tiistai 20. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 20082019 - VII


20082019

...
  • 1

  • Mikä Venäjällä olisi maan talouden etu, ei ole aina Vladimir Putinin etu

    Ilkka Luoma 
    Venäjä toteuttaa sen historiasta kumpuavaa yhteiskuntakehitystä - oli vain aika jolloin tuli liikaa ja liian helpolla (energiaintensiivisyys ja hintataso lännestä ja maailmalta). 

    Opittiin elämään jatkuvasti lisääntyvän energiatuoton varjosta - ostaen Saksasta mersuja kadun varret täyteen - ja unohdettiin, että laskusuhdanne tulee ja varmasti. Lisäksi unohtui, että omaa tuotantoa, omavaraisuutta ja itsellistä tuotekehitystä olisi pitänyt tukea, edistää ja voimistaa. 

    Vahingosta viisastuu. Esimerkiksi sopii maatalous, joka kehittyy hyvää vauhtia, sen ollen kohta merkittävä elättäjä monille kohta kuivuudestaan ja ympäristöongelmista kärsiville valtioille - ehkä jopa EU' n eteläiset jäsenvaltiot. Nyt kannattaisi olla kaukokatseinen täältä "pienten pinta-alojen maista", sillä Venäjän maatalouteen liittyvät tuotantopotentiaalit ovat vertaansa vailla - nykyarvioituna. Koskematonta maapinta-alaa on riittävästi. 

    Venäjän presidentti Vladimir Putin tietää kaikki nämä valtionsa mahdollisuudet. Lisäksi Putin tietää, että maata johdetaan aina sellaisin menetelmin, jotka pitävät turhat mielenosoitukset ja mellakat aisoissa, sillä lopulta ne eivät tuota tulosta - nykyaikana. 

    Venäjä etenee hitaan kehitysmallin mukaisesti... pitäisi ottaa huomioon, ettei stalinismin aikakaudesta ole pitkä aika, ja tosin yllättävä osa venäläisistä kaipailee noita Stalinin aikoja - miksiköhän? Suuruuden ihannointi, sillä Stalin oli II Maailmansodan ainoita voittajia - US' n Harry S. Trumanin ohella! 

    Venäjällä nämä mielenosoitukset ovat jo sallittuja - lain puitteissa; Stalinin aikana ei siihen ollut mitään mahdollisuutta. Mellakat ovat kiellettyjä niin Ranskassa kuin USA' ssakin - eikä meilläkään saa laittomasti mellakoida, särkeä ja tuottaa väkivaltaa. ei Venäjälläkään. 

    Entä menettelytavat, jotta kaikille yhteiskunnille se tärkein - järjestys ja turvallisuus säilyvät? Kaikki valtiot eivät ole samasta muotista, eikä samoista opeista. Opitaan olemaan puuttumatta muiden sisäisiin asioihin.
  • 2

  • Antti Rinne tapaa Boris Johnsonin keskustellakseen brexitistä: ”Ei tässä hirveästi ole valoa tällä hetkellä”

    Ilkka Luoma 
    PM ja demari Antti Rinne on nyt mukavuusalueellaan! Miksi? Siksi, että hän on ammattiyhdistysliikkeen koulima neuvottelujyrä - jopa hyvä sellainen - tottunut saamaan tahtoaan läpi - yhdessä tehden. Ja mitäpä tässä Suomi menettää, jos nyt EU-puheenjohtajana neuvottelut Englannin PM Boris Johnsonin kanssa eivät tuottaisikaan tulosta. 

    Mutta! On myös toinenkin mahdollisuus - se tuottaakin lopputuleman, joka on "työväentalo keskelle kylää"! 

    Rinne tajuaa helpommin kuin moni muu, että suurien massojen laki on voimaa. Niin tekivät brititkin, kun äänestivät yli miljoonan äänen erolla itselleen poistumistien EU' sta. Mutta miten, sitä ei ole osattu vielä neuvotella. Ehkä nyt, mutta miksi? 

    Siksi, että Englanti on erittäin tärkeä osa uutta Eurooppaa, josta EU on "vain" osa, tosin suuri osa. 

    Englantia ei voida laskea tekemään haluamiaan uusia kauppasopimuksia koko muun maailman kanssa - joka lienee helppoa, sillä Englanti on myös suuri kansantalous ja ostajavaltio, ja tätä kaikki kauppaa käyvät maat arvostavat - jos yleensä kauppaa haluavat syntyvän. 

    Meillä tähän saakka median synkkyys on ollut Brexitistä pelottelua - alitajunnassaan jätetyksi tulemisen pelko ja yksinäisyys, vaikka britit eivät edusta nykyisestä EU' sta kuin reilua 10 prosenttia - yhä enemmän itsenäistyvästä EU-populaatiosta (?). Suomihan on pienuudessaan vain prosenttiliike - noin reilu yksi prosentti. Mekään emme halua tulla jätetyiksi noin 60 miljoonan markkinoilta - ja tämän toveriaatteen Rinne tajuaa - työväenliikkeen ja työnteon mestaroijana. 

    Mitä tuo "työväentalo keskelle kylää" tarkoittaa? Sitä, että EU lopulta taipuu avaamaan sopimuskansion, ja hakemaan Rinteen ammattiyhdistysjohdolla ratkaisun, joka on parempi kuin sopimukseton ero, sillä tuo sopimuksettomuus ei ole vain brittien ongelma - se on myös sitä jäljelle jäävien EU-maiden ongelma ... tämän Antti Rinne on oivaltanut. 

    Milloin media sen huomaa, ja koettaa löytää muutakin kuin Brexit pelottelua - ehkä hyvääkin erosta?
  • 3

  • Kuuden tunnin työpäivä ja neljä työ­päivää viikossa: Mitä seuraisi Sdp:n Sanna Marinin ”utopian” toteutumisesta?

    Ilkka Luoma 
    Jo pitkään tiedetty, mutta nyt onneksi valtahallituspuolueen ministerinä framille nostettuna. 

    Demarit olivat kuulussa Forssan hengessä luoneet jo kahdeksan tuntisen - sitten tuli presidentti Urho Kekkosen aikana viisipäiväinen työviikko, kun lauantain pulikas tipahti pois työpaikoilta ja kouluistakin - ainakin kansakoulusta, muistaakseni ;-) 

    Sanna on aivan oikeassa ja ajassa! Nykyään automaatio, robotiikka, teko- ja avustava keinoäly ottavat yhä enemmän työtehtäviä haltuunsa - moni työtehtävä ihmistekoisena piirtyy historiaan - tämän Sanna nuorena ja terävänä havainnoitsijana on hoksannut nyt ottaa esille. Tämä lienee sitä sosiaalidemokratian uudistumista? 

    Ehkä tuo työajan lyhennys onnistuisi ensin puolittamalla perjantain tai sitten kokonaan - jos jäljelle jäävien neljän arkipäivän työajaksi otetaan väliajaksi 8,5 tuntia - näin saataisiin työpäivittäistä tehokkuutta lisää. 

    Ehkä kuusi tuntia ja perjantai sitten mukana. Palkat luonnollisesti asettuvat lyhentyneen työajan puitteisiin -tyhjästä ei voida palkkaa maksaa ja nostaa, ellei sitten roboautomaatio nosta tehokkuutta - tuota palkanalentamattomuutta kompensoimaan, vai haluaako omistajaporras leikata sen omista osinkokupongeistaan? 

    Sanna ei maininnut mitään ympäristökehityksestä eikä kulutushokemasta johon viisaat talousihmisemmekin perinnepoliitikkojen kanssa hairahtuvat - ajattelematta, ettei loputonta kasvua voi olla. 

    Nyt jo ympäristö, joka meidät lopulta kaikki elättää - käy "sydänkohtausriskillä" - se ei yksinkertaisesti kestä maailmanlaajuista kulutushypetystä. 

    Meidän on vähennettävä kulutustamme, se säästää rahaa, joka mahdollistaa pienemmät palkat, jotka asemoituvat sitten tuohon lyhentyneeseen työaikaan. 

    Lopulta se oleellisin Sannan esittämä asia toteutuu: Elämän laatuaika lapsille, perheelle ja omalle suvulle - lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta - unohtamatta vapaa-ajan myötä tapahtuvaa huomaamisen ja huomaavaisuuden sivistymistä irtautua näyttö- ja vertailutaloudesta.
  • 4 - 3

  • Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    Ilkka Luoma 
    3 - Nyt Kiina on aloittanut uuden suurreformin, jolla on ytimekäs nimi: "Vihertyvä Kiina", jonka tavoite on yhtä voimakas - korjataan edellisen suurreformin ympäristöongelmat - vuoteen 2049 mennessä, jolloin nykymuotoinen ja hitaasti kiiruhtava yhteiskuntakehitys täyttää 100 vuotta. 

    Kiinasta on tulossa johtava ympäristöhuolehtiva valtio? Näin jo Xi vihjaili jokin aika sitten. 

    Läntinen yhteisömalli kasvatti kumulatiivisesti oman ympäristökuormansa kestämättömäksi, vaikka lännenmies lähinnä syyttää tai osoittelee Kiinaa pahimmaksi saastuttajaksi. 

    Nyt kun osaamme katsoa ympäristötodellisuutta silmiin, näemme mitä kumulatiivisuus merkitsee - lännen osalta ympäristötuhoaminen alkoi jo yli 100 vuotta sitten - Kiina osalta noin 30 vuotta sitten. Kun vielä tämän päälle osaamme tutkia ja laskea ympäristöjälkemme per capita - huomaamme Kiinan kiinalaisineen olevan kaukana huippumaista, joiden ylikulutuspäivä oli jo tänä vuonna huhtikuulla! 

    Niin, mikä onkaan kulutuksen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ympäristöjälkien korjaamisen tahto, kyky ja määrätietoisuus? Tämä lienee yhteiskuntakehityksen se tärkein elementti - on kysymys elämisen ehdottomista elinehdoista. 

    Miksi lännenmiehellä kehittyneissä maissa on ollut ja on edelleen niin paljon suurempi ympäristöllinen jalanjälki - varsinkin per capita laskennalla? Eivätkö nämä asiat vaadi laajaa koko pallomme mittaista yhteistyötä? Kiina tietää tämän. 

    Kiinan yhteiskuntakehityksen oleellisin määrite on määrätietoinen eteneminen, ja se ei kylläkään tue läntisten maiden hidasta demokratiakehitystä, sillä maailmamme ympäristöllinen kestävyys loppuu aiemmin kuin lännenmiehen eripurainen "demokratia" saa ratkaisevia päätöksiä aikaiseksi! 

    Ei niin suurta ongelmaa, ettei EU voisi olla avuksi - sillä Kiina seuraa hyvin kiinnostuneena EU-kehitystä, jota se arvostaa, eikä tule sekaantumaan EU-Bryssel byrokratian kehitystahtiin, joka saattaa olla liian hidas - idealismissaan. 

    Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • 4 - 2

  • Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    Ilkka Luoma 
    2 - Läntinen (talous)yhteisöajattelu sinällään kirkkain teesein on maapallollamme vain vähemmistö. Olettaako tältä vähemmistöpohjalta -US-sotilasjohtajanaan ja kaikkine aloittamine sotineen, että koko muun maailman tulisi taipua lännenmiehen oman yhteiskuntakehityksen tahtoon? 

    Edellinen suuren osan maailmaa tahtotaipuminen lännen edessä tapahtui, kun löytöretkien jälkeinen kolonisaatio sai voimaa siipiensä alle. Joku voisi laskea miten tuolloinen orjakauppa** hyödynsi valkoisen miehen talouskehitystä. 

    Suurin osa tänään olevista kehitysmaista joutui aikanaan lähinnä nykyisten läntisten EU-jäsenvaltioiden esi-isien alusmaiksi ja raaka-ainelähteiksi - orjuutustakaan unohtamatta uudelle mantereelle - muun muassa USA' han. Ehkä kehitysmaat ovat noista ajoista jotain oppineet? 

    Jos olemme aivan talousrehellisiä, niin alusmaiden "raaka-aineryöstö" oli yksi tekijä, miksi läntinen Eurooppa sai kasvukehitykselleen vauhtia - aina 1960-luvulle asti! 
    ... 

    Lännen yhteiskuntamallille on jo olemassa vaihtoehto, joka ei luonnollisesti lännenmiehelle sovi - eli Kiina. 

    Kiinasta sen presidentti Xi Jinping totesi suurreformin jälkimainingeista, että Kiina ja tämän yhteiskuntamalli on jo vientituote - ehkä se jalkautuu juuri noihin nykyisiin kehitysmaihin, jotka olivat kolonialismin ikeessä jopa satoja vuosia. 

    Kiina etenee vapaaehtoisilla ja omapyyteisilläkin kauppatavoillaan kaikkialle maailmaan. Kiina on jo maailman suurin viejävaltio, yksi suurimmista ostajista sekä suurin kansantalous bkt/PPP*** -valosta katsottuna (IMF 2014-15). 

    Kiinan yhteiskuntamalli kehittyi huimasti viimeisen 40 vuoden aikana, jolloin ajettiin maaliin Deng Xiaopingin reformi: "Menkää ja rikastukaa" - tänään Kiinassa mietitään mitä tuo "rikastuminen oikeastaan merkitsi? Oliko se maallista läntisen mallin mukaista kasvuhokemallista rikastumista (enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä) vai oppia näkemään rikkaammin koko muu ihmiskuntaakin elättävä biosfääri ja elämän monimuotoisuus?>3 
  • 4 - 1

  • Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    Ilkka Luoma 
    Talousosaamisestaan tai ainakin ekonomian näkökyvystään ("euroon liittyminen oli virhe, mutta ei siitä erotakaan voi"*) kuulu Sixten Korkman astuu uuteen rooliin puolustamaan maapallollisessa vähemmistössä olevan läntisen (talous)yhteisön yhteiskuntamallia - ottamatta huomioon, että demokratia ei tue tätä vähemmistöhegemonian vyörytystä ja ylläpitoa. 

    Tunnetusti jo pelkästään Kiinan väestöpopulaatio on kutakuinkin suurempi kuin koko läntisen yhteisön, jolla on suhdeluku noin 1,3/7,9 - kun taas Kiinan vastaava lukusuhde on 1,395/7,9 - (luvut miljardeissa). 

    Miten on demokratia, kun läntinen yhteisö jopa ministeritasolta Englannista tukee kuitenkin vähemmistöisiä mielenosoituksia, jopa mellakoita Hongkongissa. Entä US-presidentti Donald Trumpin sotkeutuminen HK' n asioihin (tosin viestinä ystävällissävyisesti suoraan Kiinan presidentille), jotka ovat Kiinan sisäisiä asioita. Sotkeutuuko Kiina muiden itsenäisten sisäisiin asioihin? Ei sotkeudu. Miksi läntinen malli sekaantuu muiden itseänäisten sisäisiin asioihin? 
    ... 

    Venäjän presidentti Vladimir Putin sivalsi arvostelijaansa keltaliiveistä - Ranskassa, tämän presidentti Emmanuel Macronille. Ranskassa, tässä erittelemättömien syiden vuoksi keltaliivien vahvat mielenosoitukset ovat osin mellakoituneet - provosoidut ulkoa, mistä mahdollisesti? 

    Ranska on ollut tunnettu vallankumouksien alkumaa - sekä vuosi 1968 - suuret ylioppilasmielenositukset, jotka levisivät myös Suomeen - mukana ollen esimerkiksi tunnettu pasifisti Erkki Tuomioja. 

    Korkman yllättävän väkevästi puuttuu Venäjän keskeneräiseen yhteiskuntamuutosyritykseen - jota Putin oli jo kehittelemässä alun presidenttiydessään (ns. schröderiläinen aikakausi), kunnes hänelle valkeni Naton laajeneminen kohden venäläisyyden synty- ja ydinalueita - viimeisimpänä Suomen puolustusvoimien allekirjoittama Nato - Isäntämaa pöytäkirja. Oliko se tarpeellinen maallemme, joka on elänyt täyttä rauhan aikaa yli 70 vuotta tuon toisen ydinasesuurvallan rajanaapurina?>2 
  • 7

  • Uskaltaako Britanniaan enää syksyllä matkustaa? Riippuu siitä, mitä pelkää

    Ilkka Luoma 
    Miksi Brexitistä luodaan pelotetta, jopa uhkaa - nyt jopa niin, että herää kysymys miten uskaltaa matkustaa mihinkään maahan mikä ei ole EU-valtio, tai Schengen-maa, johon pääsee ilman passia - joitain väliaikaispoikkeuksia lukuun ottamatta. Schengen on suurelta osin EU-alue. 

    ... 
    Mikä on Brexit-pelottelun tavoite? 

    Yksinkertaista, sillä niin EU itsessään kuin jäljelle jäävät EU-valtiot ovat hylätyksi tulemisen ikeessä. Englanti on kuitenkin EU' n toiseksi suurin kansantalous ja sotilaallisesti Euroopan kakkonen - heti Venäjän jälkeen. 

    Englanti on kuitenkin Naton jäsen - eikä siitä eroa, sillä britit turvaavat lopulta aina Yhdysvaltoihin, jonka nykyinen presidentti Donald Trump on lupaillut kaikkien aikojen diiliä, kun EU-ero astuu voimaan. Näin diilimies Valkoisesta talosta oli tohkeissaan, ja tämä tohkeisuus nykyistä Englannin PM Boris Johnsonia kovasti innostaa. 

    Englanti puhdistaa talouspöytänsä erollaan EU' sta. Maailma avautuu kokonaisuudessaan. Englanti on myös suuri ostaja, eikä yksikään markkinatalousmaa hylkää suurta asiakasta, heti eron jälkeen neuvotellaan nopeasti uudet sopimukset, koska raha kiinnostaa kaikkia! 

    Samalla eronsa myötä britit saavat saaristoihmisinä oman itsenäisyytensä takaisin - sitä lopulta nämä reviiripuolustajat äänestyksellään viestittivät, vaikka media koettaa selittää kansaa harhautetun ennen kansanäänestystä. Miksi muuten meidän media ei löydä yhtään hyvää syytä eroon?! 

    ... 
    Läntinen media ylittää tässä Brexit brittikansalaistahdon (52%) uutisoinnissa kaikki toistettavuuden ennätykset - miksi läntinen monin osin laatumediaksi itseään kutsuva hienostuneesti jalostunut informaatioväylä harrastaa näin väkevää toistoa?

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti