Ilkka Luoman HS-kommentit 10082019 - VI

Kirjoittaja

10082019

...

• 1 - 1

• Suomen tulisi johtaa EU tukemaan Hongkongia

  Ilkka Luoma 10.8. 12:03
  1 - Olisi aivan aluksi hyvä huomioida yhteiskuntajärjestysten enemmistöisyys, mikä ei ole maailmassamme läntisen mallin mukainen. 
  Miksi enemmistöjen pitäisi meidän demokratiasääntöihin viitaten taipua sellaiseen, mikä edustaa maailmanlaajuisesta populaatiosta pientä vähemmistöä - ehkä suhdeluvulla 1,3/7,9 - siis miljardeissa. 
  
  Miksi läntisen mallin vähemmistöiset voisivat vaatia tämän mielipidekirjoituksen mukaista yhteiskuntamallia sellaisille, joilla on huomattavasti pidempi yhteiskuntajärjestysten kausi kuin yhdelläkään meillä. Onko niin, että läntinen malli on se ainoa oikea? 
  
  Mikä oikeuttaa lännen "opastamaan tavallansa", jopa aggressiivisesti omaa yhteiskuntamalliaan? Oppisimmeko arvostamaan muidenkin malleja hyvine ja huonoine puolineen, koska lännenkin mallissa on omat tunnetut valuvikansa. 
  Entä itse hongkongilaiset, joista - tosin läntisen informaation mukaan - mielenilmauksiin on osallistunut selvä vähemmistö - miksi enemmistön pitäisi taipua vähemmistön vaateisiin? 
  
  Entä miten ulkoa puuttuminen HK' n mellakoihin - tiedämme jo, että Pekingistä Keskushallinto tietää mellakoita ja laittomia lakkoja provosoidun ulkoa, mistä Kiina on vakavasti huomauttanut - olla puuttumatta toisten sisäisiin asioihin. 
  
  Miksi lännenmies on niin hanakka sekaantumaan vieraiden itsenäisten sisäisiin asioihin - kts. Chile, Grenada, Panama, Irak 2003, Libya 2011, Syyria 2013 jne ... 
  
  Entä itse kiinalaiset, ovatko he miten sekaantuneet vaikkapa Ukrainaan tai kotoisasti meidän suomalaisten ongelmiin - eivät ole, sillä se ei sovi kiinalaisten vuosituhantiseen kulttuuriin. 
  Miksi amerikkalaiset lännen mallimaana sotivat niin paljon - liki jatkuvasti, vaikkapa tällä vuosituhannella? 
  
  Kiina ei siedä ~1400 miljoonaisena kansakuntana hallitsemattomia häiriöitä - on vain niin, ettei maailman suurinta valtiota voi johtaa, kuten meiltä vaadittaisiin - tuloksena olisi tuolloin sekasorto ja kaaos. Tuleeko Suomessa Enontekiö neuvomaan Helsinkiä, kuinka kaupunkia johdetaan? Ei tule >2

• 1 - 2 A

• Suomen tulisi johtaa EU tukemaan Hongkongia

  Ilkka Luoma 10.8. 12:02

  Tomi Vaalisto: Kolonialismi ei kyllä Hong Kongin historiaa. Saari oli lähes asumaton, kun se luovutettiin Oopiumsotien jälkeen briteille. Vuonna 1898 Kowloonin niemimaan tyvi ja parisataa saarta nykyiset Uudet territoriot vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi. 
  Vuokrasopimuksen loputtua 1997 britit luovuttivat myös Hong Kongin Kiinalle kun maat pääsivät yhteisymmärrykseen alueen asemasta erityishallintoalueena. Yhteisjulistuksen mukaan Hongkongissa noudatetaan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -järjestelyä, mikä tarjoaa Hongkongille autonomian kaikissa asioissa ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuun ottamatta. 
  
  Tätä sopimusta Kiina nyt rikkoo. 
  
  IMF:n mukaan Kiina on kolmanneksi suurin talous Yhdysvaltojen ja EUn jälkeen absoluuttisella bkt:llä mitattuna. Ostovoimakorjatulla bkt:llä per henkilö Kiina on hieman maailman keskitason alapuolella.

  Opiumsodilla 1 ja 2 on tässä suuri merkitys. Englanti tukeakseen omia kolonialistisia tavoitteita - halusi pakottaa maailman suurimman väestövaltion käyttämään huumaavia aineita, jotta brittien Intiassa olevien liiketoimien menestys ja kasvu saisivat uutta pontta - Kiinan keisari olisi halunnut estää kansansa huumaamisen, jo tulooin tunnettujen haittavaikutusten vuoksi. Englanti oli eri mieltä ja näin nuo sodat saivat alkunsa - jotka Kiina hävisi ... tässä kohdin on hyvä perehtyä myös HK' n alueen pitkään historiaan. Alueella on esiintynyt kiinalaisuutta kulttuurina, taloutena ja geeniläheisyytenä tuhansia vuosia. 
  
  ... 
  [ ~ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001859078.html - ] "Nyt se on virallista: Kiina on suurin ... " - IS/Ts. (IMF - bkt/PPP). Ostovoimakorjatun PPP bkt' n vertailuominaisuuksien ylivertaisuuden löytää hhelposti googlaamalla.

• 3

• HS-analyysi: Rinteen outo lausunto Suomen puolustus­politiikasta johtui luultavasti pää­ministerin ohuesta osaamisesta

  Ilkka Luoma 10.8. 11:55
  Suomen Puolustusvoimien ylipäällikkö on yksiselitteisesti Tasavallan presidentti - Sauli Niinistö. 
  
  Niinistölle tuli pm. Antti Rinteen puheiden mukaan ilmataisteluharjoitukset US kansalliskaartin ilmavoimien kanssa yllätyksenä (tuli luetuksi mediasta). 
  
  Amerikkalaiset tulivat Suomeen itse itsensä kutsuen - F-15C taistelukonein (ed. um. Timo Soinin sanoin) Kuopion Rissalaan lentämään taisteluharjoituslentoja muun muassa itää kohden - Venäjän rajalle. Kääntö tehtiin juuri ennen rajavyöhykettä ärjyvien suihkumoottoreiden jälkipoltot päällä - ikään kuin uhitellen: "Täällä ollaan valmiina". 
  
  Puolustuspolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa, jossa ulkopolitiikka on ensisijaista. Suomessa presidentti johtaa TP-UTVA' aa (tasavallan preisdentillä täydennetty ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta), jossa päätetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksista; ja tässä sotilaspoliittisesti puolueettomana maana Suomi on erityisasemassa täällä idän ja lännen vedenjakajalla. 
  
  Varsinkin, kun Nato/US (se toinen ydinasesuurvalta) tulee "jatkuvasti" harjoittelemaan Suomeen - maihinnousuja Hankoon ja Lappiin taistelukentän harjoituksia - Lapin osalta tuonne aivan Venäjän Kuolan niemimaan viereen - on se TP-UTVA asia, ei pelkästään puolustusministerin ja armeijan komentajan. 
  
  Muistamme Venäjän olevan se toinen ydinasesuurvalta ja Kuolan niemimaan olevan Venäjän Pohjoisen laivaston tukialue Borei-strategisine ydinsukellusveneineen - monikärkisine mannertenvälisine Bulava-ydinohjuksineen. 
  
  Näiden syiden vuoksi tulee presidentin tietää etukäteen mitä armeija tekee/harjoittelee ja keiden kanssa ja eduskunnan tietää miten linjataan taisteluharjoituksia US' n kanssa - täällä Venäjän vierellä, joka on jo ilmaissut, että Nato/US on se ensisijainen uhkatekijä Venäjän yleisturvallisuudelle. 
  
  Pm. Rinne otti aiheellisesti asiasta kiinni ja ilmaisi sen rehdisti suoraan ja etukäteen, kun seuraavia taisteluharjoituksia suunnitellaan. Olisiko aika harjoitella myös Venäjän kanssa?

• 4

• Minna Helle jätti ay-liikkeen ja siirtyi vastakkaiseen leiriin – Nyt hänellä on tiukka viesti työn­tekijöille

  Ilkka Luoma 10.8. 11:52
  Työnantaja & työntekijä, ristiriita vai mahdollisuus? 
  
  Ahneutta ja kohtuutta - puolin ja toisin. Miten kompromissi saavutetaan, ja miten se sovelletaan saavutettuihin etuihin. 
  
  Kaikkien yhteiskuntakysymysten äiti - kuinka paljon kukin yksilönä/ ryhmänä saa yhdessä hankitusta voitosta, tuloksesta ja jaettavasta varallisuudesta - liikevaihdostakin, sillä palkat, palkkiot ja palkkoihin liittyvät kulut maksetaan jo ennen tulosta kuin voittoa. 
  
  Näkökulma 1: Miten ja kenen/ keiden toimesta on luotu sekä millä riskillä ja pääomapanostuksella mahdollisuus luoda liiketointa ja sen myötä työtä - yleensä palkollisille. 
  
  Miten hyvin on itse liiketointa johdettu, opastettu ja markkinoitu, jotta on syntynyt terve liiketoimi - lopulta aina voittoriville saakka. Riskinottaja haluaa vastiketta menetysuhalleen. 
  
  Tässä kohdin kuluhallinta yritystoiminnan taloudessa on ensiarvoista, ja se taas liittyy muun muassa palkkaintensiiviydessä juuri siihen rahalliseen kuluerään, jota työnteon merkittävänä vastineena tekijälleen jaetaan. Onko jako oikeudenmukainen - siinäpä se kysymysten kysymys. 
  
  Näkökulma 2: Miten itse palkansaaja asennoituu ja osallistuu milläkin terävyydellä, osaamisella ja innolla olla osanen yritystoimintaa, jossa tulosta ei synny ilman tekijöitä (onko robotiikka, automaatio ja tekoäly toverin pahin vihollinen?). 
  
  Toverin motivaatio, vastuunkanto ja yhteistoimintahalu on merkittävä liikevaihdon, tuloksen ja jaettavan voittovaran aikakaansaaja - tämä tiedetään niin Etelärannassa kuin Hakaniemessä. Onko jako oikeudenmukainen - siinäpä se kysymysten kysymys - toistettuna? 
  
  Noihin kahteen näkökulmaan liittyvät paljolti yrityksen tai minkä tahansa toiminnan rakenne, menestys ja työtä aikaansaava kysyntä. 
  
  Onkin viisasta, jos näitä asioita käsitellään sellaisten toimesta edunvalvontana, joilla on kokemusta sekä - että. 
  

• 5

• Elintapasairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi

  Ilkka Luoma 10.8. 10:10
  Hoivayhteiskunnan suuntaus- ja kehityspiikitystä 
  
  Lassi Tiittasen vastaukseen (Uusi Rauma 28.9.2005) haluaisin lisätä toistamiseen alkuperäisestä hoivayhteiskuntakirjoituksesta, että Esko Aholle suunnattu lause poliittisesta rohkeudesta oli lakoninen ja ironinen ilmaus hänen ajatuksestaan itseaiheutetuista sairaanhoitokuluista ihmiselle, joka poistui itse poliitiikasta jo vuosia sitten! 
  
  [2005] Esko Aho avasi muutoin kipeän aiheen "itseaiheutettujen" ongelmien korvauspolitiikasta, koska tosiasia on esim. kuopiolaisen tutkimuksen mukaan, että joka viides teho-osastohoidokki on letkuissa enemmän tai vähemmän alkoholiin liittyvien syiden takia. 
  
  Kuten itseänikin, on länsimaalaisia kiusaava ongelma ylensyönti, joka aikaansaa suuria menoeriä verokertymiin. Syömistavat ovat suurelta osin itse aiheutettuja. 
  
  Meillä on onneksi vielä matkaa maailman lihavimpaan kansaan amerikkalaisiin, jotka rakentavat yhteiskunnallista terveyskatastrofia itselleen. 
  
  Vastineen kirjoittajan kaltainen kuvaus lienee ns. itse aiheuttamaton; hoitava lääkäri osannee kertoa tarkan syyn tutkimusten jälkeen. 
  
  Suomalainen yhteiskunta on huolehtiva ja verontasauksessa keskimäärin mallimaa, jossa hoitosysteemit ovat ehdottomasti maailman parhaaseen neljännekseen kuuluvia. 
  
  Monet verovaroja koettelevat menoerät sairaanhoidossa ovat todellisuudessa itse aiheutettuja ja kysymys kuuluukin, että onko veromaksajien maksettava tupakanpolttajan kalliit operaatiot keuhkosyövän takia (siirtoja ei kuitenkaan tietääkseni tupakoitsijalle tehdä). 
  
  Suomessa on aloitettava kansalaiskeskustelu missä menee rajat kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden osalta. 
  
  Yhteiskunta joutuu valitettavasti ajattelemaan myös inhimillisyyden lisäksi hyötyajattelulla siksi, että meillä riittäisi veronmaksajia asiallisiin ja yhteishyvällisiin kuluihin.

• 1 - 2

• Suomen tulisi johtaa EU tukemaan Hongkongia

  Ilkka Luoma 10.8. 9:49
  2 - Kiina hyväksyy englantilaisen kolonialismin jälkeen HK' lle yhden valtion ja kahden järjestelmän mallin, kunnes 2049 se toinen järjestelmä on haihtunut pois. 
  
  Pitäisikö HK' ssa järjestää uskottava ja koko kansanosan näkökulmasta kansanäänestys - mitä halutaan, jolloin pelissä olisi selkeä enemmistö? Nyt länsi mediana informoi lähinnä vain vähemmistön näkökulmia. 
  
  Entä perussuomalaisten vähemmistö Suomessa - laatumedian hienostuneena informaationa ja muiden enemmistöläisten asenteena - ovatko Suomessa ps' läiset ikäänkuin populisteina disponsibiliteetissä - pelon vuoksi, että sieltä tulee laaja kansannäkemys todellisuudessa esille. 
  
  Entä HK, mikähän siellä olisi todellinen laaja kansalaisnäkemys omasta hallinnostaan, elämästään ja järjestyksestä kuin tarpeista elää maailman suurimman kansantalouden vieressä (bkt/PPP - IMF, P.R.O.C) ja lopulta integroituneena osana sitä.

...