torstai 25. heinäkuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 25072019 - VI



IJL kommentointi 25072019 HS-kirjoituksiin

...
  • 1

  • Aivan kotigalaksimme vieressä sijaitsee tyhjä kohta, jota on nyt mitattu erityisen tarkasti

    Ilkka Luoma 
    "Tyhjä kohta" ... tuossa on järisyttävästi merkittävin osuma koko HS-jutussa! Tiedetään tänään, ettei täydellistä tyhjyyttä (absoluuttista tyhjiötä) voida saavuttaa (?), vaikka todellisuudessa se on kaikkialla ympärillämme. Millaisena, emme sitä tarkoin tiedä, mutta on jo varmaa, että mikroskooppisesti tyhjiöitä täydellisenä on kaikkialla kaiken sisuksissa ja nyt tuo HS-juttu paljastaisi repeävän tyhjyyden yltyvän galaksien ja galaksi joukkojen väleihin, siitähän tuo universumin kennomaisuus kuvana todentuu - säikeistyneenä!* 

    Näinkö universumissa käydään loputonta sotaa materiatihentymien/ -harventumien ja tyhjyyden/ tyhjiöiden välillä? Näinkö tuossa kamppailussa vielä vallitsee hienon hieno tasapaino, eikä näin täydelliset tyhjyydet pääse imaisemaan tilaansa nollaksi, joka romahduttaisi koko universumin takaisinlaskentana sinne alkurähjähdykseen, josta nykytiedon mukaan kaikkeus alkoi joskus 13-14 miljardia vuotta sitten. 

    * Edellä mainittu säikeistyminen on kiintoisaa, sillä uskotaan jo kaiken pienuudessa vallitsevan alkeishiukkasten lopullisena päättönä olevan energeettiset säikeet (puhutaan säieteoriasta [ ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4ieteoria - ]). Entä jos pienuuden säikeet ovatkin universumin monikerta - suuruutena, ja noiden galaksijoukkojen ja galaksien muodostavan säikeistyneen eli ollen HS-jutun kuvauksena seittimäinen kudelma. 

    "Hengittääkö" tämä universumi nyt tyhjiöiden ja materiakeskittymien herkän tasalaatuista vuorohengitystä, jossa tyhjiöiden tila kasvaa ja näin koko universumi laajenee, jopa kiihtyvästi. Entä mitä tapahtuu siinä vaiheessa on absoluuttinen tyhjiö saa vallitsevan sijansa, ja se syöksyy "nollaansa" valoakin suuremmalla nopeudella kiristäen samalla materiat aivan uuteen puristukseen - alun tilaan, jos sellaista nyt käsittämällämme tavalla edes oli. 

    "Ajattelen, siis olen" -muistaakseni Descartes. Entä jos ajatus olikin tyhjä ja vain energeettisten säikeiden loputonta sinfoniaa - ja me ihmiset vain monikerta niistä?
  • 2

  • UPM ilmoitti historiansa isoimmasta investoinnista Uruguayn-tehtaaseen, osake kallistui 10 prosenttia

    Ilkka Luoma 
    UPM on rehellinen - se kertoo suoraan rakentavansa sellukeittämön, tosin tuntuisi oudolta, jos UPM' n insinöörit eivät olisi pohtineet biotaloutta - ja huomioineet modernisti biotuotetehtaan ominaisuuksia! 

    Kasvava metsä on erinomainen lähde paljon arvokkaammille tuotteille kuin puolijaloste selluloosa, joka menee lähinnä kiinalaisten verkkokauppojen vuosittaiselle noin 50 miljardin pahvilaatikon* raaka-aineiksi ja takapuolien pehmopyyhkeilyyn. 

    UPM on lisäksi "näkevämpi" kuin kotoinen vuorineuvos Kari Jordanin Metsäliitto (kevääseen 2018 asti), joka rakensi Äänekoskelle biotuotetehtaan - siis sellukeittämön, joka hakee raaka-aineensa luontaisesti kasvavasta metsästä - Suomesta ja Venäjältä (?) 

    UPM viljelee raaka-aineensa, onhan Uruguay' ssa vuosikasvu aivan jotain toista luokkaa kuin Suomessa. Nyt Metsäliitto haluaa tedä toisen "biotuotetehtaan" Kemiin. Onko nyt hiilinieluasiat osattu huomioida ja onko oivallettu ymmärtää, että luonnostaan kasvavan metsän kaato pahvilaatikoiksi ja pehmoiksi on raskas isku biosfäärilliselle "kiertotaloudelle" - olemmeko unohtaneet biomassojen jakaumakaavat - niin kasvussa kuin kuolemassa? 

    Evoluutio loi nykyisen luonnon oman biotaloudellisen kiertosysteemin tässä muutamien satojen miljoonien vuosien aikana. Nyt ihminen ryöstää tätä kiertoa omin itsekkäin menetelmin - ehkä unohtaen mitä siitä seuraa, kun otamme luontaisesta kierrosta biomassaa sellaiseen käyttöön, jota evoluutio ei ole huomioinut! 

    Pitäisikö nyt oikeat biotalouden viisaat laittaa miettimään, mitä biokierrot luontaisesti merkitsevät - lopulta meitä elättävään biodiversiteettiin! Nythän ihminen huutaa kasvuhokemaa - pitää saada lisää, enemmän ja nopeammin [rafl.], vaikka nyt ollaan jo herätty massiiviseen ihmisen aiheuttamaan ympäristön- ja ilmastonmuutokseen. 

    Entä vastuu? Miten UPM' n ylin johtaja kantasi vastuuta, jos investointi Uruguay' hin tuottaa biotalouden romahduksen - kaukana muiden mailla - suomalaisella velalla ja ostovoimalla? Miten Jussi Pesonen kantaisi tätä vastuuta - entä yhtiön omistajat?!
  • 3

  • Venäjä myöntää nyt ilmatilaloukkauksen Etelä-Koreassa, sanoo sen johtuneen teknisestä viasta

    Ilkka Luoma 
    Lopultakin venäläistä rehtiyttä. Uutisen pääaiheeksi syntyi ilmatilaloukkaus, vaikka suurempi uutinen olisi ollut Venäjän ja Kiinan yhteinen operaatioharjoitus - aivan uudella toiminta-alueella. 

    Venäjän ja Kiinan analyysi- ja yhteistoimintaharjoitus oli myös viesti USA' lle, joka on raskaine aseineen ja taistelujoukkoineen Etelä-Koreassa - jopa noin 30 000 sotilasta. US-ydinaseiden olosta Etelä-Koreassa ei tiedetä, ehkä epäillään. 

    Nyt Kiina ja Venäjä ilmaisivat yhteisoperaatiollaan Koreoiden vierusvaltioina USA' lle, että Korean niemimaalle voidaan saattaa lopulta rauhansopimus, ja rauhan takuumiehiksi tulevat naapurit Kiina ja Venäjä. 

    Onko nyt näin aika, jolloin USA palaa kotimantereelleen, pois kaukaa Aasian mantereelta - aikaa Japanin kaatamisesta on jo kulunut 75 vuotta ja Neuvostoliittokin on kaatunut. Olisiko aika jättää korealaiset omilleen, olivathan he kaikkinensa yhtenäinen kansa aina 1945 asti, kunnes USA ja muinoinen Neuvostoliito jakoivat kansan - kysymättä heiltä itseltään mitään. 

    Ilmatilaloukkaus on rike, ja tässä Venäjä reilusti sen lopulta tunnusti. Venäjän loukkaus ylsi pääasiana uutisiin - Kiinasta ei puhuttu juurikaan, eikä korealaiset siitä ole kummemmin informoineet. Kiina soittanee aluellaa sitä kuuluisaa ensi viulua, Venäjälle jää kakkosviulu ja USA' lle sen oman loppusävelen kajautus! 

    Suunnilleen samaan aikaan pohjoisen korealaiset ilmoittivat pidättäneensä venäläisen kalastusaluksen - korealaisten aluevesiltä - oliko tämä osa suurempaa peliä, ja sovittu jo aiemmin Moskovan kanssa? Jää nähtäväksi.
  • 4

  • Pohjois-Korea ampui kaksi lyhyen kantaman ohjusta mereen, ainakin toinen ohjuksista uudenlaista mallia

    Ilkka Luoma 
    Korealaisuuden osalta on hyvä palata vuoteen 1945, jolloin Japani pitkäaikaisena miehittäjänä pakeni koko Aasian mantereelta ja Koreasta. Tuolloin Korea oli kansana yhtenäinen - eheä valtio, tosin alistettuna Japanille - aiheuttaen edelleen kipunoita maiden välille. 

    Japanin paon jälkeen kaksi II Maailmansodan todellista voittajavaltiota - US ja edesmennyt Neuvostoliitto jakoivat korealaiset kahtia - kysymättä itse korealaisilta mitään - jakolinjaksi syntyi se nykyinen, jonka US presidentti Donald Trump ylitti historiallisesti kesäkuussa 2019. 

    Tänään eteläisessä osaa Koreaa ovat yhä amerikkalaiset sota- ja taistelujoukot runsaine aseineen, muodostaen pohjoisen korealaisille konkreettisen uhan, joka kulminoituu aikanaan myös Korean sodaksi, jossa US oli varsinainen vihollinen pohjoisen korealaisille. Täältä kumpuaa nykyisen Pohjois-Korean uhka sen omalle itsenäisyydelle ja omintakaiselle yhteiskuntajärjestykselle. 

    Nyt US ja Etelä-Korea harjoittelevat vuosittaista sotaharjoitustaan, joka närästää Kim Jong-unia, jolle jää turvakseen tässä vaiheessa oma ylisuuri armeija ja enemmän tai vähemmän toimivat ydinaseet. 

    US voisi vetäytyä sotilaineen Etelä-Koreasta - näin on Pekingin tiekartta opastanut niin Kimiä kuin Trumppiakin. Kun Trump taipuu sotilaidensa vetäytymiseen - kotiin, kuten hän on vaalilupauksenaan sanaillut, voisi Kim luopua omista ydinaseista, joiden todellisen toimivuuden Kiina tietää, mutta ei kerro. 

    Kiina ajaa yhä voimallisemmin korealaisen rauhan toteutumista, onhan Kiina vierusvaltio ja korealaisten suurin kauppakumppani. 

    US tekisi itselleen suuren palveluksen, jos lopettaisivat heti nyt meneillään olevan sotaharjoituksen. Kim tietää, että tuo taisteluharjoitus on vain ja ainoastaan häntä vastaan. 

    Kim saa apua ja neuvoja Kiinasta. Jos Kim allekirjoittaa rauhansopimuksen korealaisten kesken, voimme arvata, että palkkioksi Kiina päättää heti kaikki pakotteet - puoleltansa. 

    Keskimatkan ohjuksien koelaukaisut olivat viesti US' lle ja Trumpille.
  • 5

  • Katovuosikaan ei juuri heilauta ruoan hintoja

    Ilkka Luoma 
    Tänään maatalous edustaa kansantuotteestamme noin joidenkin prosenttien luokkaa - liike-elämäalueelta, joka kuitenkin elättää meidät ... televisio, kännykkä, tabletti kuin autokaan tai matkailu eivät meitä elätä, vaikka niiden osuus kansantuotteista on huomattavasti suurempaa kuin peruselinkeino maatalouden. US' ssa maatalouden osuus muistaakseni on kolme prosenttia! 

    Ennen valtiot, maakunnat jopa kyläyhteisöt olivat pyrkimyksiltään käytännönkin pakkona (lähes) omavaraisia - tänään liiketoiminnan lonkerot ja tavara-, materia- kuin ravintovirtojen logistiikat on maailmanlaajuisia - tavaraa kulkee pitkin ja poikin - käyttäen valtavat määrät energiaa, lähinnä maanpovesta hiiliyhdisteinä. 

    Kansainvälisen kaupan myötä tasaistuu saanto ja kilpailu lisääntyy. Kehitysmaat tuottavat lopulta omaksi harmikseen edullisempia ravintoa - jopa EU' n sisällä ruoka-aineksien hinnat vaihtelevat suuresti - puolainen omena esimerkiksi tänä kesänä 0,65€/ kilo! Banaani 1,29€/kilo ja kotimainen mansikka nyt noin 7,5€ per kilo. Perunakin on kalliimpaa Suomesta kuin banaanit kaukaa Etelä-Amerikasta! 

    Ylikansallisuus tasaa myös rahakkaille satoromahduksia, sillä aina jossain kasvaa enemmän kuin kadon kohdanneessa valtiossa/ maakunnassa. Näin ravinnon hinta ei pääse pompsahtamaan yli äyräiden, toistaiseksi. 

    Entä kiihtyvä ympäristön- ja ilmastonmuutos? Mitä tapahtuu kun maailmanlaajuinen kato koittaa, entä sitten kun lähinnä kehitysmaat huomaavat omalle tuotannolleen myös todellisen oman tarpeen - entä jos maailmanlaajuiset ruoka-ainesvirrat tyrehtyvät ... muistamme kun 1942 talvella meiltä loppui vilja ja peruna - Saksan kolmas valtakunta kiirehti apuun - vastineita odottaen ja ehkä vaatien. 

    Voisi olla jo varmaa, että nykyisen US-uusnormaalin - trumppistisen "Uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikalla useat maat järjestelevät omavaraisuutta uusiin kuoseihin. Lopulta eheä ja yhteistoiminnallinen valtio kykenee hoitamaan monin osin omansa - varsinkin Suomi, vaikka kustannustaso on korkea. 
  • 6

  • ”Taiwanin separatistit ovat vakava uhka”: Kiinan asevoimien linjauksista paistaa hermoilu Yhdysvaltojen aikeista

    Ilkka Luoma 
    US on innokas muiden ulkoisten sisöisiin asioihin sotkeutuja. Esimerkeiksi käyvät erinomaisesti Irak (2003-2013, Libya (2011) ja Syyria (2013-) - voimme myös lisätä luetteloon Afganistanin (2001-), joka on muuttunut Nato-operaatioksi, jossa Suomikin on yhtenä mukana - jo sodan osapuolena. 

    Nykyinen Kiina muodostui 1949, kun kommunistit Mao Zedongin johdolla ottivat sisällissodalla valtion haltuun - hävinnyt Kuomingtang pakeni Formosan saarelle - Taiwaniin, joka nykyään ei ole YK-jäsenvaltio. 

    Monilla valtioilla ei ole Taiwaniin valtiollisia diplomaattisuhteita. Manner-Kiina on suvereeni Kiina, ja Peking pitää Taiwania maakuntanaan, mutta on hyväksynyt toistaiseksi hävinneen sisällissotavastustajansa suhteen - kahden järjestelmän ja yhden valtion politiikan - kuten Hongkong, joka oli englantilaisten miehittämä satoja vuosia ...

    Miksi US on niin innokas sekaantumaan muiden sisäisiin asioihin? Kiinan filosofia on täysin päinvastainen - se ei puutu itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin, varsinkin, jos siinä ei ole mitään tekemistä itse Kiinan kanssa. Lisääkö US' n innokkuutta sekaantumisiin sen ylläpitämä sotilaallisen ja kaupallisen voiman mahdollistama hegemonia maailmassamme? 

    Taiwan on Pekingille yksiselitteinen asia, ja on varmaa, että USA' n puuttuminen Kiinan sisäisiin asioihin ajaa kaupallista sotaa entistä laajemmalle - onko nyt aika, jossa US vetäytyy pois - ja osaa jättää muiden sisäisten asioiden hoidon heille itselleen?
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti