Lyökö sanahelinällinen sananvapaus itseään korville
[2017] (Pariisin Charlie Hebdo satiirilehden pilapiirtäjien Islamin vastainen huumoririenaus katkaisi lopullisesti kynän muutamilta piirtäjiltä |1 – tekona väärä, mutta mitkä tekijät johtivat sananvapaustaistelijoiden murhaan? Entä olemmeko oppineet nyt mitään, kun terroriteosta on kulunut jo jonkin aikaa?)
[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus 2]. Meillä saa irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista, että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se kyseenalaiseksi … ]
Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi -vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa. Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen 3].
Meidän mielestä taas sananvapaus siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle – kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan 4]. Samoin me katsomme, että kehityksen alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5] kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun – ylivertaisena de facto´na.
Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsi kädessä sananvapauden kanssa
Ennen sanavapauden analysointia ja projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys tasa-arvoisesta 6] kohtelusta, jossa huomioidaan meidän erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.
Kuinka pitkälle mahdoton puheessa tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökuntaan, jossa jokaiselle pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen kolo 7] – niin kokona kuin elämän mahdollistajana. Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien asioihin 8] – sisäisiinkin. Miksi?
[2017] (Pariisin Charlie Hebdo satiirilehden pilapiirtäjien Islamin vastainen huumoririenaus katkaisi lopullisesti kynän muutamilta piirtäjiltä |1 – tekona väärä, mutta mitkä tekijät johtivat sananvapaustaistelijoiden murhaan? Entä olemmeko oppineet nyt mitään, kun terroriteosta on kulunut jo jonkin aikaa?)
[ … läntisen maailman demokratiahoennan eräs lempilaji on sananvapaus 2]. Meillä saa irvailla, heitellä huumoria, loukata toista ”vitsi-vitsi” -periaatteella, jopa rienata (kunhan et lyö herkkää kunnianloukkausta!) – on kuulemma myös tarpeellista, että saadaan arvostella toisten vakaata uskoa ja jopa asettaa se kyseenalaiseksi … ]
Lännenmiehen huumori ei ole huumoria suurimmassa osassa maapalloa. Huumori kuin ’vitsi -vitsi’ ovat erilaisia, eri kulttuureissa. Idän huumori ei ole välttämättä huumoria meille, varsinkin kun talouden näkökulmasta olemme jäämässä jopa alakynteen 3].
Meidän mielestä taas sananvapaus siivittää kaltaisemme yhteiskuntakulttuurin levittämisoikeuden kaikkialle – kukin puolustaa, jopa hyökkäävästi kulttuuriaan 4]. Samoin me katsomme, että kehityksen alkutaipaleella oleva ihmisen tasa-arvoinen huomiointi eli paljon puhuttu demokratia 5] kuuluu kaikille. Ajamme demokratian kyljessä sananvapautta kaikkien suuhun – ylivertaisena de facto´na.
Tasa-arvoon pyrkimys kulkee käsi kädessä sananvapauden kanssa
Ennen sanavapauden analysointia ja projisointia eri kulttuureihin olisi ratkaistava ikuinen kysymys tasa-arvoisesta 6] kohtelusta, jossa huomioidaan meidän erilaisuus, niin historiasta, tavoista, oikeudesta uskoon kuin kulttuureista johtuen.
Kuinka pitkälle mahdoton puheessa tavoittelemamme täystasa-arvo on vietävissä eliökuntaan, jossa jokaiselle pitäisi olla lajinsa ja yksilönsä mukainen kolo 7] – niin kokona kuin elämän mahdollistajana. Tuon ’kolon kokoon’ liittyy kiinteästi lännenmiehen tarve puuttua kaikkien asioihin 8] – sisäisiinkin. Miksi?