perjantai 16. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 16082019 - IX





16082019

...
  • 1

  • Eläkeyhtiö Varman Risto Murto on perustavan­laatuisesti huolissaan talouden tilasta: ”Näyttää menevän umpi­solmuun”

    Ilkka Luoma 
    Varma ja Murto ovat taseidensa kanssa murroksessa - tase ei ole reaaliomaisuutta, sen arvo heittelee kysynnän ja tarjonnan tahdissa. 

    Äärimmäisesti arvioituna noiden Varman osakkeiden ja arvopaperiden arvo on nolla - sillä ne eivät sisällä vitamiineja, proteiineja eikä edes hiilihydraatteja. Taseet ovat lopulta pilvessä. 

    Romahduksia on ollut - ehkä kuuluisin alkoi Saksasta 1920 -luvun lopulta, kun postimerkki maksoi miljoonia ja aamulla ruisleipä kottikärryllisen rahaa ja jo iltapäivällä kaksi kottikärryllistä. 

    Suursota nostaa reaaliomaisuuden arvoon arvaamattomaan - aseet, ammukset ja lopulta vesi ja ravinto - siellä ovat suurimmat arvot aina ja lopulta ovat. 

    Esimerkiksi käy Töysässä hautaaminen, kun vainajan arkkuun maksettiin velkoja - meni sata markkaa ja kaksikin - kunnes laihialaisisäntä kirjoitti 1000 markan shekin ja otti käteiset -ilmaisten näin maksaneensa 700 markan velkansa vainajalle. 

    Eläkevakuutusyhtiön vastuu on valtava - siellä makaa suomalaisten eläkevarallisuus - kiinni osakkeissa ja muissa arvopapereissa. Toki osingot poimitaan kotiin ja sijoitettan edelleen - käteistäkin näyttäisi Varmalla olevan "vain" miljardin verran - kun tase keikkuu yli sadassa mijardissa. 

    Tavallisen ihmisen paras omaisuus on terveys, ravinteikas maapalsta - riittävänä koko perheelle ja kaivo, josta saa puhdasta vettä - metsää sen verran, että torppa pysyi talvella lämpimänä. 

    Lisäksi tarvitaan elämisen opit ja sitkeys sietää vaikeuksia. Näin ihminen eli Suomessa lähes 1900 -luvulle saakka. Sitten alkoi verkottominen ja reviirit levisivät - kuroutuakseen kasaan nationalismin myötä. 

    Ihminen on lopulta aina reviiripuolustaja - ja reviireissä taseita ei ollut - vain seuraavan vuoden siemenviljat. 

    Varmassa taseet ovat excelöintien jatkuvassa kalkyylissä - koetetaan löytää se maaginen tuottoprosentti, joka voisi vastata ikääntyvän väestömme tarpeisiin. Murto varmasti seuraa huolestuneena miten taseet elävät! 

    Näyttö- ja vertailutaloutta kasvuhokemassa! 
  • 2

  • Sadan suurimman pörssiyhtiön arvo nousi 21 000 miljardiin dollariin

    Ilkka Luoma 
    Kiintoisa - lopulta tositilanteessa tyhjien taseiden järjestykseen laitto - hiukan raflaava aloitus, mutta aina on muistettava, että niin pörssiarvot kuin eläkeyhtiöiden sijoitusomaisuudet ovat vain tasenumeroita, joilla tosin voi olla vakuus- ja takuuarvo, mutta sekin eläväisenä sen mukaisesti mitä kulloinkin arvioidaan tase-erällä saatavan, jos se myydään. 

    Esimerkiksi Microsoft, ja jos Bill Gates ja hänen säätiöt päättävät myydä kerralla kaikki osakkeensa - on seurauksena romahdus, koska ostajien kiinnostus kaikkoaa saman tien, sillä herää epäilys sellaisesta, että huonoimmillaan yhtiö kaatuu ja se osakeyhtiömäisesti menee konkurssiin ja häviää talousihmisten suunnittelukartoilta. 

    Muistamme miten kävi Digital Research yhtiölle, joka oli liki mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmämonopoli - ennen Microsoftia. Maailma muuttuu. 

    On jotenkin hämäävää tehdä verrantoja laskennallisesti US-dollareihin sitoen - yhtiön arvoja tai niiden muuntoa keskinäiseen verrantoon vaikkapa Kiinan renmimbeistä US-dollareihin. 

    Tässä kohdin täytyisi tehdä valuuttakertoimien myötä pariteettitarkistus eli suhteuttaa esimerkiksi kiinalaiset - maailman suurimmat pankit - niiden oikeaan, kotimaassaan (maailman suurin kansakunta ja jo maailman suurin kansantalous - bkt/PPP - IMF) ilmeneviin arvoihin -tosin nekin tasearvoina. Tase realisoituu vasta myyntitilanteessa. 

    Myyntitilanne tuo käteistä, tai sitten muiden yhtiöiden osakkeita, velkakirjoja tai muuta omaisuutta - miten avain. 

    Lopulta suurin vertaus tehdään aina niihin raaka-aineisiin ja energiaan, jotka ovat täydellisen välttämättömiä ihmisen omalle elämälle - vesi, ravinto ja hengitettävä puhdas ilmaseos. 

    Janoon kuoleva Saharassa ei tarvitse enää rahaa, timantteja kuin osakkeitakaan - oli niiden tasearvo mikä tahansa - hän tarvitsee vettä, jota juoda - tuossa tilanteessa puhtaan veden litrahinta hipoo "suurinta mahdollista" - sillä se ratkaisi nääntyvän hengissä pysymisen. 

    Kasvuhokemallinen näyttö- ja vertailutalous. Niin.
  • 3

  • Suomalaisfyysikko: Pimeä aine syntyi jo ennen muuta ainetta

    Ilkka Luoma 
    Pimeää ainetta enemmän on vain pimeää energiaa ja sitä onkin reilusti yli puolet "kaikesta" mitä arvioidaan maailmankaikkeudessa olevan -näin arvellaan nyt. 

    Me kykenemme kokemaan vankan todisteellisesti vain normaalia materiaa ja sen toista olomuotoa energiaa --- millainen "veljeys" vallitsee pimeän aineen ja - energian välillä. Voimme vain arvailla? --- 

    Eräs radikaali ajatus ja yllättävä sellainen! 

    Tyhjiöt - absoluuttisina mikrotyhjiöinä ovat vastaus, joka antaa ymmärrettävän selosteen miksi pimeä aine ja - energia muodostavat jopa 90 prosenttia universumin "kaikesta" - miten se voidaan perustella? --- 

    Ymmärrys syntyy tyhjiöiden "raunamilta", joihin latautuu valtavat voimat, jotka taas "näkyvät näkymättöminä" massasäikeinä, jotka yhdessä ovat tuon noin 90 prosenttia maailmankaikkeudesta. Tyhjiöiden raunamilla - niiden tapahtumahorisonteissa vallitsee meille käsittämätön "kauhun tasapaino", jossa pimeä energia kahlitsee pimeän massan luhistumisen tyhjiö äärettömiin syvyyksiin. 

    Nuo reunamat on ymmärrettävissä ikään kuin mustien aukkojen tapahtumahorisontteina, jonka jälkeen alkaa meille ihmisille täysin ymmärtämätön "maailma" - absoluuttisten tyhjiöiden maailma. 

    Kun nuo lähes äärettömän määräiset mikrotyhjiöt saavuttavat "kauhun tasapainon" luhistuessa keskinäisen yhteyden - syntyy deflaatio, joka kuroo kaiken kasaan ja synnyttää uuden alkuräjähdyksen. 

    Mikrotyhjiöitä on enemmän kuin meille esiintyviä atomeja ja niiden kvarkkeja - siis paljon, hyvin paljon. Lopulta ne muodostavat kaikkialla kelluvan vaahtomaailman - kaikkialla; muodostaen peitteitä kaikelle sille mitä me ihmiset havaintovälineinämme havaitsemme ja mikä yllättävintä - nuokin pimeät aineet ja energiat muodostavat vain ja ainoastaan tihentymiä ja harventumia - kuten koetut massat ja energiat. 

    Näin onkin oletettavaa, että tyhjiöiden - täydellisten tyhjiöiden - mikroskooppisina ilmiöinä tutkimus kiihtyy - halutaan saadan tyhjiön massa- ja energiavaikutus esille ja ymmärrettävään muotoon.
  • 4

  • Täyskäännös Sipilän hallituksen politiikkaan: kehitysyhteistyön määrärahoja halutaan lisätä yli 70 miljoonalla eurolla

    Ilkka Luoma 
    Suomi on rikas maa, joskin kovin velkainen. Velkaa emme tule "koskaan maksamaan" nollaan, vaan velan määrä näyttää nousevan bruttokansantuotteen tahdissa - näinkö, ja miten se vastuullistaa meitä kehitysmaiden suuntaan? 

    Suomi ei ollut kolonialisti, joka "ryösti ja härskisti hyödynsi" nykyisiä kehitysmaita - niiden ollen monien nykyisten EU-jäsenvaltioiden entisiä alusmaita. Sen sijaan saimme kehitysmaista epäsuoraa hyötyä, kun rakensimme omaa maallista elintasoamme. Olisiko nyt maksun aika? 

    Maksun aika voisi olla siksikin, etä nyt kiinalaisten tahdissa monet kehitysmaat nousevat kulutushokemavaltioiksi ja tätä meiltä opittua hokemaa maapallomme biosfääri elämän monimuotoisuuksineen ei enää kestä - jotain tarvitsisi siis tehdä! 

    [2013] Kiinalainen kehitysapu ja kauppapolitiikka 

    Aikoinaan vähän Zheng He' n jälkeen (ei täyttä todistetta - kts. Gavin Menzies - Kun Kiina löysi maailman) Kristoffer Kolumbus ”löysi” uuden mantereen – Väli-Amerikan saaret. Tästä alkoi varsinainen löytöretkeily kehittyen kolonialismiksi – alusmaiden riistoksi. Näin turvattiin isäntämaiden talouskasvu - ”ilmaisin” raaka-ainein ja orjatyövoimin – kehittämään valkoisen eurooppalaisen ja tämän jälkeläisten – amerikkalaisten talouskehitystä nykyisiin mittoihin. 

    Käänne on nyt ilmassa 

    Kiina ja useat kehittyvät valtiot ottavat osuutensa – Kiina osalta lukuyhdistelmä on selkeä: 1,4/7,7 – tämän kaavan mukaan US' n osuus on 0,32/7,7 … Venäjän 0,14/7,7 ja yllättäen Intian sama kuin Kiinalla 1,4/7,7. Mitä tuo suhdeluku tarkoittaa? 

    Suhde kertoo millaisen osuuden kukin valtio voi ihmislukumääräisesti ottaa/ saada käyttöönsä – on siis kysymys ihmisnäkökulmaisesta oikeudenmukaisuudesta. Emme voi syödä kolonialismin mukaisesti toisten riisi- tai puurokupeilta. Nyt maailma on kääntymässä talousakselinsa osalta lännestä itään. 
    ... 
    Nyt on Suomen aika kantaa oma velvollisuusosuutemme kehitysmaatoverien eduksi - näin turvaamme myös omaa olemassaoloamme! Kaikki vaikuttaa kaikkeen - on tässä vaikuttavinta!
  • 5

  • Eurooppa luo sääntöjä kestävälle taloudelle

    Ilkka Luoma 
    Millaisella ympäristöjalanjäljellä Jyrki Katainen jatkaa sitten Sitrassa? 

    Länsi-eurooppalaiset ovat edelleen kulutusihmisiä - ollen sitä jo reilu 100 vuotta. Tämä tarkoittaa huomattavaa, haitallistakin ympäristöjalanjälkeä - varsinkin kumuloituneena ja laskettuna per capita. 

    Per nenä laskettuna jälki on huomattavasti suurempi kuin nykyjäljestään moitituilla kiinalaisilla - puhumattakaan nykyisistä kehitysmaista, jotka ovat monin osin nykyisten eu-eurooppalaisten jäsenvaltioiden entisiä alusmaita kolonialismin ajoilta. 

    Jos kiinalaiset ja intialaiset toimisivat EU' n kulutusmentaliteetilla per capita, tarvitsisimme kaksi maapalloa - edes kiinalaiset eivät voisi niitä rakentaa. 

    Jyrki kirjoitti asiaa - kiertotalouksineen. Miksiköhän Jyrki ei omana valtiovarain- ja pääministerikautenaan esittänyt näitä nyt aivan oikeita tavoitteita? 

    Ehkä Jyrkin tavoite nyt oli tänään itsestään selvyyksillä edistää omaa valiintumistaan Sitran yliasiamieheksi? Ellei Jyrkiä valita - olisin hämmästynyt. Positiivisesti ajatellen nyt ympäristötodellisuuden kaatuessa silmille - on Jyrkinkin näkemykset muuttuneet ympäristöhuolen puolelle. 

    EU voi olla nyt entiseensä nähden esimerkin antaja ja alentaa omaa per capita kulutuskäyttäytymisen ja sen myötä ympäristöjälkensä maailmanlaajuisen keskiarvon tasolle ja jopa alle. Näin EU saisi pontta ystävällisesti ja auttavasti edesauttamaan väestölisääntyviä kehitysmaita oman ympäristöjälkensä patoamiseen, jottei se saavuta eurooppalaista ja suomalaista kulutusjälkeä - per capita. 

    Toivottavasti Jyrki huomaa sitten kun toimii Sitran yliasiamiehenä, että ajaisi tapaa ja vastuunkantoa, jossa läntiset kulttuurit toimisivat tehokkaasti ympäristöjälkensä kumulatiivisuuden mitalla. 

    Ja näin kehittyneet markkinatalousmaat muuttaisivat kasvuhokemakulttuuriaan sellaiseen suuntaan, että se olisi oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen koko muun maailman kanssa. 

    Pallomme on yhteinen ja kaikki vaikuttavat kaikkeen - ympäristönmuutos ei tunne valtiorajoja.
  • 6

  • Ekonomistit patistavat hallitusta huomioimaan heikkenevät talousnäkymät – ”Tässä mennään nyt vielä kevään linjauksilla”

    Ilkka Luoma 
    Kotimaa ratkaisee! 

    Laatumedia ja taloushenkilöt haluavat ylläpitää peruskäsitettä: Pitää kasvaa, saada lisää ja olla kasvua. Pelkona on tietenkin se, että kasvu taittuu - tässä ihmettelen miten kauan voi rajallisuudesta kasvaa loputtomiin? 

    Loputonta kasvua ei ole - vaan aina lopulta käyrä kääntyy ja alkaa vähentämisen linja - nyt se on jo pakonomaista, sillä meitä elättävä luonto, ympäristö ja biodiversiteetti on nääntymässä ... tosin ilman adjektiiveja, sillä kyllä evoluutio "omansa" hoitaa, josta me ihmiset olemme vain pieni vähemmistö -tosin jälkemme on ylivertainen, eikä vain hyvässä vaan myös pahassa. 

    Olisikin syytä pohtia mitä vähentäminen tarkoittaa 

    Vähennys kulminoituu minimalismina, joka tarkoittaa vähemmän kulutusta, vähemmän haitallista ympäristöjälkeä ja enemmän avointa huolehtimista, miten järjestelemme omat aikuissotkumme sellaiseen puhtaustasoon, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää omaa ratkaisevasti vähäisemmän kulutuksen elämää. 

    Nyt on vihdoin hoksattava, että kasvuhokema ei ole kestävää tavoittelua. Poliitkot ja talousasiantuntija - olisiko tämä ymmärrettävissä? 

    Eräs pikkujuttu on ehkä päässyt unohtumaan. Kiinan vaikutus maailmantalouteen on jo huomattava. Ja nyt se näkyy lännessä (vähentyvänä osuutena maailmantaloudesta) ja kehitysmaissa (toivottavasti positiivisena) - Kiina on tullut ja on ottamassa osuutensa [1,4/7,9] "maailmastamme", joka on kaikille ihmisille yhteinen - unohtamatta koko muuta biosfääriä, joka elättää niin idän kuin lännen. 

    Taloudessakaan emme voi enää jakautua vastakkainasettuun - lännen ja idän kesken. 

    Kauppalehti hoksasi jo viime vuonna [ ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-veturi-hidastuu-kiina-on-saksan-talouskasvun-keskeisin-jarruttaja/e85b0d07-0fe5-37cd-9187-5939242d327d - ] johtuvan paljolti Kiinasta. 

    Nythän US-pr. Donald Trump koettaa uhkailemalla, kiristämällä ja pakottamalla asettaa Kiinalle rajoja US-väestöpopulaatiollaan [0,32/7,9]. On selvää, että tuo mahtailu päättyy mahalaskuun.
  • 7 - 2

  • Miksi Suomeen rakennettiin lama­vuosina peliongelmia tuottava rahapeli­verkosto?

    Ilkka Luoma 
    2 -Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen. 

    Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella. Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina. 

    Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa. 

    Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa, kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan. 

    Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden. 

    Tämän viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita
  • 7 - 1

  • Miksi Suomeen rakennettiin lama­vuosina peliongelmia tuottava rahapeli­verkosto?

    Ilkka Luoma 
    Hedelmäkaruselli villitsee ikään katsomatta 

    [2006] Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle. 

    Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat. 

    Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen. 

    Miksi ihminen pelaa? 

    Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi. 

    Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi. 

    Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi >2 
  • 9

  • Miten luot mahdollisuuksia spontaanille seksille? Vastaa HS:n kyselyyn

    Ilkka Luoma 
    Hyvin kiintoisa kirjoitus ja pyyntö saada ideoita, esimerkkeja sekä neuvoja rikastuttamaan väljähtynyttä seksielämää, mutta miksi? 

    Herää kysymys motiivista saada kasaan aineistoa, jolla rehti ja avoin liiton keskeinen seksielämä saisi rikkautta, intoa jopa intohimoa, mutta miksi - herää vieläkin kysymys! 

    Ehkä HS ottaa oman panoksensa pöytään seksielämän virikkeellistämiseksi, jotta liittojen ulkopuoliset, jopa lain väärälle puolelle ulottuvat seksistiset tapahtumat vähenisivät ja oma sallittu kumppaninsa kanssa lemmiskelty seksi olisi kiinnostavapaa ... 

    ... mielikuvistusta tai ei, mutta viime aikaiset uutiset jopa lapsiin sekaantumisesta ja heidän tietämättömyyttään hyväksi käytetyt uutiset ovat selvästi lisääntyneet. Miksi - moniakin syitä, mutta ehkä aikuisten parien kesken virikkeellistyvä seksi vähentäisi jotain sellaista, joka ei nyky-yhteiskuntaan yksinkertaisesti sovi. 

    Jätetään lapset rauhaan, ja keskitytään siihen omaan aikuispariin ja haetaan sieltä sitä tyydykettä ja intohimoa - se on sallittua, kun kumpikin sitä yhdessä haluaa - vai mitä? Koetetaan pitää tältäkin osin yhteiskunta terveenä ja viriilinä!

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti