Ilkka Luoma: Ajoitus on erinomainen. Samoihin aikoihin pyörähtää Suomen Iranin ulkoministeri, joka haluaa EU-puheenjohtajavaltion presidentti Sauli Niinistön juttusille - arvata saattaa mikä on aihe .. juuri tuli tieto, jossa US kiristi Gibraltaria, siis Englannin pitämäänkin iranilaistankkerin pidätettynä - oikeudella tai oikeudetta. EU-valtio taipui US' n edessä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tullee erinomaisesti toimeen Ninistön kanssa. Kuulemma voidaan puhua jo kaikista, kipeistäkin aiheista. Ja aiheitahan riittää - Itä-Ukrainasta Korean niemimaalle - unohtamatta Syyriaa, Irania ja Afganistania.
Venäjä voi olla vielä suureksi avuksi - ja Niinistö saattaa olla sanansaattaja sekä hyvien palveluksien tarjoaja - CV' ssä onkin jo menestystarinoita. Ehkä nyt tulee lisää - sillä jo vuonna 2017 korealaiset pohjoisesta kyselivät Suomesta verhotusti neuvottelupäydän kattajaa" - Pekingin tiekarttakin viittannee jo Helsinkiin.. Ehkä Putin tietää jotain Kim Jong-un' lta.
Suomi on geopoliittisesti idän ja lännen vedenjakajalla. Me tiedämme Venäjän tsaarien autonomian, me tiedämme Talvisodan venäläishyökkkäyksen ja me tiedämme Jatkosodan kytköksemme Saksan kolmanteen valtakuntaan.
Tiedämme ennenkaikkea toiseksi pisimmän rauhanjakson 1945 - , tuon toisen ydinasesuurvallan vieressä - pidemmällä rajalla kuin kellään nykyisellä EU-valtiolla.
Niinistö on paljon vartija ja hänen hyviä palveluksiaan tarvitaan. Suoen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hengittää Niinistön sydämenlyöntien tahdissa. Toisaalta voimme lainata tähän Erkki Tuomiojan viisasta lausetta: Suomen ei tule kutsua mitään ulkoista taisteluarmeijaa maahamme, minkään naapurimaamme uhaksi ja vaaraksi.
Meidän turvallisuus on taattu puolueettomuudellamme, jonka kansakuntamme suuri enemmistö komppaa aina yli 50 prosentin voimalla: "Ei kiitos Nato".
Niinistö on tavannut viimeisten vuosien aikana kaikki kolme suurta: Kiinan Xi Jinping' in, US' n Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin - kasvokkain - menestyksekkäästi.
Huom! Juuri tulleen uutisen myötä iranilaistankkeri on vapautettu -Yle Uutisista 18:00.
Laatumedia tietää uutisoinnin tekstijärjestyksen voiman. Tässä valinta osui Venäjään ja sen nationalismin, kansalliskiihkon ja "sotaisuuden" esittelyyn - priorisoituhan se ensimmäiseksi.
Media myös tietää, että lukijat usein jäävät otsikkoon ja ehkä vielä ingressin ja jopa leipätekstin alun pätkää saattaa osua silmiin - monet eivät lue juttua loppuun saakka.
Tässä HS-jutussa kokonaisuus on tasapainoinen, eli myös idän ja lännen vastakkainasettelun mantrassa.
Itä valiintui ensimmäiseksi ja lännenmiehen sotaisuuden kansalliskiihko jäi jutun loppuun, jonka osuuden suurin osa lukijoista jättää lukematta. Näin voimme arvata mitä jäi lukijan mieliin - no, Venäjähän se jäi - Putinin pikkusotilaina.
Tasapuolisuuden vuoksi on toki niin, ettei nämä kaksi voi olla yhtäaikaa alkuun priorisoinnissa ja näin olisikin tärkeää miten tuo ensimmäiseksi valikoitunut uutisoidaan tai sitten jo alusta alkaen kuljetetaan myös toista eli länttä (tässä US) mukana Venäjän (idän) rinnalla.
Laatumedialla on suuri vastuu oikeudenmukaisesta informatiovirrasta, tasapuolisesta kerronnasta - totuutta unohtamatta, ainakaan sellaista totuutta joka on journalistin tiedossa.
Laatumedian hienostunut uutiskäsittely luotaessa informaatiovirtaa on jalostunutta puolueettomuutta ja meillä täällä Suomessa se on ensiarvoista, sillä me elämme idän ja lännen vedenjakajalla - hyvin erikoisessa asemassa, koko EU' takin ajatellen.
Meidän presidentti Sauli Niinistö on oivaltanut erikoisasemamme - nytkin kohta käynnistyy kahdenvälisyys Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa - ja kuulemma niin hyviä tuttuja ollaan, ettei mitään aihealuetta enää vältellä - hyvä näin.
Meidän tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia hyvät ja toimivat välit Venäjän kanssa. Meillä on kokemusta siitä, kun välit olivat huonot. Samalla voin todeta, että Kremlistä meidät nähdään positiivisesti poikkeusmaana koko muuhun EU' hun nähden - olemme yllättäen "tärkeydessä" Saksan rinnalla; ei suuruuden, vaan esimerkiksi sijainnin osalta.
Ajoitus on erinomainen. Samoihin aikoihin pyörähtää Suomen Iranin ulkoministeri, joka haluaa EU-puheenjohtajavaltion presidentti Sauli Niinistön juttusille - arvata saattaa mikä on aihe .. juuri tuli tieto, jossa US kiristi Gibraltaria, siis Englannin pitämäänkin iranilaistankkerin pidätettynä - oikeudella tai oikeudetta*. EU-valtio taipui US' n edessä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tullee erinomaisesti toimeen Ninistön kanssa. Kuulemma voidaan puhua jo kaikista, kipeistäkin aiheista. Ja aiheitahan riittää - Itä-Ukrainasta Korean niemimaalle - unohtamatta Syyriaa, Irania ja Afganistania.
Venäjä voi olla vielä suureksi avuksi - ja Niinistö saattaa olla sanansaattaja sekä hyvien palveluksien tarjoaja - CV' ssä onkin jo menestystarinoita. Ehkä nyt tulee lisää - sillä jo vuonna 2017 korealaiset pohjoisesta kyselivät Suomesta verhotusti neuvottelupäydän kattajaa" - Pekingin tiekarttakin viittannee jo Helsinkiin.. Ehkä Putin tietää jotain Kim Jong-un' lta.
Suomi on geopoliittisesti idän ja lännen vedenjakajalla. Me tiedämme Venäjän tsaarien autonomian, me tiedämme Talvisodan venäläishyökkkäyksen ja me tiedämme Jatkosodan kytköksemme Saksan kolmanteen valtakuntaan.
Tiedämme ennenkaikkea toiseksi pisimmän rauhanjakson 1945 - , tuon toisen ydinasesuurvallan vieressä - pidemmällä rajalla kuin kellään nykyisellä EU-valtiolla.
Niinistö on paljon vartija ja hänen hyviä palveluksiaan tarvitaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hengittää Niinistön sydämenlyöntien tahdissa. Toisaalta voimme lainata tähän Erkki Tuomiojan viisasta lausetta: Suomen ei tule kutsua mitään ulkoista taisteluarmeijaa maahamme, minkään naapurimaamme uhaksi ja vaaraksi.
Meidän turvallisuus on taattu puolueettomuudellamme, jonka kansakuntamme suuri enemmistö komppaa aina yli 50 prosentin voimalla: "Ei kiitos Nato".
Niinistö on tavannut viimeisten vuosien aikana kaikki kolme suurta: Kiinan Xi Jinping' in, US' n Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin - kasvokkain - menestyksekkäästi.
Laatumedia haluaa ylläpitää peruskäsitettä: Pitää kasvaa, saada lisää ja olla kasvua. Pelkona on tietenkin se, että kasvu taittuu - tässä ihmettelen miten kauan voi rajallisuudesta kasvaa loputtomiin?
Loputonta kasvua ei ole - vaan aina lopulta käyrä kääntyy ja alkaa vähentämisen linja - nyt se on jo pakonomaista, sillä meitä elättävä luonto, ympäristö ja biodiversiteetti on nääntymässä ... tosin ilman adjektiiveja, sillä kyllä evoluutio "omansa" hoitaa, josta me ihmiset olemme vain pieni vähemmistö -tosin jälkemme on ylivertainen, eikä vain hyvässä vaan myös pahassa.
Olisikin syytä pohtia mitä vähentäminen tarkoittaa
Vähennys kulminoituu minimalismina, joka tarkoittaa vähemmän kulutusta, vähemmän haitallista ympäristöjälkeä ja enemmän avointa huolehtimista, miten järjestelemme omat aikuissotkumme sellaiseen puhtaustasoon, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää omaa ratkaisevasti vähäisemmän kulutuksen elämää.
Nyt on vihdoin hoksattava, että kasvuhokema ei ole kestävää tavoittelua. Poliitkot ja talousasiantuntija - olisiko tämä ymmärrettävissä?
Eräs pikkujuttu on ehkä päässyt unohtumaan. Kiinan vaikutus maailmantalouteen on jo huomattava. Ja nyt se näkyy lännessä (vähentyvänä osuutena maailmantaloudesta) ja kehitysmaissa (toivottavasti positiivisena) - Kiina on tullut ja on ottamassa osuutensa [1,4/7,9] "maailmastamme", joka on kaikille ihmisille yhteinen - unohtamatta koko muuta biosfääriä, joka elättää niin idän kuin lännen.
Taloudessakaan emme voi enää jakautua vastakkainasettuun - lännen ja idän kesken.
Nythän US-pr. Donald Trump koettaa uhkailemalla, kiristämällä ja pakottamalla asettaa Kiinalle rajoja US-väestöpopulaatiollaan [0,32/7,9]. On selvää, että tuo mahtailu päättyy mahalaskuun.
Osa varttuneista on valinnut itselleen "helpon" markkinatien kykyjensä, taitojensa ja huomaavaisuuden testaamiseksi; se on internet, joka on täynnä tarjontaa aikuisten maailmassa.
[2006] Viime vuosina tähän tarjontaan on tullut nuorten ja lapsien omat sivustot ja chattipalstat, joilla on nyt varhaisteineinä ja lapsiaikuisina kuvamarkkinat, joista on helppo valita kohteita.
Kyseessä on tarjonta- ja kysyntätilanne, jossa alaikäisen mieli ei usein ymmärrä, mitä on tekemässä. Lisäksi teiniytyvällä tytöllä on tarve alkaa kokeilemaan omaa viehätysvoimaa; kaikkien tyttöjen äidit tietävät tämän. Tässä kohtaamispisteessä syntyvät lakien mukaiset rikokset.
Nettipalstoilta löytyy helppoja "uhreja" tarpeisiin omissa ikäluokissaan onnistumattomille henkilöille. Kun luontainen tavoittelu ei ota onnistuakseen, on kentäksi valittava sellainen, jossa onnistuminen omille tarpeille onnistuu.
Nuoret tytöt ovat suojattomia, he ovat luonnonmukaisesti testausvaiheessa itsekkin ja tähän isketään kiinni. Kokemus käyttää hyväkseen kokemattomuuden. Vastuu varttuvasta nuoresta jää unholaan. Vanhempien osuutta kasvatuksessa, koulimisessa ja opastuksessa ei voida unohtaa.
Vanhemmat tietävät, että tietokoneessa on myös OFF-nappula.
Seksuaalisuus alaikäisten osalta on myös kasvatuskysymys. Vanhemmilla on velvollisuus valmentaa lapsensa kohti yhteiskuntamme mukaisia normistoja myös viattoman esittelyn, itsensä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Vanhempien tulee ymmärtää oman nuoruutensa kautta lapsiensa kehittyminen ja muuttuva maailmanmeno.
Varttuneemmat ihmiset, lähinnä miehet, mutta myös naisetkin ovat vastuussa omasta kyvystään ja jos se ei onnistu omassa kategoriassa, niin silloin on aika ajanut ohi ja "helppoa" tavoittelua, manipuloimalla kokemattomia ja alaikäisiä ei tule sallia.
Yhteiskuntaelämä on vastuuta itsestä ja toisista. Luonnonlait ovat meillä ihmisilläkin.
Oli aika joskus 30-40 vuotta sitten, jolloin todettiin, ettei ammoin kuollutta hiilijakeistoa (erityisesti raakaöljyä) kannata tuhlata polttoaineisiin liike-energian luomiseksi - siis käyttöä "taivaan tuuliin", vaan siitä voidaan tehdä muovia!
Muovi tuo elintasoa, lisää kulutusta ja järjestää perheisiin paljon arkityötä helpottavia apuvälineitä - leluja lapsille ja myös erinomaisia komponentteja lähes mihin tahansa kokoonpanotyöhön - muovi on edelleen merkittävä lisä- jopa pääosa vaateteollisuudessa, autoteollisuudessa ja kodinelektroniikassa. Näin arvokkaaksi muovi todettiin vielä joitain vuosikymmeniä sitten.
Nyt tuo massiivisen käytön muovilasti on näkyvillä - hajoamattomana luonnossamme. Kiihdytimme tuon "hienon" ja helposti käsiteltävän puoliraaka-aineen - muovin - tuotannon sellaisiin mittoihin, joka esiintymisenä syö paikkansa koko biosfääriin.
Kiintoisaa on havaita se, että muovi tehdään paljolti raaka-öljystä - puhuttiin huomisen tulevaisuuden teollisuusalasta - petrokemiallisesta suurtuotannosta - Suomessakin oli valtio-omisteinen Pekema. Ei enää? Muovihan syrjätti sellaisen kaukaisen raaka-aineen kuin pakeliitti.
Jokainen voi katsoa kotipihallaan mahdollisesti olevaan lasten hiekkalaatikkoon - se on täynnä muovileluja, jotka tehdään lähinnä Kiinassa. Ennen leluja oli pari per lapsi - nyt parikymmentä. Lapsiperheet voivat kurkata lastenhuoneeseen - näky on muovinen. Tämän kerron kuusivuotiaiden kaksostyttöjen isänä. "Muovinen Hollywood suorastaan huutaa hyllyiltä" - näin se menee. Mitä keksimme tilalle?
Entä autoteollisuus? Entä vaateteollisuus, kenkäteollisuus - entä koko kodin tuoterepertuaari?
Tylyä, mutta olemme muovin ympäröimiä. Tosiasia on se, ettei muovia voida nopeasti korvata, eikä käyttöä lopettaa.
Mutta! Voisimme kurkata joissain museoissa miten perheet tulivat toimeen ennen muovia, joka ei ole kovin kaukana - katsaus vaikkapa 1920- ja -30-luvuille kertoisi miten ihmiset elivät muovottomina.
Erinomainen uutisnosto! Aivan absoluuttisesti emme voi täysin todistein ilmastonmuutosta sälyttää kokonaan ihmisen herteille. Tosin ympäristönmuutoksen kiihtyvyyteen saamme ihmisen väkeväksi osalliseksi. Tähän on perustelu.
Kiina aloitti 40 vuotta sitten "Menkää ja rikastukaa" reformin silloisen voimamiehen Deng Xiaopingin johdattelemana. Nyt kiinalaiset tosin miettivät vakavasti mitä Deng tarkoitti rikastumisella!
Rikastumisen tie nosti massiivisen ympäristömuutoksen - haitalliseen suuntaan. Tätä on kestänyt noin 30 vuotta - kiihtyen viimeisen 20 vuoden aikana ja alkaen kiihtyvyydestä vähenemään noin viisi vuotta sitten.
Miksi Kiina teki näin? Siksi, että se halusi oikeudenmukaisuutta, oppia kansalaisilleen, mitä merkitsee lännen tapa elää kasvuhokemassaan ja kulutusjuhlassaan. Nyt Kiina tietää sen, eikä vieläkään ole saavuttanut keskimääräistä per capita mittauksin sitä maallista elintasoa kuin vaikkapa Suomessa tai US' ssa.
Jos olemme tasapuolisia niin huomioime ilmaston- ja ympäristönmuutoksen kumuloituvuuden, sillä lännen kehittyneet maat ovat saaneet sotkea biosfääriä ja elinympäristöämme viimeiset reilu 100 vuotta - Kiinan kontolle saamme vain noin 30 vuotta, kun katsomme merkittäviä päästömääriä.
Eli Kiina hakee tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa asemaa länteen nähden - kiinalaiset kuluttajina ovat yhtä arvokkaita tai arvottomia kuin veljet ja sisaret lännessä.
Miksi lännenmedian painotus on sitten ilmastoskeptikkojen puolella - se voi johtua itse journalistien painotuksista. Ehkä se johtuu skeptikkojen "seksikkäämmistä tarinoista" - menevät ja uppoavat helpommin arkikansalaisiin, varsinkin heihin, jotka haluavat kuluttaa enemmän, kun rikkaalla naapurilla on vieläkin enemmän.
Mehän eletään näyttö- ja vertailutaloutta - joka muuten alkaa jo päiväkodeista ... viimeisin havainto oli kilpalaulanta "hollywood-tossuista"!
Btw. Aivan toisaalta: Jakoisuudet idän ja lännen vastakkainasettelussa ovat myös vinksallaan - mutta tästä myöhemmin lisää.
1 - B
Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu vierailulle Suomeen ensi viikolla
2
Lapsenkasvoiset sotilaat
Media myös tietää, että lukijat usein jäävät otsikkoon ja ehkä vielä ingressin ja jopa leipätekstin alun pätkää saattaa osua silmiin - monet eivät lue juttua loppuun saakka.
Tässä HS-jutussa kokonaisuus on tasapainoinen, eli myös idän ja lännen vastakkainasettelun mantrassa.
Itä valiintui ensimmäiseksi ja lännenmiehen sotaisuuden kansalliskiihko jäi jutun loppuun, jonka osuuden suurin osa lukijoista jättää lukematta. Näin voimme arvata mitä jäi lukijan mieliin - no, Venäjähän se jäi - Putinin pikkusotilaina.
Tasapuolisuuden vuoksi on toki niin, ettei nämä kaksi voi olla yhtäaikaa alkuun priorisoinnissa ja näin olisikin tärkeää miten tuo ensimmäiseksi valikoitunut uutisoidaan tai sitten jo alusta alkaen kuljetetaan myös toista eli länttä (tässä US) mukana Venäjän (idän) rinnalla.
Laatumedialla on suuri vastuu oikeudenmukaisesta informatiovirrasta, tasapuolisesta kerronnasta - totuutta unohtamatta, ainakaan sellaista totuutta joka on journalistin tiedossa.
Laatumedian hienostunut uutiskäsittely luotaessa informaatiovirtaa on jalostunutta puolueettomuutta ja meillä täällä Suomessa se on ensiarvoista, sillä me elämme idän ja lännen vedenjakajalla - hyvin erikoisessa asemassa, koko EU' takin ajatellen.
Meidän presidentti Sauli Niinistö on oivaltanut erikoisasemamme - nytkin kohta käynnistyy kahdenvälisyys Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa - ja kuulemma niin hyviä tuttuja ollaan, ettei mitään aihealuetta enää vältellä - hyvä näin.
Meidän tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia hyvät ja toimivat välit Venäjän kanssa. Meillä on kokemusta siitä, kun välit olivat huonot. Samalla voin todeta, että Kremlistä meidät nähdään positiivisesti poikkeusmaana koko muuhun EU' hun nähden - olemme yllättäen "tärkeydessä" Saksan rinnalla; ei suuruuden, vaan esimerkiksi sijainnin osalta.
1 - A
Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu vierailulle Suomeen ensi viikolla
Venäjän presidentti Vladimir Putin tullee erinomaisesti toimeen Ninistön kanssa. Kuulemma voidaan puhua jo kaikista, kipeistäkin aiheista. Ja aiheitahan riittää - Itä-Ukrainasta Korean niemimaalle - unohtamatta Syyriaa, Irania ja Afganistania.
Venäjä voi olla vielä suureksi avuksi - ja Niinistö saattaa olla sanansaattaja sekä hyvien palveluksien tarjoaja - CV' ssä onkin jo menestystarinoita. Ehkä nyt tulee lisää - sillä jo vuonna 2017 korealaiset pohjoisesta kyselivät Suomesta verhotusti neuvottelupäydän kattajaa" - Pekingin tiekarttakin viittannee jo Helsinkiin.. Ehkä Putin tietää jotain Kim Jong-un' lta.
Suomi on geopoliittisesti idän ja lännen vedenjakajalla. Me tiedämme Venäjän tsaarien autonomian, me tiedämme Talvisodan venäläishyökkkäyksen ja me tiedämme Jatkosodan kytköksemme Saksan kolmanteen valtakuntaan.
Tiedämme ennenkaikkea toiseksi pisimmän rauhanjakson 1945 - , tuon toisen ydinasesuurvallan vieressä - pidemmällä rajalla kuin kellään nykyisellä EU-valtiolla.
Niinistö on paljon vartija ja hänen hyviä palveluksiaan tarvitaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hengittää Niinistön sydämenlyöntien tahdissa. Toisaalta voimme lainata tähän Erkki Tuomiojan viisasta lausetta: Suomen ei tule kutsua mitään ulkoista taisteluarmeijaa maahamme, minkään naapurimaamme uhaksi ja vaaraksi.
Meidän turvallisuus on taattu puolueettomuudellamme, jonka kansakuntamme suuri enemmistö komppaa aina yli 50 prosentin voimalla: "Ei kiitos Nato".
Niinistö on tavannut viimeisten vuosien aikana kaikki kolme suurta: Kiinan Xi Jinping' in, US' n Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin - kasvokkain - menestyksekkäästi.
4
Osakkeet jatkavat halpenemistaan: pahaenteinen ”kääntynyt korkokäyrä” säikäytti sijoittajat
Loputonta kasvua ei ole - vaan aina lopulta käyrä kääntyy ja alkaa vähentämisen linja - nyt se on jo pakonomaista, sillä meitä elättävä luonto, ympäristö ja biodiversiteetti on nääntymässä ... tosin ilman adjektiiveja, sillä kyllä evoluutio "omansa" hoitaa, josta me ihmiset olemme vain pieni vähemmistö -tosin jälkemme on ylivertainen, eikä vain hyvässä vaan myös pahassa.
Olisikin syytä pohtia mitä vähentäminen tarkoittaa
Vähennys kulminoituu minimalismina, joka tarkoittaa vähemmän kulutusta, vähemmän haitallista ympäristöjälkeä ja enemmän avointa huolehtimista, miten järjestelemme omat aikuissotkumme sellaiseen puhtaustasoon, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää omaa ratkaisevasti vähäisemmän kulutuksen elämää.
Nyt on vihdoin hoksattava, että kasvuhokema ei ole kestävää tavoittelua. Poliitkot ja talousasiantuntija - olisiko tämä ymmärrettävissä?
Eräs pikkujuttu on ehkä päässyt unohtumaan. Kiinan vaikutus maailmantalouteen on jo huomattava. Ja nyt se näkyy lännessä (vähentyvänä osuutena maailmantaloudesta) ja kehitysmaissa (toivottavasti positiivisena) - Kiina on tullut ja on ottamassa osuutensa [1,4/7,9] "maailmastamme", joka on kaikille ihmisille yhteinen - unohtamatta koko muuta biosfääriä, joka elättää niin idän kuin lännen.
Taloudessakaan emme voi enää jakautua vastakkainasettuun - lännen ja idän kesken.
Kauppalehti hoksasi jo viime vuonna [ ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-veturi-hidastuu-kiina-on-saksan-talouskasvun-keskeisin-jarruttaja/e85b0d07-0fe5-37cd-9187-5939242d327d - ] kertoa EU-talousveturin Saksan ahdingon johtuvan paljolti Kiinasta.
Nythän US-pr. Donald Trump koettaa uhkailemalla, kiristämällä ja pakottamalla asettaa Kiinalle rajoja US-väestöpopulaatiollaan [0,32/7,9]. On selvää, että tuo mahtailu päättyy mahalaskuun.
5
Vantaalaiselta kalliolta löytyi nelimetrinen satelliittiantenni, eikä kukaan tiedä, kenen se on
6
Miten suojella lasta seksirikollisilta? ”Uimapukusääntö” pitää opettaa jo pienelle lapselle, neuvoo asiantuntija
[2006] Viime vuosina tähän tarjontaan on tullut nuorten ja lapsien omat sivustot ja chattipalstat, joilla on nyt varhaisteineinä ja lapsiaikuisina kuvamarkkinat, joista on helppo valita kohteita.
Kyseessä on tarjonta- ja kysyntätilanne, jossa alaikäisen mieli ei usein ymmärrä, mitä on tekemässä. Lisäksi teiniytyvällä tytöllä on tarve alkaa kokeilemaan omaa viehätysvoimaa; kaikkien tyttöjen äidit tietävät tämän. Tässä kohtaamispisteessä syntyvät lakien mukaiset rikokset.
Nettipalstoilta löytyy helppoja "uhreja" tarpeisiin omissa ikäluokissaan onnistumattomille henkilöille. Kun luontainen tavoittelu ei ota onnistuakseen, on kentäksi valittava sellainen, jossa onnistuminen omille tarpeille onnistuu.
Nuoret tytöt ovat suojattomia, he ovat luonnonmukaisesti testausvaiheessa itsekkin ja tähän isketään kiinni. Kokemus käyttää hyväkseen kokemattomuuden. Vastuu varttuvasta nuoresta jää unholaan. Vanhempien osuutta kasvatuksessa, koulimisessa ja opastuksessa ei voida unohtaa.
Vanhemmat tietävät, että tietokoneessa on myös OFF-nappula.
Seksuaalisuus alaikäisten osalta on myös kasvatuskysymys. Vanhemmilla on velvollisuus valmentaa lapsensa kohti yhteiskuntamme mukaisia normistoja myös viattoman esittelyn, itsensä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Vanhempien tulee ymmärtää oman nuoruutensa kautta lapsiensa kehittyminen ja muuttuva maailmanmeno.
Varttuneemmat ihmiset, lähinnä miehet, mutta myös naisetkin ovat vastuussa omasta kyvystään ja jos se ei onnistu omassa kategoriassa, niin silloin on aika ajanut ohi ja "helppoa" tavoittelua, manipuloimalla kokemattomia ja alaikäisiä ei tule sallia.
Yhteiskuntaelämä on vastuuta itsestä ja toisista. Luonnonlait ovat meillä ihmisilläkin.
7
Tutkimusryhmä löysi mikromuovia Arktiksen jäästä: ”Kuin isku vasten kasvoja”
Muovi tuo elintasoa, lisää kulutusta ja järjestää perheisiin paljon arkityötä helpottavia apuvälineitä - leluja lapsille ja myös erinomaisia komponentteja lähes mihin tahansa kokoonpanotyöhön - muovi on edelleen merkittävä lisä- jopa pääosa vaateteollisuudessa, autoteollisuudessa ja kodinelektroniikassa. Näin arvokkaaksi muovi todettiin vielä joitain vuosikymmeniä sitten.
Nyt tuo massiivisen käytön muovilasti on näkyvillä - hajoamattomana luonnossamme. Kiihdytimme tuon "hienon" ja helposti käsiteltävän puoliraaka-aineen - muovin - tuotannon sellaisiin mittoihin, joka esiintymisenä syö paikkansa koko biosfääriin.
Kiintoisaa on havaita se, että muovi tehdään paljolti raaka-öljystä - puhuttiin huomisen tulevaisuuden teollisuusalasta - petrokemiallisesta suurtuotannosta - Suomessakin oli valtio-omisteinen Pekema. Ei enää? Muovihan syrjätti sellaisen kaukaisen raaka-aineen kuin pakeliitti.
Jokainen voi katsoa kotipihallaan mahdollisesti olevaan lasten hiekkalaatikkoon - se on täynnä muovileluja, jotka tehdään lähinnä Kiinassa. Ennen leluja oli pari per lapsi - nyt parikymmentä. Lapsiperheet voivat kurkata lastenhuoneeseen - näky on muovinen. Tämän kerron kuusivuotiaiden kaksostyttöjen isänä. "Muovinen Hollywood suorastaan huutaa hyllyiltä" - näin se menee. Mitä keksimme tilalle?
Entä autoteollisuus? Entä vaateteollisuus, kenkäteollisuus - entä koko kodin tuoterepertuaari?
Tylyä, mutta olemme muovin ympäröimiä. Tosiasia on se, ettei muovia voida nopeasti korvata, eikä käyttöä lopettaa.
Mutta! Voisimme kurkata joissain museoissa miten perheet tulivat toimeen ennen muovia, joka ei ole kovin kaukana - katsaus vaikkapa 1920- ja -30-luvuille kertoisi miten ihmiset elivät muovottomina.
Muovin merkitys nykyiseen elintasoomme? ...
8
Ilmastonmuutoksen kieltäjät saavat enemmän kansainvälistä mediahuomiota kuin ilmastotutkijat, kertoo amerikkalaistutkimus
Kiina aloitti 40 vuotta sitten "Menkää ja rikastukaa" reformin silloisen voimamiehen Deng Xiaopingin johdattelemana. Nyt kiinalaiset tosin miettivät vakavasti mitä Deng tarkoitti rikastumisella!
Rikastumisen tie nosti massiivisen ympäristömuutoksen - haitalliseen suuntaan. Tätä on kestänyt noin 30 vuotta - kiihtyen viimeisen 20 vuoden aikana ja alkaen kiihtyvyydestä vähenemään noin viisi vuotta sitten.
Miksi Kiina teki näin? Siksi, että se halusi oikeudenmukaisuutta, oppia kansalaisilleen, mitä merkitsee lännen tapa elää kasvuhokemassaan ja kulutusjuhlassaan. Nyt Kiina tietää sen, eikä vieläkään ole saavuttanut keskimääräistä per capita mittauksin sitä maallista elintasoa kuin vaikkapa Suomessa tai US' ssa.
Jos olemme tasapuolisia niin huomioime ilmaston- ja ympäristönmuutoksen kumuloituvuuden, sillä lännen kehittyneet maat ovat saaneet sotkea biosfääriä ja elinympäristöämme viimeiset reilu 100 vuotta - Kiinan kontolle saamme vain noin 30 vuotta, kun katsomme merkittäviä päästömääriä.
Eli Kiina hakee tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa asemaa länteen nähden - kiinalaiset kuluttajina ovat yhtä arvokkaita tai arvottomia kuin veljet ja sisaret lännessä.
Miksi lännenmedian painotus on sitten ilmastoskeptikkojen puolella - se voi johtua itse journalistien painotuksista. Ehkä se johtuu skeptikkojen "seksikkäämmistä tarinoista" - menevät ja uppoavat helpommin arkikansalaisiin, varsinkin heihin, jotka haluavat kuluttaa enemmän, kun rikkaalla naapurilla on vieläkin enemmän.
Mehän eletään näyttö- ja vertailutaloutta - joka muuten alkaa jo päiväkodeista ... viimeisin havainto oli kilpalaulanta "hollywood-tossuista"!
Btw. Aivan toisaalta: Jakoisuudet idän ja lännen vastakkainasettelussa ovat myös vinksallaan - mutta tästä myöhemmin lisää.