Kirjoittaja
08082019
...
1 - 1
Björn Wahlroosilla on kivi kengässä, ja se tietää Nordealle kylmää kyytiä
Ilkka LuomaSammon taonta on alkanut
[2006] Suomalaiset menettivät yhden pankeistaan omistuksellisesti tanskalaisille. Keskiajalla Ahvenanmaa on ollut lyhyen aikaa tanskalaisten valloittamana.
Suomi luovutti Meritan yhteispohjoismaiseksi pankiksi, kuten oli sen yksi edeltäjäkin - PYP Pohjoismaiden Yhdyspankki.
Pääomaäänitorvi Björn Wahlroos täytti laarit euroilla ja nyt jäämme odottamaan, mikä on seuraava siirto. Suomen valtion ei kannata nyt myydä Sampo-salkkuaan.
Sampo-pankki meni ulkomaille ja asiakkaat tekevät nyt omia itsellisiä päätöksiään, kuinka he haluavat nähdä raha-asioidensa hoituvan Suomessa. Meillä on vielä yksi suuri täysin kotimainen pankki, ihmisen pankki laajimmalla konttoriverkolla. Raha on isänmaatonta, mutta tapa ja rahojen hoitajat voivat olla isänmaallisia.
Sampo Oyj:llä on nyt enemmän rahaa kuin koskaan
Wahlroos huomasi etteivät vakuutukset ja pankkitoiminta sovi perinteellisesti yhteen. Samalla Wahlroos ymmärsi, että vakuukset voidaan sitoa "pankiksi" asiakkaille. On sama mistä käteinen nostetaan ja lainat ovat huomenna enemmän tai vähemmän vakuutettuja sopimuspapereita, joissa lainalla on yhteisvastuullinen vakuutussuoja.
Vakuutusyhtiökin voi ottaa ihmisten varoja sijoitustoimintaansa, niinhän se perinteellinen pankkikin toimii. Vakuutusasiakas on itse myös "oma pankkinsa".
Wahlroos ymmärsi, ettei moderni pankki tarvitse konttoreita. Vakuutukset tarvitsevat - vähän, koska yhä laajentuva omaisuus tulee vakuuttaa kaikkia mahdollisia vahinkoja ja rötöksiä vastaan ja omaisuudesta on mukava keskustella elävän ihmisen kanssa.
Aika näyttää, kuinka Wahlroos yhdistää lopullisesti perinteellisen pankkitoiminnan modernina "aina mukana ja avoinna pankkina" vakuutuksiin. Nyt tehtiin ne rahat, jotka tarvitaan tähän operaatioon.
Suomeen voi keskittyä suuri pankkivakuutustoimija, ehkäpä sinivalkoisempana kuin aiemmin oli vielä nykyinen Sampo Oyj. Ei ole syytä vielä tuomita Wahlroosia "Isänmaansa" myynnistä, sillä seuraava siirto voi olla hyvin yllätyksellinen.2
Ilmastotyössä tarvitaan nyt politiikkaa sen parhaassa merkityksessä
Ilkka LuomaEi vain ilmastonmuutos, vaan laajemmin ympäristönmuutos, jossa elämän monimuotoisuuden kaventuminen on selvä uhka koko eliökunnalle, jossa ihmiskunta on kokonaisbiomassana häviävän pieni osanen - ehkä noin muurahaispopulaatioiden kokoinen.
Meidän haitta- ja muutosjälki luontoomme ja meitä kaikkia elättävään biokiertoiseen ympäristöön on rankasti suurempi kuin suhteellinen osuutemme kokonaisbiosfääristä. Tätä asiaa meillä ei tahdota ymmärtää, vaan koetaan ihminen luomakunnan kruunuksi, mitä se ei ole - ainakaan evoluution näkökulmasta, joka on määrittänyt meidätkin tällaiseksi kuin olemme - ehkä valuvikainen prototyyppi, ohjelmaloopissa ollen virheellinen hyppykäsky?
Metsien merkitys ravinnemaaperineen on kokonaisuus monimuotoisuudessaan ja keskinäisissä yhteyksissään herkkä järjestelmä, joka sai elää 99,99 prosenttia esiintymisajastaan täysin rauhassa kehittyen, evoluution "ohjauksessa" - ilman ihmisen laji-itsekästä ryöstökäyttöä - muun muassa metsien ylihakkuina.
Metsä on eräs suurimpia biomassoja, ja sille on kehittynyt kaksi merkittävää ominaisuutta, nykyään paljon puhuttu hiilinieluominaisuus ja vähemmän puhuttu hapentuotanto esimerkiksi meille ihmisille hengittää. Ilman ilma-happiseosta emme elä kuin joitain minuutteja!
Emme tunne biomassojen kiertoja massaperiaatteiden suhteellisuuksina. Sen me saatamme ymmärtää, että evoluutiolta meni jotain satoja miljoonia vuosia saattaa se siihen monimuotoisuuteen, mistä me ihmiset aloimme sitä kaventaa ja nakertamalla tuhota. Kaupungeissakin puistoja jyrsitään reunoiltaan, tosin ruotsalaiset Tukholmassa ymmärsivät laatia määräykset, että puistot ovat koskemattomia.
On aika tutkia ja omaksua biomassojen suhteelliset kierrot - elosta kuolemaan ja kuolleesta elämään - mehän elämme aiemmin eläneiden "jätöksistä".
Symbioosi metsistä on vielä meille suurelta osin tuntematonta - metsä on biomassa, jonka keskinäinen systemaattisuus on häkellyttävää - jo informaation siirtoina.
Kumuloituva ympäristöjälkemme / nenä?1 - 2
Björn Wahlroosilla on kivi kengässä, ja se tietää Nordealle kylmää kyytiä
Ilkka LuomaSammon taonta jatkuu – Nordea palaa kotiin
[2017] ... Sammon takoja Björn Wahlroos nielaisee koko Nordean, ja tämän jälkeen on vain Sampo, ja näin takavuosien finanssitavaratalo saa muotonsa. Muutto Helsinkiin häämöttää?
Wahlroos on suurpääoman edustaja – ollen myös itse suuri omistaja
Nalle on yllättänyt monilla ulostuloilla, ja hän on saavuttanut aseman, että voi oikeastaan laukoa mitä haluaa – menettämättä mitään.
Nalle kuuluu siihen armoitetun kovaan sarjaan, jossa ovat ympäristöguru ja maailmanloppu Pentti Linkola – nämä kaksi ovat useimmiten ”aina” oikeassa – sanoivatpa oikeastaan mitä tahansa – edes terävimmät tähtitoimittajat eivät saa heistä otetta! Niin, lisäisin tuohon luetteloon myös ikipoliitikko Paavo Väyrysen.
Vuodelta 2011 löydämme kovaa työpaikkapeliä, kun yhteistoimintamenettelyllä poistetaan sopimattomia työntekijöitä tuotantolinjoilta – maailma muuttuu ja olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa!
Ote toisaalta:
” … (Uutisointi huutaa tuhansien työntekijöiden vähennyksistä hyvin tuottoisista pankkiyhtiö Nordeasta ja metsäjätti UPM:stä - kapitaalikuningas Wahlroosin komennossa)
[ ... pankit anelivat valtiota apuun kun hallitun riskinoton rahavapautus markkinoi 1990 -luvun alun pankinjohtajat rahan myyntivimmaan - kun kottikärryillä piti kuluttajille rahaa suoltaman korkotuottojen odotushuumassa. Valtiota hätiin huutaneet metsäyhtiöt saivat erinomaista devalvaatiolääkettä pitkät ajat, jolla pönkitettiin liiketaloudellista kasvua kasvun perään ... ]
Nyt nämä valtiolta aikoinaan paljon apua saaneet yhtiöjättiläiset puhaltavat tavallisia ihmisiä pihalle tulevaisuusvaraumien perusteluilla - pitää olla huomennakin kilpailukykyinen. Näin huutaa pääomien takuumies, Wahlroos - sammontaontayhtiöstä Sampo Oyj:stä. Mitä Kalevalan kirous/kunnia meille vielä tuovatkaan?
Rahaa ja kulutusjuhlaa vai ympäristötuhoa sekä tuloerokuilun revittämistä? Mitä tapahtuikaan aikoinaan Wahlroosin Mandatumissa? … ”4
Ihmisillä olisi kykyä vastata ilmastopaneelin vaatimuksiin, arvioi asiantuntija: ”Kyseessä enemmänkin asenteellinen ongelma”
Ilkka LuomaEi vain ilmastonmuutos, vaan laajemmin ympäristönmuutos, jossa elämän monimuotoisuuden kaventuminen on selvä uhka koko eliökunnalle, jossa ihmiskunta on kokonaisbiomassana häviävän pieni osanen - ehkä noin muurahaispopulaatioiden kokoinen.
Meidän haitta- ja muutosjälki luontoomme ja meitä kaikkia elättävään biokiertoiseen ympäristöön on rankasti suurempi kuin suhteellinen osuutemme kokonaisbiosfääristä. Tätä asiaa meillä ei tahdota ymmärtää, vaan koetaan ihminen luomakunnan kruunuksi, mitä se ei ole - ainakaan evoluution näkökulmasta, joka on määrittänyt meidätkin tällaiseksi kuin olemme - ehkä valuvikainen prototyyppi, ohjelmaloopissa ollen virheellinen hyppykäsky?
Metsien merkitys ravinnemaaperineen on kokonaisuus monimuotoisuudessaan ja keskinäisissä yhteyksissään herkkä järjestelmä, joka sai elää 99,99 prosenttia esiintymisajastaan täysin rauhassa kehittyen, evoluution "ohjauksessa" - ilman ihmisen laji-itsekästä ryöstökäyttöä - muun muassa metsien ylihakkuina.
Metsä on eräs suurimpia biomassoja, ja sille on kehittynyt kaksi merkittävää ominaisuutta, nykyään paljon puhuttu hiilinieluominaisuus ja vähemmän puhuttu hapentuotanto esimerkiksi meille ihmisille hengittää. Ilman ilma-happiseosta emme elä kuin joitain minuutteja!
Emme tunne biomassojen kiertoja massaperiaatteiden suhteellisuuksina. Sen me saatamme ymmärtää, että evoluutiolta meni jotain satoja miljoonia vuosia saattaa se siihen monimuotoisuuteen, mistä me ihmiset aloimme sitä kaventaa ja nakertamalla tuhota. Kaupungeissakin puistoja jyrsitään reunoiltaan, tosin ruotsalaiset Tukholmassa ymmärsivät laatia määräykset, että puistot ovat koskemattomia.
On aika tutkia ja omaksua biomassojen suhteelliset kierrot - elosta kuolemaan ja kuolleesta elämään - mehän elämme aiemmin eläneiden "jätöksistä".
Symbioosi metsistä on vielä meille suurelta osin tuntematonta - metsä on biomassa, jonka keskinäinen systemaattisuus on häkellyttävää - jo informaation siirtoina.
Kumuloituva ympäristöjälkemme per nenä?5
Pelko laskeutui Unkarin aroille
Ilkka LuomaKerrotaan, että unkarilaiset olisivat meille suomalaisille veljeskansa - ehkä, kieliopissakin on paljon sijamuotoja, jopa enemmän kuin meillä suomenkielessä.
Entä muuten? Näyttää siltä, että demokraattisesti valittu Unkarin enemmistöhallinto pm. Viktor Orbanin johdolla on hiukan herkempää reviiripuolustuskansaa kuin monet muut eu-kansakunnat, vaikka itsenäisyys- ja isänmaa-aatteet ovat useissa maissa nousussa - niin Suomessakin.
Perussuomalaiset ovat nyt suosituinta yhteiskuntapolitiikkaa ja aaltonsa harjalla, ehkä jopa 25 prosentin kannatukseen saakka - reviiripuolustajien ajatushautomoista - halla-aholaisten filosofiana.
Niin tai näin - mutta evoluutio loi satoja miljoonia vuosia sitten reviirit, niiden puolustamisen ja aika-ajoin niiden koettelemisen - ulkoa käsin.
Nyt lähinnä kehitysmaista eli paljolti entisistä kolonialistien alusmaista on aaltoina tullut ja ehkä tulossa merkittäviä määriä ilmasto- yms. pakolaisia - entisiin isäntämaihin - Unkari eikä Saksa olleet merkittäviä kolonialisteja. Kuitenkin Unkari haluaa olla reviiripuolustaja - oma maa omilleen jne.
Työvoimaakin tarvitaan, myös Unkarissa, koneisto käy täysillä. EU on ollut käenpoikaansa kohtaan armollinen ja tulovirta juuri Unkariin on ollut riittoisaa. Entä vastapalvelukset? Tulisi olla kiltti EU-Brysselin direktoraatin ja direktiivien edessä. Ilmaisia lahjoja ei ole!
USA' kin elää monin osin halpatyövoiman voimin - kts. meksikolaiset kalifornialaisilla maatiloilla ja vihannestarhoilla.
Entä yhteiskuntamalli? Pitääkö EU-jäsenistön tanssia EU-Brysselin pillin tahdissa? Kyllä, ainakin niin kauan, kun nautitaan EU' n etuisuuksia.
Suomi on nykyään nettomaksaja ja näin PS' llä on oikeus olla kriittinen EU-järjestelmää kohtaan ja näin PS saa demokraattisesti nauttia omasta mallistaan ja jopa viedä sitä vähemmistösäännöin eteenpäin - laatumedian sitä yksipuolisesti arvostelematta. Enemmistö ei ole demokratiassa diktatuuria ja vähemmistöillä on myös sananvapaus - niin myös unkarilaisilla!6 TÄHTIKIRJOITUS
Nuorena rakastuneet
Ilkka LuomaErinomainen HS-juttu, elävän arkielämän merkittävimpiä tapahtumaketjuja - parisuhde alusta loppuun ja toivottavasti luonnolliseen loppuun, jossa elämä itse kutsuu toisen pois.
Varsinkin lapsiperheet voisivat pohtia erityisen huolellisesti mikä on jälkikasvulle parasta. Onko se pakonomainen ja rauhallinen rinnakkaiselo vai toisiaan huomioiva hyväolon aika-ajoistavoittelu ja keskinäisviestintä - ratkaisujen etsimismotivaatiolla.
Rauhanomaisella rinnakkaiselolla tarkoitan väkivallatonta perhe-elämää, jossa voi olla puhumattomuutta/ ongelma-asioiden selvittämättömyyttä, mutta ei väkivaltaa, sillä se on eron selvä syy. Ihminen on tältä osin vähintään fyysisesti koskematon!
Puhumaton peli on toivottavasti vain väliaikaista, sillä mielenlasti ei saisi paisua romahduksen asteelle - lastia olisi osattava purkaa, ja sehän tapahtuu kuuntelemalla ja avautumalla vilpittömästi - puolin ja toisin. Yksipuolisuus tässä on henkinen turma, joka pitäisi olla korjattavissa - silmien avautumisena - täyttä yhden puolen syyllisyyttä parisuhteen ongelmiin on hyvin, hyvin harvoin. On syyn ja seurauksen laki.
Mielenpurku on viisautta ja se helpottaa elämää ja saattaa avata kätkeytyneen tykkäämisen, yhdessä olon mielekkyyden ja jopa rakkauden, ikään kuin uudelleen syttyvänä liekkinä, joka lepatti silloin alussa iloisesti ja tulevaisuustoiveikkaana.
Olisi hyvä oppia tunnustamaan omia virheitä. Tässä osin naiset ovat viisaampia kuin miehet. Naisilla on liki aina se läheisin työötystävä, jolle avautua ... ja toivottavasti niin, ettei tuloksena ole yhteishaukunta.
Miehet taas ovat usein umpeloisia, eivätkä avaudu - vaan hautovat, ja kriisin kasvaessa yli painolastikestävyyden, voi tuloksena olla se pahin - jolloin jäljelle jää vain vastauksettomat kysymykset.
Parisuhteet ovat aina yksilöllisiä, eikä yleispätevää ohjetta ole missään. Kukin pohtii omista lähtökohdista, vain yksi universaali neuvo voisi tuolta toisaalta löytyä: "Kohtele toista siten, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan".7
Kiinalaisyliopistossa kehitettiin kaikessa hiljaisuudessa itsestään ajava polkupyörä, joka osaa väistää esteet ja tottelee komentoja
Ilkka LuomaOiva esimerkki kiinalaisesta suunnitteluvoimasta, joka kiihtyy hitaasti kiiruhtaen
Kiinassa valmistuu joka vuosi noin 340 000 ylempää insinööriä erilaisiin tuotekehitys-, valmistus- ja teknologispainotteisiin tehtäviin - se on enemmän kuin US' ssa, EU' ssa ja Venäjällä yhteensä.
Tässä ei ole mahdollisuutta asettaa keskimääräisen insinöörin paremmuusjärjestystä maittain, mutta on selvää, että suuresta määrästä löytyy yleensä enemmän lahjakkaita, joiden työpanos näkyy kehitystuloksissa.
Polkupyörä oli Kiinassa puhemies Mao Zedongin aikana ylivoimaisesti eniten käytetty henkilökohtainen liikkumisväline - se piti solakkana viherpitoisen ravinnon ohella - Kiinassa ei ollut käytännössä tuolloin ylipaino-ongelmia. Nyt on.
Fillarin polkuliike on korvautunut moottoroidulla tavalla ja yhden lapsen politiikan perheen ainoa poika on saanut mässäillä amerikkalaistyyppisellä pikaruokafilosofialla.
Kiinan omaksi onneksi sähkö on korvaamassa öljypohjaiset liike-energiat, kuten toivottavasti tämäkin fillarin tuotekehitysversio muuntuu sähköavusteiseksi, jotta edes joskus tulisi hiki.
Oleellista tässä on se intensiteetti ja tavoiteha[l/k]uisuus miten Kiina, sen Keskushallinto ja väestö asennoituvat yhteiskuntamuutokseen - tässä erityisesti ympäristöongelmiin, joihon polkupyörä ja sähkö ovat maailman suurimmassa valtiossa merkittävässä asemassa - Kiinan populaatio-osuus maailmastamme on 1,4/7,9.
Huomioitavaa on myös se, että Kiina puskee yhä enemmän korkeateknologian keksintöjä ja tuotekehitystä - jo eturivistä.
Kiina ottaa oman kokonsa mukaisen aseman tälläkin areenalla. Kun huomioimme Kiinan kauppahakuisuuden, on EU-Euroopassakin oltava herkkinä kilpailun mukana olossa.
Onko näin EU' ssakin valittava suuntansa - olla mukana itäisessä kehityksessä vai läntisessä - ellei pysyä keskustan kiikkulaudalla - saamatta täyttä hyötyä kummastakaan ilmansuunnasta?
On varmaa, että fillarit yleistyvät jälleen Kiinassa - niitä ollen jo nyt satoja miljoonia - edelleen lihasvoimalla.8
Pohjolan Liikenne toi omat sähköbussit Kiinasta: Leppävaaran ja Keravan liikenne sähköistyy maanantaina
Ilkka LuomaMerkittävä tapahtuma, ja alku sellaiselle, mihin pitää tavoitella - sähköistetään liikenne. Nyt se alkoi linja-autoliikenteestä. Eikä tämä ole kuitenkaan kuin puolet asiasta. Miten tuo bussien tarvitsema sähkö tuotetaan?
Ei kivihiilestä, ei öljyllä - eikä turpeellakaan, mutta yllättäen väliaikaiseksi (30-70 vuotta) se on ydinvoima - ei päästöjä, mutta ikuisuutta jätteenä, toistaiseksi. Voi olla, että tuolle ydinvoimalaitoksen jätteelle löydetään ratkaisu - Kiinasta kuuluu kummia - ehkä ikuisuusprosessi saadaan murto-osaan, mutta tästä myöhemmin.
Monille yllätykseksi nuo bussit ovat Kiinasta. Kiina on ottanut johtavan roolin sähköistetyn liikenteen kehityksessä - se alkoi suurnopeusrautateistä, ja jatkuu nyt bussein ja henkilöautot ovat jo liikkeessä.
Kiina on maailman suurin sähköautomarkkina ja samalla suurin valmistaja sekä tuotekehittelijä; joka vuosi 340 000 valmistuvasta ylemmästä kiinalaisinsinööristä riittää sähköliikkumisen tuotekehittämiseen runsaasti osaamispohjaa. Kiina liikkuu yhdeksi johtaviksi korkeateknologian kehittäjäksi.
Olisi mukava saada kustannus- ja ympäristöhaittavertailua niin dieseleistä, kaasukäyttöisistä kuin sähköbusseista - elinkaariajatteluna ja energiantuotto huomioiden.
...
1 - 3 (9)
VastaaPoistaNalle takoo Sampoa - Tukholmassa Nordea!
[2014] Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) puolipaheksui Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn ”Nalle” Wahlroosin muuttoa Ruotsin Tukholmaan. Oli kuulemma saanut niin paljon yhteiskunnaltamme. Oppositiojohtaja Juha Sipiläkin Keskustasta puolirikkaana virkkoi jotain isänmaallisuudesta.
Wahlroos on yksi Suomen maallisesti rikkaimmista ihmisistä – eikä paljon perinnöillä olla meuhkattu – tehty itse tai sitten valtiomme jossain vaiheessa hiukan tönäisi menestykseen … uteliaimmat saavat helposti selville Nallen kujanjuoksun rahan luokse.
Wahlroos myi aikanaan mukavalla voitolla Sampo Pankin pankkitoiminnot tanskalaiselle Danske Bankille – hyvä niin, tuli varoja hankkia hiljalleen Suomesta menetettyjä ”SYPiä ja KOPia takaisin” isänmaahamme. Nyt Sampo Oyj on suurimpia yksittäisiä Nordean omistajia.
.
Nalle, Buntan poika Wahlroosilla on tehtävä –
hän haluaa intohimoisesti jättää kädenjälkensä tulevaan Pohjoismaiden suurimpaan pankkiin – vuosia sitten SEB Skandinaviska Enskilda Banken ei vielä taipunut, mutta Nordea taipuu, hiljalleen.
Operaatio on helpompi hoitaa Tukholmasta käsin –
siksi paljon se vaatii neuvotteluja, jamelointia ja junailua.
Suomessa media rääpi muuttosyyksi perintöveron, ehkä sekin, mutta tuo pankkioperaatio on paljon, paljon suurempi juttu – myös meidän velkaiselle valtiollemme – onhan se merkittävä Sampo Oyj:n omistaja.
[2006] Sammon taonta on alkanut – ja lopputulemana Wahlroosin haikailema Pohjoismaiden suurin finassitavaratalo näkee muutamien vuosien saatossa syntynsä – ja näin Nalle voi hyvissä mielin palata Joensuun kartanoonsa viljelemään kaikkea sellaista, josta saa mukavasti tukiaisia, mutta tuotteethan ovat kuitenkin lisäämässä maamme omavaraisuutta – lähestyttäessä maailmanlaajuista ravintopulaa.
Annetaanhan Nallen rauhassa junailla meiltä karanneet pankit takaisin kotiin – tuolloin koiranleuat eivät enää puhu isänmaattomuudesta. Mediakin huomaa, että suurliikemiehilläkin on arvoja.
...