Tänään Kiina on noussut IMF’ n laskelmissa jo maailman suurimmaksi taloudeksi |14. Kiina kehittyy kaikilla rintamilla, myös ympäristöongelmissaan, mutta myös aseteknologisesti. Kiinan rooli maailmapolitiikassa on talouspainotteinen. Venäjän rooli on enempikin sotilaallinen ja vain oikeastaan ydinasepoliittinen.
USA >< Kiina, entä Venäjä?
Mikäli Yhdysvallat ajautuu vastakkainasetteluun Kiinan kanssa, voisimme varmuudella sanoa, että Venäjä tulee Kiinan taakse. Tätä skenaariota USA puntaroi tarkasti, sillä kahden maailman suurimman yhteistyö on liikaa niin EU’ lle kuin USA’ lle |**. Jokainen voi pohtia maailman suurimman tuotantokoneen ja maailman suurimman raaka-ainelähteen yhteissoiton määrittävän maailmankauppaa jo vähintäänkin heidän väkilukusuhteen mukaisesti – 1,52/7,4, tuo suhdeluku on enemmän kuin koko läntinen maailma yhteensä.
Venäjä >< USA, entä Kiina?
Mikäli taas Venäjä ajautuu Yhdysvaltojen kanssa suurempiin ongelmiin ja samaan aikaan Kiina kokee USA’ n uhan kotivesillään, niin on helppo arvata, että Kiina tässä tapauksessa asettuu mieluummin Venäjän taakse.
Nämä skenaariot olisi meillä Suomessa UTVA’ ssa |15 ymmärrettävä tarkasti! Ehdotan kannustavasti Ulkopoliittista Instituuttia selvittämään puolueettomasti näitä suurvaltaskenaarioita, sillä niiden vaikutteet ulottuisivat meille saakka – mikäli emme ymmärrä varautua niitä. Paras varauma on pysyttäytyminen erossa Natosta ja muistakin sotilasliitoista.
Esko Riikonen: Liittolaisuhde on katsojan silmässä. Oli todella hyvä, että saimme aseistusta Saksasta. Muuten olisi hukka perinyt.
Prof. Markku Kuisma: " ... Toinen esimerkki tehokkaasta infosodasta liittyy kesän 1941 suurhyökkäykseen. Asia on Mauno Jokipiin ja Tuomo Polvisen tutkimuksissa ajat sitten todettu ja nyt eversti Pekka Visurin kääntämissä saksalaiskenraali Erfurthin päiväkirjoissa vahvistuksen päälle vahvistettu.
Kyllä Suomen sotakone oli viimeisen päälle viritetty Saksan Barbarossan osaksi. Tavoitteena oli vallata, tuhota ja ryöstää idästä niin paljon kuin voimat sallivat. Erfurth-keskustelujen mukaan Mannerheimin ja Rytin suurin huoli oli, miten hyökkäys näyttäisi puolustukselta ja valloitukset vain revanssilta, jonka kansa hyväksyi. ... "
Tomi Vaalisto: Esitetty "näyttö- kuin vertailutalous" ei taida kuulua taloustieteeseen.
Jos "ilmiötä" on esitetty neliveto tai muuna kilpailuna niin siitä varmaan on olemassa joku lähdetietokin. Voisko sen linkittää?
Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vievän voiton.
Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.
Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt, etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossa pysymisen äiti!
Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …
” … Markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.
Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennenkaikkea erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”
… Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ”
Kun puhumme liikenteen pienhiukkasista, on tässä muistettava ja osattava laskea mitä kumuloituvuus tarkoittaa. Lännessä alkoi autoistuminen - US-vetoisena jo yli 100 vuotta sitten, ja tuollonhan ei katalysaattoreita tunnettu eikä polttoaineen kulutuksella ole ollut niin väliä, kun se maksoi verottomissa maissa olemattomasti - aina ensimmäiseen öljykriisiin saakka 1973.
Olisikin hyvä tehdä vertailevaa liikenteen päästöjen tutkimusta muutamissa suurkaupungeissa, joissa autoistuminen kasvoi vaihtelevasti - New Yorkissa olivat kadut täynnä päästeleviä autoja, kun Peking kulki vielä riksoissa - ihmisvetoisissa kärryissä (kokemus sinällään, olen kokenut sen myös naisen vetämänä, hävetti istua - maksoin tuplamaksun).
Autokanta on uusiutunut. On katalysaattorit, ja hiukkasloukut - dieseleissäkin, mutta pienhiukkaset karkaavat vielä noista "verkoista" keuhkoihimme. Miten autokanta on jakautunut maittain ja miten sitä pitäisi korreloida pidemmässä aikajänteessä - vaikkapa viimeisen 100 vuoden aikana.
Eräs hieno keino - annetaan jokaiselle aikuiselle 500 euron lahjaseteli sähköpolkupyörään, ja tutkitaan tilanne - tehdään ensin testi 1000 ensimmäiselle satunnaiselle. Tarvitsemme lihaskuntoa ja omaehtoisliikuntaa. Sähköpyörä avustaa mukavasti sohvakansaa; joka hankkii kunnon fillarin saa 700 euron lahjakortin - valtiolta ja taas tutkitaan 1000 ensimmäisellä.
Entä käyttäjilleen ilmainen joukkoliikenne? Testin voisi tehdä pääkaupunkiseudulta - metro, latetaan se liputtomaksi testimielessä vaikkapa kuudeksi kuukaudeksi. Tai sitten raitiovaunut kolmeksi kuukaudeksi - ja taas analysoidaan tuloksia.
Entä maaseutu, joka tutkimusten mukaan nyt jo muutoinkin tyhjenee - yleiset linja-autot kulkevat reittejään liki tyhjinä - vaikkapa Savonlinnassa, ainakin suurimman osa aikaa. Pitääkö noin yleensä lainkaan tukea meidän liikkumistamme, jos emme osaa erotella tarpeellista ja tarpeetonta liikehdintää? Nythän polttoaineissa on meillä Suomessa jo tuhti vero, mutta mihin ne käytetään?
Syitä omasta itsekkyydestä kokea, nähdä ja osallistua vai pelkoa huomisen ylihuomisesta?
Kirjoitan tämän neljän lapsen isänä, joista vanhin 1981 syntynyt ja nuorimmat 2013 - kaksostyttäret - välissä syntyi myös tyttö - isin helmi, joka tietää jo nyt 31-vuotiaana tulevan huomisen paremmin kuin moni vanhempi ---
Ympäristömme sisälukutaito on vanhemmalta polvelta ruosteessa, ja saavutettu etuus on kynsinhampain kiinni oman asunnon peruskivijalassa. Luopumista on vaikea ymmärtää sukupolvilta, jotka keskimäärin lähes tyhjästä elintasonsa loivat - tosin erinomaisen inflaation avustamana - jakaakseen sitten myöhemmin lapsilleen, jopa lapsen lapsilleen - taseomaisuutena - jonka arvo saattaa dramaattisesti romahtaa, kun biosfääri ympäriltämme kaatuu - paikka paikoin. Tässä ei maalata maailmanloppua, vaan katsotaan kirkkain silmin tilastoja ja maailman ympäristötapahtumia.
Ei haluta tehdä lapsia, kyseessä voi olla myös puhtaan itsekästä kokemisen ja virrassa olon halua - ilman ulkoisia häiriöitä, jotta voisi keskittyä vain itseensä ja muodostuneeseen kaveripiiriin - jos sitä aidosti sattuu olemaan - kaikilla sitä ei kuitenkaan ole.
Maallisuus on vallannut joka tapauksessa alaa, ja nyt pitää olla koulutus, ammatti, asunto ja "varma" työpaikka - sitten makuuhuoneen peitot saattavat pöllytä - näinkö, ei ehkä niinkään, koska syntyvyys laskee kuin impotentiaalinen häntä. Siittiötkin lännessä kuulemma sairastavat - se ainakin tiedetään, että pääkaupunkiseudulla hedelmöityshoitojen määrä kasvaa - vuosittain. Ehkä lisäaineet, hormonit, ympäristösaasteet ja ruokavaliokin on syytä asiaan - entä ylensyönnin myötä liikalihavuus? En tiedä - esitän vain.
Osviittaa saamme Kiinasta, joka uusimman arvion mukaan menettää nykyisestä väestöstään 400 miljoonaa - nythän ei sitten napilla pelata, vaan kyseessä lähes satakertainen määrä meihin nähden, myöhemmin viimeinen aito blondi kuolee sukupuuttoon Ilomantsin korvessa 2150.
Mitä siis teemme, jotta nuoret luottaisivat huomiseen? ---
[2005] Nuorisoa kiinnostaa aidosti luonnon kiertokulku ja tasapainoinen kierrätysjärjestelmä kulutukseemme, jossa heidän tulevaisuudelleen annetaan nimi sekä mahdollisuus. Tuo tarvitsee kiperiä leikkauksia niin kulutukseen kuin työnjakoon sekä ylihoivayhteiskunnan mekanismeihin.
Lähitulevaisuudessa ei löydy rahoittajaa nykymallille ja tuolloin on syytä käydä työnjakoon, tulonmuodostukseen ja tulontasaukseen tarmokkaasti kiinni. Nuoret voivat löytää oman identiteettinsä ja kiinnostuksen yhteisiin asioihin, kun ne alkavat koskettelemaan heidän tulevaisuuttaan. Tulevaisuus on heidän, ei enää nykyisen poliittisen ajattelutavan.
Demaripuolue voi aloittaa uuden aikakauden; heidän äänestäjänsä voivat hoitaa puheenjohtajakseen henkilön, joka on valmis siivoamaan puolueen arvot vastaamaan muuttuvaa arvomaailmaa. E
2- Nykyiset nuoret kantavat meidän ympäristörasitteemme!
[2005] Maapallomme tuottaa liikaa ongelmallisia yhdisteitä, so. päästöjä luontoon. Päästöt nakertavat luonnon vastustuskyvyn olemattomiin ja ekokatastrofi kurkistaa nurkan takaa.
Nuoria kiinnostaa ko. kehitys, mutta nykyinen poliittiseen keskinäiskauppaan omistautunut puoluepolitiikka ei kykene tosissaan antamaan ratkaisevia päätöksiä. Nuoret tulevat olemaan tässäkin osa-alueessa maksajia ja heitä kiinnostaisi, kuinka nämä tulevat (osin jo olevat) ongelmat ratkaistaan. Näitä kipeitä päätöksiä kyetään tekemään vain voimakkaiden päättäjien myötä, joilla on ratkaisevaa yhteiskunnallista vastuunkantomentaliteettia; päällimmäisenä ei ole pelko pudota eduskunnasta.
Kolme ongelmaa voidaan poistaa tutkimalla yhtälöä: nuoret aktiivisiksi (kuten 70-luvun alussa). Muistettakoon, että nykyjämähtäneet liturgisoituneet puoluekaaderit esittivät radikaaleja tempauksia nuoruusvuosinaan; se oli innostavaa ja siinä oli henkeä, taisivat jopa pitää siitä.
Nykynuoriso tarvitsee päämäärän: tulemme itse päättämään kohtalostamme. He tiedostavat ratkaisevat ongelmat edessään paremmin kuin nykypoliitikot, joita keskimäärin "eläkevirka" kiinnostaa jo enemmän. Nuorille täytyy olla tavoite.
Nuorisoliikkeet saattavat saada myös muita toimintamalleja kuin perinteellinen puoluepolitiikka, joka on tiensä päässä. Jos nuoriso saisi päättää, tuskin nykypuolueille jaettaisiin valtion rahaa tukena pönkittää lahoja puoluemekanismeja.
Tulevat veronmaksajat saattavat valita tavan, jossa heidän tulevaisuutensa on paremmin hahmottumassa ja nämä mallit eivät enää esitä "kansankoulunkuja-ajattelua", vaan henkeä ja yhtenäisyyttä, jolla vaikeisiin ongelmiin tartutaan eikä vain puhuta. Hyvä yhteishenki kestää vaikeitakin päätöksiä, jos niiden tavoite tuottaa kestävämpää toivoa harmonisemmasta luonto-ihminen hegemoniasta >3
1 - Nuorissa on elämä ja tulevaisuus – näin on aina ollut ja tulee aina olemaan
[2005] Nuoria ei politiikka juurikaan kiinnosta ja nykydemokratia vaatii uudistusta yhdessä luontoa rasittavan kulutusjuhlamme kanssa
Otsikoissa vilisee ihmetys siitä, ettei nuoriamme kiinnosta vallitseva politiikka. YLE ohjelmoi keskiviikkona 9.3.2005 keskustelua diktatuurien olemuksesta ja demokratian kriisistä. Kiihtyvä kulutus sotkee entisestään luonnon harmoniaa. Onko näillä kolmella asialla yhteys?
Suomalaisen politiikan johdossa on useita henkilöitä, jotka olivat barrikadeilla 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin 1970-luvun alussa oli viimeinen nuorison aktivoituminen politiikkaan.
Nykyinen malli toteuttaa politiikkaa sanomatta mitään tai puhuen poliitikkojen jargoniaa olematta itse sisimmissään samaa mieltä; se ei kannusta innostumaan yhteisten asioiden hoidosta.
Nykynuoria ei kiinnosta innostamaton ja puhumaton liikehdintä, jonka päämääränä on vain vaalikoneena saada äänestäjät suosiollisiksi äänestyslappujen täytössään. Nuoriso odottaa tekoja, oikeita tekoja, joilla on merkitystä kouriintuntuvasti yhteiskuntamme tuleviin oloihin. Nuoriso on todennäköisesti valmis radikaaleihin leikkauksiin, koska he näkevät kirkkaammin yhä synkkenevät tulevaisuuspilvet.
Nykydemokratialle on vaihtoehtoja. Valistuneita ja oikeita vaikuttavia tekoja tehneitä kansan viime kädessä huolehdintaan perehtyneitä hallitsijoita on ollut historian sivu.
Nykyaika vaatii vahvoja johtajia, jotka sietävät kritiikkiä ja vapaata sanaa. Vallankäyttö tarvitsee tehokasta päätösentekokoneistoa. Useat tärkeät, mutta niin kipeät päätökset jäävät tekemättä, koska poliittinen keskinäissovittelu ja "sulle mulle" toimintamalli estävät tehokkaat päätökset.
Yhteiskuntamme on kohtaamassa hyökynä työttömyys- , syrjäytyneisyys-, ikäpyramidi- ja työnjaolliset ongelmat. Nämä ovat ongelmia, joihin pitää löytyä ratkaisut. Nämä ovat ongelmia, jotka nuoria kiinnostavat, koska heille lankeaa niiden maksu >2
Media käy US-presidentti Donald Trumpin kimppuun noitavainon [1 mediasäilällä – näin ainakin itse Donald väittää – kuten nytkin alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa, jossa Trump peräänkuuluttaa kansalaistensa yhtenäisyyttä, ehkä kuuliaisuuttakin - sanattomasti ja sivaltaa twiitillään totutusti mediaa – kansakunnan vihollisena *---
Trump on diilimies. On uhkaava kiristäjä, joka haluaa kahdenkeskisiä diilejä. Trump haluaa olla kolmen suuren joukossa – Kiinan presidentin Xi Jinping' in ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin jatkona … meillä presidentti Sauli Niinistö harmittelee, kun nämä kolme suurta ratkovat maailman asioita – tahoillaan – ja kotoinen EU mahona jättiläisenä jää neljännen viulun soittajaksi.
… HS: Trump pyytää kansaa yhdistymään, joten hänen pitäisi lopettaa puheet demokraateista vaarallisena ”mafiana” ja mediasta ”kansan vihollisena” [ ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005875735.html - ]
25.10.2018 – 3:38:
Olisiko Donald Trump tyytyväinen muurahaisten kuninkaana? Muurahaisilla ei voi olla pesässään erimielisyyttä, toverityöläiset ovat kaikki klooneja - mahoja tyttäriä, tosin pesässä vallitsee täystyöllisyys ja reviiriä valvotaan tiukasti - rajan ylityksiä ei sallita.
1 - Raha käteisenä, eli pikaisen käyttömahdollisuuden ostovoima - tosin suhdanneherkkänä - on merkittävin tekijä ilmiölle näyttö- ja vertailutalous. Me olemme vertailevia ja haluamme asemoitua aina johonkin. Joko olemme pääluokassa materialisteja tai sitten nykyajan nimityksellä minimalisteja.
Voimme pohtia minimalismille joitain rajapyykkejä - kuinka paljon tavallisella suomalaisperheellä oli tavaraa kotonaan (ja minkä arvosta ajallansa) - erityisesti lukumääräisesti mitattuna - vuonna 1700, vuonna 1800 ja vuonna 2000 - entä tänään 2019, kun kiinalainen tavara- ja tuotepaljous on rynninyt kaikkialle maailmaan.
Kiinalainen tavaramateriaalinen virta on tehnyt miljoonista ihmisistä tavarallisesti elintasoisempia [!] - entä onko henkisempi puoli kehittynyt vai hukkunut tavarapaljouteen, kun poliitikkojenkin (talousmiehistä puhumattakaan) suosituin huuto on kasvuhokema - pitää saada lisää, enemmän ja nopeammassa tahdissa. Nyt sitten ympäristö, joka meidät kaikki lopulta biosfäärillisestä biomassakierrostaan elättää - on saattanut ryhtyä vastatoimiin, joka näkyy hiljalleen kiihtyen!
Me olemme näyttötalousihmisiä - usein juuri läntisessä kulutusyhteiskunnassa puhutaan pakoputki-ilmiöstä, kun auton takaa tulee voiman osoituksena näyttäytyä jo kaksi pakoputkea, urheilullisimmille on varattu neljä - jolloin maskuliininen näyttöefekti kertoo jo väkevästä nousukulmasta ... ollaan siten aivan omissa ryhmissään näyttäytymässä ja muille näyttämässä - köyhät kyykkyyn, kun täältä tullaan [rafl.] >2
Tässä merkittävä ote HS-jutusta: " ... Taloushistorian emeritus professori Ilkka Nummela on tutkinut laajasti Suomen sotakorvauksia. Hänen mielestään Jäniskosken myynnissä ei ollut kyse sotakorvauksesta, joka on lähtökohdaltaan vastikkeeton.
”Se oli ihan selvä kauppa”, Nummela sanoo. ”Me olimme saaneet tavaroita Saksasta, mutta maksoimme ne sitten Neuvostoliittoon. Tällainen se kuvio mielestäni oli.” Nummelan mukaan toisenlaiset näkemykset ovat poliittisia. ... "
Olisi kiintoisaa tietää mitä Imatran Voima sai voimalaitoksen korjauksesta; tätä ei mielestäni kerrota tuossa monille tuntemattomassa tapahtumassa. Jäniskosken syntyjuuret kaikkinensa olivat jo Talvisodan aatossa ja aiemminkin, kun taitettiin peistä kuka ja mikä saa Petsamon Kolosjoen nikkelikaivokset haltuunsa, tai oikeastaan saavat sen nikkelirikasteen käyttöönsä.
Petsamon pelissä olivat monet valtiot mukana: Englanti, Kanada, Neuvostoliitto - eikä vähinpänä vaikuttajana Saksan kolmas valtakunta, jonka diktaattori Adolf Hitler himoitsi tuota sotametallia. Tässä kohdin suosittelen lämpimästi lukemaan Antti Hietalahden kirjan - Talvisodan salainen strategia - Otava.
Sähkösulatus tarvitsi paljon sähköä ja tämän tiesivät niin Saksa kuin Neuvostoliitto. Saksan toimet olivat ponnekkaat Kolosjoen käynnissä pitämisessä - Jäniskosken voimalaitoksineen, sillä Hitler tiesi, ettei sotaa käydä ilman nikkeliä.
Suomen Petsamon nikkelivaranto oli tuolloin tunnetuista Euroopan käyttökelpoisista varannoista yksi merkittävimmistä. Petsamo oli Hitlerille pakkomielle, ja se satutti meitä kipeästi jo aikana ennen Talvisotaa! Tältä osin kaikki historian kirjat eivät ole auki ja/tai niitä ei ole osattu tulkita oikein, sieltä syntynee vielä melkoisia yllätyksiä?
2 - Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?
” … Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon erilaisuutta ja monipuolisuutta. Biodiversiteetillä on kolme tasoa: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. … ” -lainattu yllä olevasta linkistä. E
...
"Minne matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maan päällä?"
1
Sotaan ei vain ajauduta, vaikka moni varoittelee Iranissa käyvän niin: Näin Yhdysvaltain sodat ovat alkaneet aiemmin
[2016] Maailmanpoliittinen tarkastelu – Kiinan mahdollinen asenne
[ … uutisointi kertoo jännitteiden kasvaneen Kauko - idässä ja Tyynellä valtamerellä ~ http://yle.fi/uutiset/guardian_kiina_lahettaa_ydinasein_varusteltuja_sukellusveneita_tyynellemerelle/8908719 - ]
Tänään Kiina on noussut IMF’ n laskelmissa jo maailman suurimmaksi taloudeksi |14. Kiina kehittyy kaikilla rintamilla, myös ympäristöongelmissaan, mutta myös aseteknologisesti. Kiinan rooli maailmapolitiikassa on talouspainotteinen. Venäjän rooli on enempikin sotilaallinen ja vain oikeastaan ydinasepoliittinen.
USA >< Kiina, entä Venäjä?
Mikäli Yhdysvallat ajautuu vastakkainasetteluun Kiinan kanssa, voisimme varmuudella sanoa, että Venäjä tulee Kiinan taakse. Tätä skenaariota USA puntaroi tarkasti, sillä kahden maailman suurimman yhteistyö on liikaa niin EU’ lle kuin USA’ lle |**.
Jokainen voi pohtia maailman suurimman tuotantokoneen ja maailman suurimman raaka-ainelähteen yhteissoiton määrittävän maailmankauppaa jo vähintäänkin heidän väkilukusuhteen mukaisesti – 1,52/7,4, tuo suhdeluku on enemmän kuin koko läntinen maailma yhteensä.
Venäjä >< USA, entä Kiina?
Mikäli taas Venäjä ajautuu Yhdysvaltojen kanssa suurempiin ongelmiin ja samaan aikaan Kiina kokee USA’ n uhan kotivesillään, niin on helppo arvata, että Kiina tässä tapauksessa asettuu mieluummin Venäjän taakse.
Nämä skenaariot olisi meillä Suomessa UTVA’ ssa |15 ymmärrettävä tarkasti! Ehdotan kannustavasti Ulkopoliittista Instituuttia selvittämään puolueettomasti näitä suurvaltaskenaarioita, sillä niiden vaikutteet ulottuisivat meille saakka – mikäli emme ymmärrä varautua niitä. Paras varauma on pysyttäytyminen erossa Natosta ja muistakin sotilasliitoista.
2
SS-miesten läheiset vaativat ”häpäisevän” selvityksen oikaisemista
Kyllä Suomen sotakone oli viimeisen päälle viritetty Saksan Barbarossan osaksi. Tavoitteena oli vallata, tuhota ja ryöstää idästä niin paljon kuin voimat sallivat. Erfurth-keskustelujen mukaan Mannerheimin ja Rytin suurin huoli oli, miten hyökkäys näyttäisi puolustukselta ja valloitukset vain revanssilta, jonka kansa hyväksyi. ... "
~ https://seura.fi/blogit-ja-kolumnit/professori-markku-kuisma-suomi-osannut-trollata-myos-itseaan/ -
3
Sähkö- ja hybridiautojen varjossa markkinoille tulee entistä ahnaammin bensaa polttavia loistoautoja
Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.
Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt, etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio huolehti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossa pysymisen äiti!
” … Markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa.
Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennenkaikkea erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”
… Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ”
4
Tutkijat selvittävät nyt ilmansaasteiden yhteyttä aivosairauksiin: liikenteen pienhiukkaset voivat aiheuttaa aivoissa tulehduksen
Olisikin hyvä tehdä vertailevaa liikenteen päästöjen tutkimusta muutamissa suurkaupungeissa, joissa autoistuminen kasvoi vaihtelevasti - New Yorkissa olivat kadut täynnä päästeleviä autoja, kun Peking kulki vielä riksoissa - ihmisvetoisissa kärryissä (kokemus sinällään, olen kokenut sen myös naisen vetämänä, hävetti istua - maksoin tuplamaksun).
Autokanta on uusiutunut. On katalysaattorit, ja hiukkasloukut - dieseleissäkin, mutta pienhiukkaset karkaavat vielä noista "verkoista" keuhkoihimme. Miten autokanta on jakautunut maittain ja miten sitä pitäisi korreloida pidemmässä aikajänteessä - vaikkapa viimeisen 100 vuoden aikana.
Eräs hieno keino - annetaan jokaiselle aikuiselle 500 euron lahjaseteli sähköpolkupyörään, ja tutkitaan tilanne - tehdään ensin testi 1000 ensimmäiselle satunnaiselle. Tarvitsemme lihaskuntoa ja omaehtoisliikuntaa. Sähköpyörä avustaa mukavasti sohvakansaa; joka hankkii kunnon fillarin saa 700 euron lahjakortin - valtiolta ja taas tutkitaan 1000 ensimmäisellä.
Entä käyttäjilleen ilmainen joukkoliikenne? Testin voisi tehdä pääkaupunkiseudulta - metro, latetaan se liputtomaksi testimielessä vaikkapa kuudeksi kuukaudeksi. Tai sitten raitiovaunut kolmeksi kuukaudeksi - ja taas analysoidaan tuloksia.
Entä maaseutu, joka tutkimusten mukaan nyt jo muutoinkin tyhjenee - yleiset linja-autot kulkevat reittejään liki tyhjinä - vaikkapa Savonlinnassa, ainakin suurimman osa aikaa. Pitääkö noin yleensä lainkaan tukea meidän liikkumistamme, jos emme osaa erotella tarpeellista ja tarpeetonta liikehdintää? Nythän polttoaineissa on meillä Suomessa jo tuhti vero, mutta mihin ne käytetään?
5
Historiallinen vauvakato
Kirjoitan tämän neljän lapsen isänä, joista vanhin 1981 syntynyt ja nuorimmat 2013 - kaksostyttäret - välissä syntyi myös tyttö - isin helmi, joka tietää jo nyt 31-vuotiaana tulevan huomisen paremmin kuin moni vanhempi ---
Ympäristömme sisälukutaito on vanhemmalta polvelta ruosteessa, ja saavutettu etuus on kynsinhampain kiinni oman asunnon peruskivijalassa. Luopumista on vaikea ymmärtää sukupolvilta, jotka keskimäärin lähes tyhjästä elintasonsa loivat - tosin erinomaisen inflaation avustamana - jakaakseen sitten myöhemmin lapsilleen, jopa lapsen lapsilleen - taseomaisuutena - jonka arvo saattaa dramaattisesti romahtaa, kun biosfääri ympäriltämme kaatuu - paikka paikoin. Tässä ei maalata maailmanloppua, vaan katsotaan kirkkain silmin tilastoja ja maailman ympäristötapahtumia.
Ei haluta tehdä lapsia, kyseessä voi olla myös puhtaan itsekästä kokemisen ja virrassa olon halua - ilman ulkoisia häiriöitä, jotta voisi keskittyä vain itseensä ja muodostuneeseen kaveripiiriin - jos sitä aidosti sattuu olemaan - kaikilla sitä ei kuitenkaan ole.
Maallisuus on vallannut joka tapauksessa alaa, ja nyt pitää olla koulutus, ammatti, asunto ja "varma" työpaikka - sitten makuuhuoneen peitot saattavat pöllytä - näinkö, ei ehkä niinkään, koska syntyvyys laskee kuin impotentiaalinen häntä. Siittiötkin lännessä kuulemma sairastavat - se ainakin tiedetään, että pääkaupunkiseudulla hedelmöityshoitojen määrä kasvaa - vuosittain. Ehkä lisäaineet, hormonit, ympäristösaasteet ja ruokavaliokin on syytä asiaan - entä ylensyönnin myötä liikalihavuus? En tiedä - esitän vain.
Osviittaa saamme Kiinasta, joka uusimman arvion mukaan menettää nykyisestä väestöstään 400 miljoonaa - nythän ei sitten napilla pelata, vaan kyseessä lähes satakertainen määrä meihin nähden, myöhemmin viimeinen aito blondi kuolee sukupuuttoon Ilomantsin korvessa 2150.
Mitä siis teemme, jotta nuoret luottaisivat huomiseen? ---
6 - 1
Nuorten ääni kuuluville
[2005] Nuorisoa kiinnostaa aidosti luonnon kiertokulku ja tasapainoinen kierrätysjärjestelmä kulutukseemme, jossa heidän tulevaisuudelleen annetaan nimi sekä mahdollisuus. Tuo tarvitsee kiperiä leikkauksia niin kulutukseen kuin työnjakoon sekä ylihoivayhteiskunnan mekanismeihin.
Lähitulevaisuudessa ei löydy rahoittajaa nykymallille ja tuolloin on syytä käydä työnjakoon, tulonmuodostukseen ja tulontasaukseen tarmokkaasti kiinni. Nuoret voivat löytää oman identiteettinsä ja kiinnostuksen yhteisiin asioihin, kun ne alkavat koskettelemaan heidän tulevaisuuttaan. Tulevaisuus on heidän, ei enää nykyisen poliittisen ajattelutavan.
Demaripuolue voi aloittaa uuden aikakauden; heidän äänestäjänsä voivat hoitaa puheenjohtajakseen henkilön, joka on valmis siivoamaan puolueen arvot vastaamaan muuttuvaa arvomaailmaa. E
6 - 2
Nuorten ääni kuuluville
[2005] Maapallomme tuottaa liikaa ongelmallisia yhdisteitä, so. päästöjä luontoon. Päästöt nakertavat luonnon vastustuskyvyn olemattomiin ja ekokatastrofi kurkistaa nurkan takaa.
Nuoria kiinnostaa ko. kehitys, mutta nykyinen poliittiseen keskinäiskauppaan omistautunut puoluepolitiikka ei kykene tosissaan antamaan ratkaisevia päätöksiä. Nuoret tulevat olemaan tässäkin osa-alueessa maksajia ja heitä kiinnostaisi, kuinka nämä tulevat (osin jo olevat) ongelmat ratkaistaan. Näitä kipeitä päätöksiä kyetään tekemään vain voimakkaiden päättäjien myötä, joilla on ratkaisevaa yhteiskunnallista vastuunkantomentaliteettia; päällimmäisenä ei ole pelko pudota eduskunnasta.
Kolme ongelmaa voidaan poistaa tutkimalla yhtälöä: nuoret aktiivisiksi (kuten 70-luvun alussa). Muistettakoon, että nykyjämähtäneet liturgisoituneet puoluekaaderit esittivät radikaaleja tempauksia nuoruusvuosinaan; se oli innostavaa ja siinä oli henkeä, taisivat jopa pitää siitä.
Nykynuoriso tarvitsee päämäärän: tulemme itse päättämään kohtalostamme. He tiedostavat ratkaisevat ongelmat edessään paremmin kuin nykypoliitikot, joita keskimäärin "eläkevirka" kiinnostaa jo enemmän. Nuorille täytyy olla tavoite.
Nuorisoliikkeet saattavat saada myös muita toimintamalleja kuin perinteellinen puoluepolitiikka, joka on tiensä päässä. Jos nuoriso saisi päättää, tuskin nykypuolueille jaettaisiin valtion rahaa tukena pönkittää lahoja puoluemekanismeja.
Tulevat veronmaksajat saattavat valita tavan, jossa heidän tulevaisuutensa on paremmin hahmottumassa ja nämä mallit eivät enää esitä "kansankoulunkuja-ajattelua", vaan henkeä ja yhtenäisyyttä, jolla vaikeisiin ongelmiin tartutaan eikä vain puhuta. Hyvä yhteishenki kestää vaikeitakin päätöksiä, jos niiden tavoite tuottaa kestävämpää toivoa harmonisemmasta luonto-ihminen hegemoniasta >3
6 - 3
Nuorten ääni kuuluville
[2005] Nuoria ei politiikka juurikaan kiinnosta ja nykydemokratia vaatii uudistusta yhdessä luontoa rasittavan kulutusjuhlamme kanssa
Otsikoissa vilisee ihmetys siitä, ettei nuoriamme kiinnosta vallitseva politiikka. YLE ohjelmoi keskiviikkona 9.3.2005 keskustelua diktatuurien olemuksesta ja demokratian kriisistä. Kiihtyvä kulutus sotkee entisestään luonnon harmoniaa. Onko näillä kolmella asialla yhteys?
Suomalaisen politiikan johdossa on useita henkilöitä, jotka olivat barrikadeilla 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin 1970-luvun alussa oli viimeinen nuorison aktivoituminen politiikkaan.
Nykyinen malli toteuttaa politiikkaa sanomatta mitään tai puhuen poliitikkojen jargoniaa olematta itse sisimmissään samaa mieltä; se ei kannusta innostumaan yhteisten asioiden hoidosta.
Nykynuoria ei kiinnosta innostamaton ja puhumaton liikehdintä, jonka päämääränä on vain vaalikoneena saada äänestäjät suosiollisiksi äänestyslappujen täytössään. Nuoriso odottaa tekoja, oikeita tekoja, joilla on merkitystä kouriintuntuvasti yhteiskuntamme tuleviin oloihin. Nuoriso on todennäköisesti valmis radikaaleihin leikkauksiin, koska he näkevät kirkkaammin yhä synkkenevät tulevaisuuspilvet.
Nykydemokratialle on vaihtoehtoja. Valistuneita ja oikeita vaikuttavia tekoja tehneitä kansan viime kädessä huolehdintaan perehtyneitä hallitsijoita on ollut historian sivu.
Nykyaika vaatii vahvoja johtajia, jotka sietävät kritiikkiä ja vapaata sanaa. Vallankäyttö tarvitsee tehokasta päätösentekokoneistoa. Useat tärkeät, mutta niin kipeät päätökset jäävät tekemättä, koska poliittinen keskinäissovittelu ja "sulle mulle" toimintamalli estävät tehokkaat päätökset.
Yhteiskuntamme on kohtaamassa hyökynä työttömyys- , syrjäytyneisyys-, ikäpyramidi- ja työnjaolliset ongelmat. Nämä ovat ongelmia, joihin pitää löytyä ratkaisut. Nämä ovat ongelmia, jotka nuoria kiinnostavat, koska heille lankeaa niiden maksu >2
9
Eronnut brittisuurlähettiläs: Trump vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta ärsyttääkseen Obamaa
Media käy US-presidentti Donald Trumpin kimppuun noitavainon [1 mediasäilällä – näin ainakin itse Donald väittää – kuten nytkin alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa, jossa Trump peräänkuuluttaa kansalaistensa yhtenäisyyttä, ehkä kuuliaisuuttakin - sanattomasti ja sivaltaa twiitillään totutusti mediaa – kansakunnan vihollisena *---
Trump on diilimies. On uhkaava kiristäjä, joka haluaa kahdenkeskisiä diilejä. Trump haluaa olla kolmen suuren joukossa – Kiinan presidentin Xi Jinping' in ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin jatkona … meillä presidentti Sauli Niinistö harmittelee, kun nämä kolme suurta ratkovat maailman asioita – tahoillaan – ja kotoinen EU mahona jättiläisenä jää neljännen viulun soittajaksi.
…
HS: Trump pyytää kansaa yhdistymään, joten hänen pitäisi lopettaa puheet demokraateista vaarallisena ”mafiana” ja mediasta ”kansan vihollisena”
[ ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005875735.html - ]
25.10.2018 – 3:38:
Olisiko Donald Trump tyytyväinen muurahaisten kuninkaana? Muurahaisilla ei voi olla pesässään erimielisyyttä, toverityöläiset ovat kaikki klooneja - mahoja tyttäriä, tosin pesässä vallitsee täystyöllisyys ja reviiriä valvotaan tiukasti - rajan ylityksiä ei sallita.
10
Raha on nyt ihmisille merkki omasta arvosta
Voimme pohtia minimalismille joitain rajapyykkejä - kuinka paljon tavallisella suomalaisperheellä oli tavaraa kotonaan (ja minkä arvosta ajallansa) - erityisesti lukumääräisesti mitattuna - vuonna 1700, vuonna 1800 ja vuonna 2000 - entä tänään 2019, kun kiinalainen tavara- ja tuotepaljous on rynninyt kaikkialle maailmaan.
Puhutaan, että nykyään perussuomalaiskodissa on jo 10 000 erilaista tavaraa, esinettä ja reliikkiä ... [ ~ https://www.meillakotona.fi/artikkelit/meilla-on-3-000-tavaraa-sanna-laski-jokaisen-kolmihenkisen-perheensa-tavaran-ja-paatti-hankkiutua-eroon-turhista - ]
Kiinalainen tavaramateriaalinen virta on tehnyt miljoonista ihmisistä tavarallisesti elintasoisempia [!] - entä onko henkisempi puoli kehittynyt vai hukkunut tavarapaljouteen, kun poliitikkojenkin (talousmiehistä puhumattakaan) suosituin huuto on kasvuhokema - pitää saada lisää, enemmän ja nopeammassa tahdissa. Nyt sitten ympäristö, joka meidät kaikki lopulta biosfäärillisestä biomassakierrostaan elättää - on saattanut ryhtyä vastatoimiin, joka näkyy hiljalleen kiihtyen!
Me olemme näyttötalousihmisiä - usein juuri läntisessä kulutusyhteiskunnassa puhutaan pakoputki-ilmiöstä, kun auton takaa tulee voiman osoituksena näyttäytyä jo kaksi pakoputkea, urheilullisimmille on varattu neljä - jolloin maskuliininen näyttöefekti kertoo jo väkevästä nousukulmasta ... ollaan siten aivan omissa ryhmissään näyttäytymässä ja muille näyttämässä - köyhät kyykkyyn, kun täältä tullaan [rafl.] >2
11
Stalinin ja Paasikiven pelinappula
”Se oli ihan selvä kauppa”, Nummela sanoo. ”Me olimme saaneet tavaroita Saksasta, mutta maksoimme ne sitten Neuvostoliittoon. Tällainen se kuvio mielestäni oli.” Nummelan mukaan toisenlaiset näkemykset ovat poliittisia. ... "
Olisi kiintoisaa tietää mitä Imatran Voima sai voimalaitoksen korjauksesta; tätä ei mielestäni kerrota tuossa monille tuntemattomassa tapahtumassa. Jäniskosken syntyjuuret kaikkinensa olivat jo Talvisodan aatossa ja aiemminkin, kun taitettiin peistä kuka ja mikä saa Petsamon Kolosjoen nikkelikaivokset haltuunsa, tai oikeastaan saavat sen nikkelirikasteen käyttöönsä.
Petsamon pelissä olivat monet valtiot mukana: Englanti, Kanada, Neuvostoliitto - eikä vähinpänä vaikuttajana Saksan kolmas valtakunta, jonka diktaattori Adolf Hitler himoitsi tuota sotametallia. Tässä kohdin suosittelen lämpimästi lukemaan Antti Hietalahden kirjan - Talvisodan salainen strategia - Otava.
Sähkösulatus tarvitsi paljon sähköä ja tämän tiesivät niin Saksa kuin Neuvostoliitto. Saksan toimet olivat ponnekkaat Kolosjoen käynnissä pitämisessä - Jäniskosken voimalaitoksineen, sillä Hitler tiesi, ettei sotaa käydä ilman nikkeliä.
Suomen Petsamon nikkelivaranto oli tuolloin tunnetuista Euroopan käyttökelpoisista varannoista yksi merkittävimmistä. Petsamo oli Hitlerille pakkomielle, ja se satutti meitä kipeästi jo aikana ennen Talvisotaa! Tältä osin kaikki historian kirjat eivät ole auki ja/tai niitä ei ole osattu tulkita oikein, sieltä syntynee vielä melkoisia yllätyksiä?
12
Lajikato on vakava viesti luonnon tilasta
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?
...
EKSTRA
~ https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/files/2018/04/Biodiversiteetti.pdf -
” … Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon erilaisuutta ja monipuolisuutta. Biodiversiteetillä on kolme tasoa: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. … ” -lainattu yllä olevasta linkistä. E