tiistai 30. heinäkuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 30072019 - VII



HS-kommentointi by Ilkka Luoma 30072019


...
  • 1

  • HS-analyysi: Kolme vanhaa valtapuoluetta koki ennen­näkemättömän romahduksen – Hallitsevatko perus­suomalaiset ja vihreät tulevaisuuden politiikkaa?

    Ilkka Luoma 
    Jäsenkunnan profiili kertoo paljon De Grönasta ja Perussuomalaisista. Jokainen voi tuon profiilieron helposti huomata - sometuksesta, lehtikirjoituksien yleisönosastoista ja laatumedian hienostuneesta kirjoitussävystä - niin, ja tutkimukset voi kätevästi googlata netistä - en lähde tässä ruotimaan ps-kannattajien profiilia enkä vihreiden nuorta korkeasti koulutettua naisvaltaisuutta ... 

    Nämä kaksi edustavat maailman kahta eri puolta. Kumpi olisi oikeassa (miten se mitattaisiin); en lähde sitäkään erittelemään tai yrittää löytää jotain viisasta kummallekin eduksi tai haitaksi. Ero on kuitenkin valtava - joku voisi sanoa toisen edustavan staattista pysyvyyttä ja toinen voisi olla dynaaminen liikkuja ympäristönenällä. Se on kuitenkin varmaa, että molemmat elävät vain ja ainostaan ympäristön biomassojen kierrosta. 

    Kiintoisaa on näiden kansanliikkeiden voimakas eroavuus. Joku voisi sanoa, että toisella puolen on kiinnitetty huomiota opintoihin ja urakehitykseen - toisella puolen taas yrittäjyys, palkollisuus ja toverillisuus ovat valtatekijöitä. Isänmaallisuus ja oma itsenäisyys ovat selkeästi toisen roolikartassa - äijäenergiaa unohtamatta! 

    Omavaraisuuden hyve on voimallista toiselle, kun toinen taas luottaa EU-eurooppalaisuuteen ja kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen. Kiintoisaa olisi tietää kumman kannattajat tuottavat enemmän verovaroja yhteiskunnalle, joilla muun muassa kustannetaan maahanmuuttajat, joita taas toinen ei mielellään omaan isänmaahansa ottaisi - tai jos ottaisi - niin vasta sitten, kun omat on huolehdittu. 

    Eräs yhteinen piirre lienee selvä - molemmat kannattajaryhmät eivät halua Natoon, kuten ei Suomen koko kansan selkeä enemistökään - aina yli 50 prosenttia sanoo Natolle - "Kiitos ei". Toinen näistä kansanliikkeistä on rauhan kannattaja ja toinen ei epäröisi tarttua aseeseen, kun isänmaa on todelisen uhan alla. Onneksemme meilä ei ole ulkoista uhkaa? 

    Se voidaan sanoa, että pääpersut ovat käyneet riittävät sisäsiisteyskurssit!
  • 2

  • Perussuomalaisten kannatus kasvoi jälleen: ”Vastaavaa ei ole viime aikoina nähty”, arvioi tutkija

    Ilkka Luoma 
    HS-jutussa olevat puolueiden kannatuskäyrät kertovat omaa kieltään, ja varsinkin perussuomalaisten osalta. Hallitusvastuu soinismina rytkytti aallonpohjalle - ja kadotuksen tuomituille sinisille. 

    Useat kansalaisemme - mahdollisesti aina 25 prosenttiin saakka - eivät pitäneet "vastuullisesta hallituksessa olon kompromissihakuisuudesta - samoin ministeri-audien takaovenkahvoihin hitsautuminen ei miellyttänyt äänestänyttä kansaa --- 

    Nyt tuo kannatuksen nousu ennakoi selvästi tietyn tyyppisen kansanosan eriytymisen perinnepolitiikasta. Mikäli halla-aholaiset pitävät pintansa, aatteensa ja kirkkaat teesinsä - on odottamassa neljäsosan kannatus, joka hyvin hoidettuna tuo seuraavista vaaleista suurimman puolueen so. kansanliikkeen tittelin. 

    Vastapainoksi on odotettavissa imperiumin vastaisku vasemmalta - näinköhän saamme kolmikantayhdistymisen eli SDP, Vasemmisto ja Vihreät löytävät toisensa ja tekevät allianssin, jopa puolueryhmän - vastuuinhimillisenä ympäristöaatteena, ... nyt on hyvä mahdollisuus hallituksena harjoitella uudesti syntyvää Suomea ja suomalaisuutta! 

    PS on tehnyt uskomattoman nousun ja se voi kiinteytyä, sillä nyt on sellaiset teesit, ideologia ja tavoiteasetanta, johon tietyn kansansan on helppo kiinnittyä pidemmäksi aikaa - ja näin pääsee PS-tuotekehitys voimallisesti käyntiin - vakaan jäsenistön myötä! Isänmaan tunnustaminen on hyvä rakennepohja ... kyllä kansa tietää!
  • 3

  • ”Meidän luokalla melkein kaikilla on tällainen”, seitsemän­vuotias kiinalais­poika kertoo äly­kellostaan – äiti osti sen, kun puhelin ja iPad koukuttivat lasta liikaa

    Ilkka Luoma 
    Älyranneke yhdistää, mutta samalla rajoittaa - tietoisesti, erityisesti lapsia, koska vanhemmilla on ikiaikainen kasvatusvastuu jälkeläisistään. 

    Kiinalaiset ovat uteliaita, niin uteliaita, että lännenmies on leimannut tämän maailman vanhimman yhtäjaksoisen korkeakulttuurin* olevan ideakopioijien lähtösatama. 

    Matkimisesta, tai "ideavarkauksista" voidaan jo tässä sen verran todeta, että sitä harjoitetaan maakohtaisissa muodoissaan kaikkialla - lainsäädännöissä on vain eroja. Lännessä patentteihin ja tekijänoikeuksiin liittyvät lainkohdat ovat enemmän näköisiämme - individualismin näkökulmasta. 

    Kiinassa on tuhansia vuosia vanha perinne yhteisöllisyydestä ja kollektivismista - tosin nyt juuri teknologisen ja erityisesti verkottumisen kehittymisen myötä "individuaalinen kollektivismi" nostaa Kiinassa päätään. Kiina on tehokas valtio mobilisoitumaan, joka taas tarvitsee vahvaa ryhmähenkeä - joko omaehtoisena tai "ylhäältä ohjattuna" ilmiönä. 

    Kiina harjoitti yhden lapsen politiikkaa - ainoana valtiona maailmassa; kantoi vastuuta populaationsa lisääntymisestä. Ennustetaankin, että vuonna 2100 kiinalaisia on 400 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Ehkä - ehkä ei, mutta nyt vähempien lasten kasvatus on vanhempiensa silmäterä ja tässäkin halutaan huolehtia, kun lapset ovat yhä enemmän ja nuoremmasta lähtien "omillaan" - pitää olla yhteys, pitää olla vanhemmilla tieto - missä lapsi viilettää. 
    .. 

    Ihmisen oma hermoverkko on autonominen ja myös tiedostettu. Biologinen bitti liikkuu sensoreista aivoihin ja toisin päin - aivoista lihaksiin; tehden toimenpiteitä, joiden tavoite on suojella yksilöä ulkoisilta tapahtumista, jopa uhilta. Nyt kiihtyvä yhteiskunta tuottaa yhä enemmän uhkia vaaroina ja yllätyksinä - siispä onkin tärkeää ulottaa verkottuminen myös ihmiskehon ulkopuolelle - siis vaikkapa lapsien osalta älyrannekkeista vanhempiin. 

    Kun lapsi saa kasvaessaan omaehtoista kriittisyyttä, voi tuo älyranneke muuttua älykännykäksi, joka yhdistää hänet tarkemmin yhteisöllisyyteen.
  • 4

  • Helsingin keskustaan rakennetaan 10 miljoonalla eurolla teemaravintolaa: Taustalla Venäjältä muuttanut yhdysvaltalaismies, joka kiusaantuu rahasta puhumisesta

    Ilkka Luoma 
    Joissain medioissa julkistellaan maksettuja juttumainoksia, siis sellaisia informatiivisia kirjoituksia yrityksestä, tapahtumasta tai muusta, johon liittyy vahva kaupallisuus. HS on suomalainen valtamedia, joka ei nojaa (tai ei pitäisi nojata) mihinkään ideologiaan, mihinkään kaupallisuuteen eikä mihinkään aatesuuntaan - näin varmastikin on. 

    On kuitenkin selvää, että tämän tyyppinen informatiivinen juttu on erinomainen mainos/ piilomainos kyseiselle yritykselle - tässä ravintolalle. Juttu suorastaan herättää uteliaisuuden ja on ikään kuin mentävä kokemaan miten jutun teksti käytännössä esiintyy - paikan päällä. 

    Rajanveto lienee vaikeaa, koska medialla on kuitenkin se "vastuu" tuottaa uutta luotettavaa tietoa kotoa ja maailmalta, niin tässäkin - jo pelkkä rahanmäärä on suuri, joka herättelee jo toimittajiakin ja varmasti lukijoita. 

    HS ei varmasti ota rahaa tällaisesta jutusta itse yritykseltä, mutta miten mahdollinen hyvävelisysteemi vaikuttaa - onhan niin, että kaikilla meillä on kavereita, ystäviä ja erilaisia intressikytkyjä, jotka aikaansaavat myötämielisyyttä - meissä kaikissa, myös toimittajissa ja päätoimittajissa ... onko kustantajalla jokin viestiväylä itse tekstituotantoon - en tiedä? 
    ... 

    Median sanotaan olevan se neljäs valtiomahti. Tuo mahtius tuottaa vastuita ja velvollisuuksia lukijoita ja lakiakin kohtaan. Manipulaatio on salakavalaa - moni lukija ei sitä huomaa. Propaganda on "rehellistä ja suoraa" manipulaatiota - tiedostettuna niin tuottajiltaan kuin vastaanotoissaan (lukijoissa) - propaganda tunnistetaan, manipulaatiota taas useimmiten ei! 

    Mikä onkaan tiedon ja informaation ero - käytännössä? Välillä media korjaa virheitään jälkijulkistuksella.
  • 5 - 3

  • Tänään on päivä, jona Suomi kulutti maapallon loppuun – maailman ylikulutuspäivä koittaa tavallisesti vasta elokuussa

    Ilkka Luoma 
    3 - Ylikuluttaminen - miten se määritellään ja miten siihen liittyy kasvuhokeman mantra? 

    Kehitysmaat nuolevat näppejään ja purevat hammastaan. Me söimme entisten alusmaa-valtioiden toverien riisikupeilta. Herää kysymys, maksammeko joskus velkamme heille? |7 Mekin irvistelemme 0,7 bkt-prosentin kohdalla, kun haluttaisiin vastuullisten näkökulmasta viedä kehitysapua nääntyville – ainakin meidän mielestä sontaläjässä eläjille, joilla ei ole edes ilmastointia, kahta autoa, eikä kesämökkiä, joka onkin jo talviasuttava toinen koti – täällä meillä Suomessa. 

    Elintasoa pitää nostaa, ansaitusta ei luovuta eikä muisteta, että elämänlaatu on eri asia kuin elintaso. 

    Olemme toki siirtäneet ostovoimaa hitaasti kehittyviin maihin, kuten Kiinaan 
    [ … kiinalainen mobilisoituu kovaa vauhtia entisiin kehitysmaihin, vieden mitä – kulutusta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html - ] 

    Me veimme ahkerille ja halpapalkkaisille kiinalaisille työtä, koska halusimme halvemmalla tavaroita ja yhtiöt himoitsivat suurempia voittoja ja niistä osinkoja. Samalla alussaan yhtiömme kävivät p*skantamassa toverien taskuihin – siirtämällä ympäristökuormaa Kiinan suureneviin kaupunkeihin, toki tuoden kiinalaisille työtä ja nousevaa palkkatasoa, jotta hekin voivat kuluttaa enemmän. 

    Kiinassa syötiin lihaa viitisentoista vuotta sitten noin 10 kiloa per nenä vuodessa – nyt luku on noin 50kg! Meillä Suomessa kilot ovat 76,9 (v. 2015), EU' ssa 88 ja USA' ssa muhkeat 120! Intialaiset syövät noin viisi kiloa lihaa per asukas per vuosi. 

    Entä ihmisten ylipaino, kulkeeko se ylikulutuslukujen perässä? Paljonko biosfäärivihreyttä vaaditaan yhteen punaisen lihan kiloon? Entä miten ryöstämme meret kaloista ja äyriäisistä ja ketkä sen tekevät? 

    Biosfääri elättää meidän – ei mikään muu; puhtaan veden ollen siinä ratkaisevassa asemassa! Syökä lännenmies kehitysmaaveljensä ja -siskonsa riisikupilta? Kts. Yle-tekstin linkki - tässä ~ https://yle.fi/uutiset/3-10891716
  • 5 - 2

  • Tänään on päivä, jona Suomi kulutti maapallon loppuun – maailman ylikulutuspäivä koittaa tavallisesti vasta elokuussa

    Ilkka Luoma 
    2 - Ylikulutuspäivä aientuu yhä aikaisemmaksi - siis kasvaako kulutuksemme kasvuhokeman myötä? 

    Hiiliyhdisteiden ”elo” jatkuu perintötekijöiden myötä, joita taas ohjaa evoluutio – sopeutumalla hitaan rauhallisesti kaikkia vaikutetekijöitä ”nuuskimalla”. Evoluutio geenisiirtäjänä on kuolemattomuuden merkki |5, kunnes maapallon tehtävä |6 on tehty ja Aurinko sen nielaisee ennen uuden elinvoiman lopullista räjähtämistään. 
    … 
    |6 Maapallon tehtävä – mikä se on? Olisiko se vain energian ja materian keskinäistä vuorovaikutusta, muun ollessa tuon vaihdon loiskiehuntaa – mehän muistamme, että meille tuntemattomat pimeä materia ja – energia muodostavat kaikkeudesta nykytietämyksen mukaan noin 93 prosenttia – unohtamatta pakollista vetovoimaa, jonka syntyäkään ei tiedetä? 

    Ylikulutus on maallinen ilmaus ahneudesta ja riittämättömyyden tunteesta 
    [ … ylikulutuspäivä median näkökulmasta ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanaan-elamme-yli-varojemme-taman-vuoden-uusiutuvat-luonnonvarat-kaytetty-loppuun/6018874 - ] 

    Me haluamme aina lisää, koska pitää näyttää ja kyetä vertailemaan omaa erinomaisuuttaan ja saada siitä kiksaatioita. Minulla on oltava suurempi, vahvempi, kauniimpi ja tehokkaampi. Asunto suurenee, auto levenee, moottorivene- ja tai -pyörä nopeutuu. Aina lisää – mikään ei riitä. Kulutamme enemmän, vaikka säästämme, omatuntoa rauhoittaen, vaihtamalla hehkulamppuja LED-valoihin. 

    Asuntojakin passivoitamme energian osalta, mutta samalla haluamme lisää neliöitä. Ennen oli koko kerrostalon yhteinen talosauna, sitten oma pieni sauna ja nyt hiljalleen kokonainen saunaosasto. Me osaamme kuluttaa – se on kuin säästä puhumista, tuttua ja turvallista ja samalla autoista tuttu itsetunnon rinnanröyhistys useammista kuin yhdestä pakoputkesta toteutuu. 

    Ylikulutuksen juhlaa vietetään erityisesti kehittyneissä markkinatalousmaissa 
    [ … me suomalaiset sijoitumme hyvin ~ http://yle.fi/uutiset/suomi_karkipaata_ylikuluttajana__ruotsi_rasittaa_maapalloa_viela_enemman/9079683 - ] >
    3
  • 5 - 1

  • Tänään on päivä, jona Suomi kulutti maapallon loppuun – maailman ylikulutuspäivä koittaa tavallisesti vasta elokuussa

    Ilkka Luoma 
    Koetin löytää tälle ajankohdalle HS-juttua ylikulutuspäivän täyttymisen aiheesta - ei löytynyt, mutta viime vuodelta kyllä. Näyttäisi siltä, että lasketuilla parametreilla tämä ihmisen ylikuluttaminen täyttyy yhä aiemmin täyden vuoden päättymisestä --- 

    [2016] IS-media informoi näyttävästi liki kaikista tuuteista kulutusjuhlaamme - ”pahimmasta vähäisimpään”. Laskennallisesti vuotuinen ylikulutuspäivä alkoi eilen 8.8. - vuonna 2016 - ollen jälleen lähempänä vuoden alkua kuin kuunaan. 

    [ … kansalainen Erkki pohdiskelee mitä voisi vähemmän tehdä*, kun ei enää jaksa siirrellä itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen – vanhaan tahtiin, jolloin oli olo rauhaton, oli jotenkin aina kiire. … 

    … kansalainen Liisa on innokas kirpputoristi, siis henkilö, joka haluaa kierrättää. Vanha käyttökelpoinen siirtyy toisille, tarvitsijoille. Second hand on eräs liike vähentämään uuden kulutusta, joka tosin saattaa vähentää työtilanteita. Onko näillä yksilöiden teoilla mitään merkitystä – kysytään herkästi? … ] 
    … 
    * - yleensä tekeminen on kuluttamista, paitsi ajattelu, jota tehdään ilmeisesti liian vähän – ainakin syvällisesti! 

    Ylikulutuspäivänä |4 ihmiskunta on syönyt uusiutuvan maapalloaineksen energioineen ja ravintotuotantoineen koko vuoden ympäristöluomisvoiman osalta. Mitä se merkitsee? Ei mitään, tai hyvin paljon – riippuen katsojasta ja tekijästä. Uusiutuva luonnonvara on ihmiskunnalle lähinnä hiiliyhdisteiden kiertoa, joka luo samalla tämän kaltaisemme elämän ja sen kehittymisen mahdollisuuden! 
    … 
    4| Ylikulutuspäivä ~ http://wwf.fi/uhat/ylikulutus/ - [WWF] 

    Hiiliyhdiste ei sekään lopulta uusiudu, vaan kiertää muuttuen 

    Me syömme osaltansa aiemmin kuolleiden eliöiden jäännöksiä – pelto on täynnä multaa, ja multa muodostui muun muassa jätöksistä, joita tuotimme/tuotamme, ja mitä luovutamme, kun heitämme henkilötunnuksemme nurkkaan, lopullisesti. Kuinka kauan oletamme kulutushokeman tarpeelliseksi, kun varannot lähtevät kuitenkin rajallisuudesta? 

    … 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti