Tomi Vaalisto: Muurein ja raja-aidoin suojattuja hienosto- tai muitakaan asuinalueita ei Suomessa ole yhtään. Poikkeuksen tästä tekevät ulkomaalaisten suurlähetystöjen ja konsulaattien henkilökuntien asunnot pääkaupunkiseudulla.
Kokoomuksen puolueohjelmassa on selkeästi esitetty puolueen maahanmuuttopolitiikka, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota naisten sekä lasten asemaan pakolaisena. Kokoomus itse kertoo, että puolueen aate on perinteisesti ollut yhdistelmä ihmislähtöisyyttä ja yksilön vapautta korostavia arvoja, perinteiden kunnioitusta ja vastuun kantamista avun tarpeessa olevista sekä ympäristöstä.
Esitettyä "elintaso- ja näyttö- kuin vertailutalouspuoluetta" ei suomalaisessa puoluekentässä ole lainkaan.
Ote aiemmasta HS-tekstistä: " ... Lähimmäksi perussuomalaisten kantoja on menty kokoomuksen riveissä. Hallitusneuvottelujen ollessa vasta aluillaan jotkut kokoomuspoliitikot sanoivat sosiaalisessa mediassa, että hallitukseen kannattaisi mennä mieluummin perussuomalaisten kuin vasemmistoliiton kanssa. Lopulta kävikin niin, että oppositioon jäivät sekä perussuomalaiset että kokoomus. ... " ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006160017.html -
Suomessa on jo paljon muurein ja vankoin aidoin rajattuja ylemmän ja ylimmän sosiaaliluokan taloja ja kartanoita - asuinalueista ehkä tunnetuin on Espoon Westend ja Helsingin Kaskisaari, Kulosaari ja Marjaniemi ... Vantaalle ei ole vielä kehittynyt asianomaista reviirirajattuja asuinalueita ... Kauniainen onkin sitten aivan oma alueensa.
Näyttö- ja vertailutalous perustuu osaltansa vanhaan naapurikateuteen, jossa hevosvoimat, neliöt ja autotallien lukumäärä - usein myös koulutustaso ja vuosiansainta ovat vertailuparametreja - nämä ilmiöt esiintyvät erityisesti ylimmissä sosiaaliluokissa, joista ammentuu Kokoomuksen ydinkannattajat ...
Ruotsin kokoomuslaiset näyttävät mallia Suomen kolleegoilleen. Tänään jo arvellaan Kokoomuksen nopeimmin lähentyvän perussuomalaisia, joista voi kasvaa jopa 25 prosentin reviiripuolustajien keskittymä.
Kokoomuksen kannattajille reviirit niiden puolustaminen sopivat hyvin, sillä maallinen mammonan kerääjä mieluusti suojaa materiaalista omaisuuttaan raja-aidoin! Näemme yhä enemmän hienostoasuinalueille, jotka ovat herkimmin Kokoomuksen kannattajia - yhä korkeampia muureja ja raja-aitoja - suojaamaan omaisuutta ulkoisilta häiriöiltä. Näin kokoomuslaisista voisi helposti syntyä reviiripuolustajia, joita nämä persut ovat nykyään yhä avoimemmin.
Mikäli Kokoomus ei huomaa kehitystä - saattaa yllättäen kokoomuslaisia viertaavat persujen joukkoon - puolustamaan omia reviirejään. Kiintoisaa on kuitenkin se, että Kokoomus haluaa maahanmuuttoa, mutta mitä ilmeisimmin ei pakolaisina, vaan ammatti-ihmisinä, jotka osaavat sellaista, mitä meiltä jo puuttuu. Kokoomus on elintaso- ja näyttö- kuin vertailutalouspuolue, jossa suurempi, enemmän ja nopeammin ratkaisevat. Vai onko tapahtumassa ilmiö, jossa "lepomäkeläiset" ovat ottamassa irtioton oivaltamalla, ettei loputonta kasvua ole, siis olisivat nousemassa kasvu- ja kulutushokemaa vastaan. Jää nähtäväksi.
Kiina on tänään yksittäisenä valtiona suurin hiilidioksidin päästäjä maailmassa - 1400 miljoonalla asukkaallaan. Jotta olisimme oikeudenmukaisia, on meidän otettava huomioon kaksi tekijää: Päästöt per asukas ja muun muassa hiilidioksidin kumuloituvuus.
US on suurista valtioista maailman suurin päästöiltään per asukas, ollen noin kaksin-kolminkertainen kiinalaisiin nähden. Jos taas kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset - pitäisi rakentaa toinen maapallo, jotta homma pelittäisi edes nykyisellä tasolla.
Kumuloituvuus on merkitävä tekijä, sillä läntiset kehittyneet valtiot ovat päästelleet noin 150 vuotta; kiinalaiset yltävät noin 30 vuoteen - merkittävässä määrin. Hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on selvityksistä riippuen 20-200 vuotta.
Länsi sai käyttää surutta maapallollemme energia- ja raaka-ainevarantoja kolonialismista alkaen; kiinalaiset tulivat osaltansa vastaavasti mukaan noin 40 vuotta sitten. Nyt Kiina ja kehitysmaat ottavat kiinni kulutusjuhlallisia länsimaita kiihtyvällä tahdilla - laitetaan punnuksia tasan, kyse oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten kaikkinaisesta tasa-arvosta.
Tänään Kiina vihertyy (metsittyy) Intian ohella nopeimmin maailmassa (US Nasa' n tutkimus), samoin Kiina on kyennyt ratkomaan ympäristöongelmiaan nopeammin kuin länsimaat, jotka saivat päästellä surutta vuosikymmenet, kun ympäristöongelmat eivät olleet tapetilla vielä 1920-1970 väleillä. Kiina tulee korjaamaan omat ympäristöongelmat seuraavien 20-30 vuoden aikana - investointitahti on maailman suurin.
Tuota Kiinan ympäristöongelmien ratkomista tullaan viemään myös kehitysmaihin, sisältäen muun muassa jätevedet ja hiilidioksidin talteen oton! Kiina on on tänään maailman suurin aurinkoenergian rakentaja. Tuokin ominaisuus tullaan viemään kehitysmaihin. Tähän mennessä kehitysmaiden ympäristöjälki on luontaistalouden tasolla ja vasta nyt on alkanut voimallisempi yhteiskuntakehitys investointeineen - mm. hiilivoimalat hiilidioksidin talteenotolla (?)!
2 - Kulutushokema ruokkii näyttö- ja vertailutaloutta, jossa kiihdyttävänä mausteena toimii kateus, kun toisella on enemmän, useammin, parempaa ja laadukkaampaa ---
Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta.
Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen. Jatkuvaa kasvua ei ole - kun seuraamma tarkalla silmällä ja ymmärryksellä ympäröivää meitä elättävää luontoa - huomaamme, että sitä saa mitä tilaa.
Ylikulutus, kulutus yleensä ja lopulta aina luontovarantojen käyttö on ihmiskunnalle "must" - sitä voidaan kutsua kulutukselliseksi näyttö- ja vertailutaloudeksi ---
[2007] Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä
[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien ... ]
Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.
Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.
On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.
Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.
Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä.
Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla [ Velka syö huomisen edellytyksiä ]
Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa.
Entä jos emme ota velkaa pankista?
Jos omakotitalonrakentaja saa tavaraluottoa kaikilta osatoimittajilta – esimerkiksi 15 vuodeksi, voisi talon rakentaminen olla mahdollista ilman pankkivelkaa, ja entä jos tuossa tavaratoimittajan luottamuksessa ei ole korkoa, vaan se on leivottu hintaan? Lopultahan velanotossa on vain kysymys luottamuksesta tai sen 'korvikeveljestä' vakuuksista ja/tai takaajasta.
Kuinka pitkälle voidaan velkaantua?
USA:n liittovaltio on jo nyt enemmän velkaa Kiinalle, kuin on sen vuotuinen budjetti. Meillä valtion velkaraja on ylittämässä 120 prosenttia valtiomme budjetista – siis velkaa kaikille, ei vain yhdelle. USA:n velka on ongelma, tai se ei ole heille ongelma, koska on oma valuutta – dollari, jota voidaan säädellä. EKP:kin säätelee omaa euroaan alhaisen inflaation tavoitteella. Kiina ei enää luota saavansa reaalista kokonaan velanmaksua USA:sta.
Rahalla pääsee, mutta sillä ei elä!
Saksalaiset muistavat, kun aamulla ruisleipä maksoi puoli kottikärryllistä seteleitä – tosin iltapäivällä se maksoi jo koko kottikärryllisen. Rahalla ei saa mitään, jos se menettää arvonsa. Jos maailmassa olisi yksi valuutta, eikä sitä painettaisi jatkuvasti katteetta lisää, ei meillä olisi valuuttapeliä, jolla monet tänään rikastuvat ”ansiottaan” - tekemättä mitään elonkierron järjestelmien ylläpitämiseksi.
Minimalismi
Monilla eläkeläisillä on yllättävän paljon rahaa, käteisenä pankissa -lähes nollakoroilla. He elävät käyttötileillä ja säästötileille pahan päivän varalle jää yhä enemmän.
Lyökö sanahelinällinen sananvapaus itseään korville?
[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus. Meillä saa irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista, että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se kyseenalaiseksi … ]
Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi-vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa. Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen.
Meidän mielestä taas sananvapaus siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle – kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan. Samoin me katsomme, että kehityksen alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5] kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun – ylivertaisena de facto´na.
Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsikädessä sananvapauden kanssa
Ennen sanavapauden analysointia ja projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys tasa-arvoisesta kohtelusta, jossa huomioidaan meidän erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.
Kuinka pitkälle mahdoton puheessa tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökunnassa, jossa jokaiselle pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen ’kolo’ – niin kokona kuin elämän mahdollistajana. Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien asioihin – sisäisiinkin. Miksi?
Sananvapaus on myös hienotunteisuutta toistaan – erilaista kohtaan
Me emme synny tänne kaikki samoihin olosuhteisiin. Toiset saavat puurokauhan käteensä, toiset kultalusikan – eräille jää käteen tyhjä kuppi, joillekin se on valmiiksi verinen ja kolmas joutuu heti luovuttamaan – ihmisen itsensä aiheuttama ympäristötuho kuin ase ja väkivalta vievät hengen.
1
Ruotsin maahanmuutto on liian runsasta ja integraatio huonoa, sanoo oppositiojohtaja Kristersson: ”Vaarallinen yhdistelmä”
Suomessa on jo paljon muurein ja vankoin aidoin rajattuja ylemmän ja ylimmän sosiaaliluokan taloja ja kartanoita - asuinalueista ehkä tunnetuin on Espoon Westend ja Helsingin Kaskisaari, Kulosaari ja Marjaniemi ... Vantaalle ei ole vielä kehittynyt asianomaista reviirirajattuja asuinalueita ... Kauniainen onkin sitten aivan oma alueensa.
Näyttö- ja vertailutalous perustuu osaltansa vanhaan naapurikateuteen, jossa hevosvoimat, neliöt ja autotallien lukumäärä - usein myös koulutustaso ja vuosiansainta ovat vertailuparametreja - nämä ilmiöt esiintyvät erityisesti ylimmissä sosiaaliluokissa, joista ammentuu Kokoomuksen ydinkannattajat ...
2
Ruotsin maahanmuutto on liian runsasta ja integraatio huonoa, sanoo oppositiojohtaja Kristersson: ”Vaarallinen yhdistelmä”
Kokoomuksen kannattajille reviirit niiden puolustaminen sopivat hyvin, sillä maallinen mammonan kerääjä mieluusti suojaa materiaalista omaisuuttaan raja-aidoin! Näemme yhä enemmän hienostoasuinalueille, jotka ovat herkimmin Kokoomuksen kannattajia - yhä korkeampia muureja ja raja-aitoja - suojaamaan omaisuutta ulkoisilta häiriöiltä. Näin kokoomuslaisista voisi helposti syntyä reviiripuolustajia, joita nämä persut ovat nykyään yhä avoimemmin.
Mikäli Kokoomus ei huomaa kehitystä - saattaa yllättäen kokoomuslaisia viertaavat persujen joukkoon - puolustamaan omia reviirejään. Kiintoisaa on kuitenkin se, että Kokoomus haluaa maahanmuuttoa, mutta mitä ilmeisimmin ei pakolaisina, vaan ammatti-ihmisinä, jotka osaavat sellaista, mitä meiltä jo puuttuu. Kokoomus on elintaso- ja näyttö- kuin vertailutalouspuolue, jossa suurempi, enemmän ja nopeammin ratkaisevat. Vai onko tapahtumassa ilmiö, jossa "lepomäkeläiset" ovat ottamassa irtioton oivaltamalla, ettei loputonta kasvua ole, siis olisivat nousemassa kasvu- ja kulutushokemaa vastaan. Jää nähtäväksi.
3
Kiina esiintyy ilmastojohtajana, mutta rakentaa satoja hiilivoimaloita ympäri maailmaa
US on suurista valtioista maailman suurin päästöiltään per asukas, ollen noin kaksin-kolminkertainen kiinalaisiin nähden. Jos taas kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset - pitäisi rakentaa toinen maapallo, jotta homma pelittäisi edes nykyisellä tasolla.
Kumuloituvuus on merkitävä tekijä, sillä läntiset kehittyneet valtiot ovat päästelleet noin 150 vuotta; kiinalaiset yltävät noin 30 vuoteen - merkittävässä määrin. Hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on selvityksistä riippuen 20-200 vuotta.
Länsi sai käyttää surutta maapallollemme energia- ja raaka-ainevarantoja kolonialismista alkaen; kiinalaiset tulivat osaltansa vastaavasti mukaan noin 40 vuotta sitten. Nyt Kiina ja kehitysmaat ottavat kiinni kulutusjuhlallisia länsimaita kiihtyvällä tahdilla - laitetaan punnuksia tasan, kyse oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten kaikkinaisesta tasa-arvosta.
Tänään Kiina vihertyy (metsittyy) Intian ohella nopeimmin maailmassa (US Nasa' n tutkimus), samoin Kiina on kyennyt ratkomaan ympäristöongelmiaan nopeammin kuin länsimaat, jotka saivat päästellä surutta vuosikymmenet, kun ympäristöongelmat eivät olleet tapetilla vielä 1920-1970 väleillä. Kiina tulee korjaamaan omat ympäristöongelmat seuraavien 20-30 vuoden aikana - investointitahti on maailman suurin.
Tuota Kiinan ympäristöongelmien ratkomista tullaan viemään myös kehitysmaihin, sisältäen muun muassa jätevedet ja hiilidioksidin talteen oton! Kiina on on tänään maailman suurin aurinkoenergian rakentaja. Tuokin ominaisuus tullaan viemään kehitysmaihin. Tähän mennessä kehitysmaiden ympäristöjälki on luontaistalouden tasolla ja vasta nyt on alkanut voimallisempi yhteiskuntakehitys investointeineen - mm. hiilivoimalat hiilidioksidin talteenotolla (?)!
4 - 2
Kulutus tuhoaa maailmaa, mutta sitä ei voi lopettaa, sanoo antropologi
Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta.
Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen. Jatkuvaa kasvua ei ole - kun seuraamma tarkalla silmällä ja ymmärryksellä ympäröivää meitä elättävää luontoa - huomaamme, että sitä saa mitä tilaa.
4 - 1
Kulutus tuhoaa maailmaa, mutta sitä ei voi lopettaa, sanoo antropologi
[2007] Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä
[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien ... ]
Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.
Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.
On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.
Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.
Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä.
6
Velat kasaantuvat nopeasti
[ Velka syö huomisen edellytyksiä ]
Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa.
Entä jos emme ota velkaa pankista?
Jos omakotitalonrakentaja saa tavaraluottoa kaikilta osatoimittajilta – esimerkiksi 15 vuodeksi, voisi talon rakentaminen olla mahdollista ilman pankkivelkaa, ja entä jos tuossa tavaratoimittajan luottamuksessa ei ole korkoa, vaan se on leivottu hintaan? Lopultahan velanotossa on vain kysymys luottamuksesta tai sen 'korvikeveljestä' vakuuksista ja/tai takaajasta.
Kuinka pitkälle voidaan velkaantua?
USA:n liittovaltio on jo nyt enemmän velkaa Kiinalle, kuin on sen vuotuinen budjetti. Meillä valtion velkaraja on ylittämässä 120 prosenttia valtiomme budjetista – siis velkaa kaikille, ei vain yhdelle. USA:n velka on ongelma, tai se ei ole heille ongelma, koska on oma valuutta – dollari, jota voidaan säädellä. EKP:kin säätelee omaa euroaan alhaisen inflaation tavoitteella. Kiina ei enää luota saavansa reaalista kokonaan velanmaksua USA:sta.
Rahalla pääsee, mutta sillä ei elä!
Saksalaiset muistavat, kun aamulla ruisleipä maksoi puoli kottikärryllistä seteleitä – tosin iltapäivällä se maksoi jo koko kottikärryllisen. Rahalla ei saa mitään, jos se menettää arvonsa. Jos maailmassa olisi yksi valuutta, eikä sitä painettaisi jatkuvasti katteetta lisää, ei meillä olisi valuuttapeliä, jolla monet tänään rikastuvat ”ansiottaan” - tekemättä mitään elonkierron järjestelmien ylläpitämiseksi.
Minimalismi
Monilla eläkeläisillä on yllättävän paljon rahaa, käteisenä pankissa -lähes nollakoroilla. He elävät käyttötileillä ja säästötileille pahan päivän varalle jää yhä enemmän.
7
Sananvapauteen kuuluu myös vastuu
[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus. Meillä saa irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista, että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se kyseenalaiseksi … ]
Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi-vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa. Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen.
Meidän mielestä taas sananvapaus siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle – kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan. Samoin me katsomme, että kehityksen alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5] kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun – ylivertaisena de facto´na.
Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsikädessä sananvapauden kanssa
Ennen sanavapauden analysointia ja projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys tasa-arvoisesta kohtelusta, jossa huomioidaan meidän erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.
Kuinka pitkälle mahdoton puheessa tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökunnassa, jossa jokaiselle pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen ’kolo’ – niin kokona kuin elämän mahdollistajana. Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien asioihin – sisäisiinkin. Miksi?
Sananvapaus on myös hienotunteisuutta toistaan – erilaista kohtaan
Me emme synny tänne kaikki samoihin olosuhteisiin. Toiset saavat puurokauhan käteensä, toiset kultalusikan – eräille jää käteen tyhjä kuppi, joillekin se on valmiiksi verinen ja kolmas joutuu heti luovuttamaan – ihmisen itsensä aiheuttama ympäristötuho kuin ase ja väkivalta vievät hengen.