lauantai 17. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 17082019 - XI


Kommentoija itse


17082019


...
  • 1 - 4

  • Kiinan presidentti Xi katsoo lähihistoriasta oppeja, miten Hongkongissa pitäisi toimia

    Ilkka Luoma 
    4 - Nykyinen Kiinan presidentti Xi Jinping on erinomaisen hyvin informoitu Pekingin Tienanmenia aukion tapahtumista, kaikkinensa - ehkä voisimme odottaa tuon mystisen tankkien eteenkävelijän esiintuloa - kertomaan mitä todella tapahtui Tienenmenilla ja mitä siitä seurasi? 

    ... 

    [2007] Dengin kaksi merkittävää historiaan jäävää asiaa ovat edellä kuvattu yksilön marssitus vanhan järjestelmän eteen pysäyttäjänä ja merkkinä uudesta. 

    Toinen oli Dengin sanallinen ilmaus "rikastumisesta" - joka ei ole vielä saanut lopullista muotoaan. Kehoitus rikastumiseen voisi olla myös viesti huomiselle - rikkauden lähtökohtien ollessa mielissä, ajatuksissa ja asenteissa henkisyyteen. 

    Lopulta mielenrikkaus siintää suurimpana ominaisuutena, jotta koko maapallo voisi elää harmoniassa ja vähintäänkin kansallisissa yhteenkuuluvuuksissa (kansallistunteessa tosin piilee aina uusien ihmiskunnalle "pakollisten" konfliktien siemen). Tätä ajatusskenaariota tukee koko Kiinan n. 4000 vuotta vanha historia, jossa mielen liikkeille on aina laskettu suuri arvo. 

    Löytäisimmekö me suomalaiset lännen ja idän vedenjakajalla paikkamme ymmärtämään uutta maailmanjärjestystä pelastaen loogisen ja historillisen paikkamme puolueettomana ja liittoutumattomana toimijana idän ja lännen järjestelmien tulevana sovittelijana?
  • 1 - 3

  • Kiinan presidentti Xi katsoo lähihistoriasta oppeja, miten Hongkongissa pitäisi toimia

    Ilkka Luoma 
    3 - [2007] Järjestys ei palautunutkaan Tienanmienin aukiolle täysin, vaan armeija oli lähetettävä uudelleen kaduille Pekingiin. Kansa pysäytteli ja hidasti tankkikolonnia, kunnes lopulta keskushallinto itse teki ratkaisevan päätöksen lähettämällä kolonnan eteen symboliksi yksilön, joka "pysäytti, rauhoitti ja lopetti" koko mellakoinnin, oli koittanut uuden ajan alku. Deng ymmärsi, että yksilö nousee ja järjestelmä muuttuu. 

    Länsimaissa tämä yksilö nousi lehtien otsikoihin, hänestä tuli toivon kipinä ja arvoitus. Me emme ajatelleet, että henkilö nimettömyydessään oli valtakoneiston signaali kansalaisilleen. Se oli kunniallinen viesti kasvoja menettämättä - se oli tapahtumasarjan alku, jossa elää nyt koko maailma. Kiina on noussut taloushistorian nopeimmalla vauhdilla merkittävien joukkoon jo kolmannen kerran tien johtaessa uuteen tasapainoisempaan asetteluun nykyisestä yksinapaisesta USA johteisesta maailmanjärjestyksestä. 

    Kiinan virhe oli yöllinen operaatio Tienanmenin aukiolla. Virhe korjattiin muutamien päivien päästä aamunkoittona, jossa yksilön asema tuotiin näkyville koko kansan ja länsimaalaisen median eteen - tavallinen ihminen oli pysäyttänyt dramaattisen tapahtumasarjan. Myöhemmin Dengin jälkeinen Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Jian Zemin [valtakausi n.1989 - 2002] sanoi arvoituksellisesti olevansa tietämätön "yksilön" myöhemmistä vaiheista. Jian arveli tämän olevan elossa - hän jätti kertomatta sen, että "yksilö" oli Dengin suunnitelma kääntää historian lehteä. Valtakoneisto oli kasvojaan menettämättä taitavalla politiikalla viestittänyt kansalle sen, mitä se halusi ja odotti - kriisi oli vältetty. 

    Myös muut valtiot tekevät virheitä, USA kohteli - nyt jälkeen päin tiedettynä - täysin väärin perustein suvereenia valtiota Irakia, omien valtapyyteidensä vuoksi. Kiinan ja USA:n tapahtumilla oli selvä ero, USA puuttui itsenäisen valtion sisäisiin asioihin ja Kiina ravisti itsenäisesti sisällään omiaan tehden muutoksen. USA teki muutoksen?>4
  • 1 - 2

  • Kiinan presidentti Xi katsoo lähihistoriasta oppeja, miten Hongkongissa pitäisi toimia

    Ilkka Luoma 
    2 - [2007] Kommunismissa kohtaa kollektivismi, 

    jossa ryhmä, aate ja valvonta yhtyvät. Kaltaisessamme markkinamekanismissa kohtaavat taas yksilö, kaltaisemme demokratia, mielipiteen vapaus ja valvonta. Kiina valitsi arvoituksellisen rikastumisen tien Tienanmenin aukion tapahtumien siivittämänä. Kiina oli tullut puhemies Mao Zedong´in [valtakausi 1945 - 76] aikaisen elämän päätepisteeseen ja keskushallinto antoi kansalle merkin levottomuuksien lopettamiseksi. 

    Merkki oli yksinkertainen - kuuluisa panssarivaunujen pysäyttäjä oli yksilö, joka markkeerasi kansaa ja joka "pystyi" itse pysäyttämään vanhan järjestelmän. Panssarivaunu pysähtyi ja ei ajanut nimettömän yksilön päälle, vaan koetti ohittaa, mutta pysähtyi lopulta kokonaan. Kansalainen yksilönä oli lopettanut vanhan järjestelmän merkiksi uuden alkamisesta. 

    Kiinan keskushallinto oli tiennyt "nimettömän kansalaisyksilön" ilmestymisen tyhjästä tankkien eteen - se oli merkki tulevasta muutoksesta. Koko Kiina ymmärsi viestin ja näin sai alkunsa historian suurin muutosprosessi, joka ravistaa nyt koko maailmaa, niin taloudessa tänään kuin politiikkana huomenna. 

    Kiina on noussut 20 vuodessa uudeksi merkiksi maapallolle, mikä on elänyt kommunistisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen USA:n yksinvaltahegemonissa (Kiinan ja Neuvostoliiton [kommunismissa] / vielä nykyisen Venäjänkin ainoana yhteisenä piirteenä oli/on valtakoneiston muurien takaisuus - tosin Kiinassa keisareiden kielletty kaupunki on ollut museona, mutta Moskovassa Kreml on edelleen vallan keskittymä muuriensa takana). 

    Tienanmenin aukion tapahtumat jättivät jälkensä historiaan vuonna 1989. Kiinan keskushallinto lopetti mielenosoitukset tehtyjen virheiden jälkeen viestillä kansalaisilleen uudesta ajasta, jossa ihmiset saavat itse päätää kuinka "rikastua". Kiinan Tienanmenin päätöksiä tehnyt Deng Xiaoping [valtakausi n. 1976 - 97] musersi yöllä asevoimin mielenosoitukset palauttaen järjestystä maailman väkirikkaimpaan valtioon >3
  • 1 - 1

  • Kiinan presidentti Xi katsoo lähihistoriasta oppeja, miten Hongkongissa pitäisi toimia

    Ilkka Luoma 
    Yksilösuoritus joka jäi elämään - Tienanmenin panssarivaunujen pysäyttäjä 

    [2007] [ ... Kiinan kansalainen käveli tuntemattomuudesta Kiinan asevoimien panssarivaunujen eteen, pysäytti kolonnan ja lopetti yhteenoton ja yksilönä katosi jälleen tuntemattomuuteen ... ] 

    Kiina puhuttaa loputtomana työvoimana, pitkänä historian perintönä ja järjestelmänä, johon emme löydä aina ymmärrystä, vaan enempikin arvostelua näkemättä harmonian metsää itsekkyyden puiltamme. Kiinalainen muutosprosessi kohti uuden maailman vaikuttajavaltiota alkoi yhdeltä osin Tienanmenin aukiolta Pekingistä 1989 - tällöin lähinnä opiskelijat ilmaisivat tyytymättömyyttään vallitseviin oloihin. 

    Nykyiset länsimaat kävivät omat ikeensä ja opiskelijamellakat jo aiemmin 1960-luvulta lähtien. Meilläkin opiskelijavoimat valloittivat Vanhan Ylioppilastalon Helsingissä (mukana mm. ent. ulkoministeri, tohtori Erkki Tuomioja ja pankkiiri, tohtori Björn Wahlroos ja monia muitakin...). Poliisit lopettivat Vanhan valtauksen lähes rauhanomaisesti - Suomi oli saanut osansa nuorisoliikehdinnästä. Koko Euroopan lähtökohtana muutosvoimissa oli Ranska, kuten historian saatossa aikaisemminkin. Vakiintunut vallankäyttö mekanismeineen oli tullut kipukynnyksiä ylittäneeseen vaiheeseen, kuten Pekingissäkin myöhemmin. 

    Tunnetusti Kiinassa valtaa käyttää keskushallinto, joka on tänään jakanut talouden - meiltä opitun/omaksutun - markkinamekanistista valtaa kiinalaisvärillä höystettynä paikalliselle ja yksityiselle tasolle. Keskushallinto on aina Kiinassa huolehtinut politiikasta ja valvojen roolista, niin keisarivallan- kuin kommunisminkin aikakausina. Kiinan suuruuden takia rajoja on vedettävä mm. perinteen, historian ja totuttujen tapojen vuoksi. Periaatteessa paikalliselta - ja alueelliselta tasolta on aina voinut valittaa sekä hakea oikeutta joko keisarin - ja nykyisin keskushallinnon taholta >2
  • 5

  • Olli Rehn väläyttää ”suurta rahapoliittista sinkoa” syksylle: ”Isompi, tehokkaampi vaikutus”

    Ilkka Luoma 
    Timo Ahonen: "EU' ssa kuin Suomessa eletään kulutustäyteistä yhteiskuntamallia - kasvuhokemineen. Kaiken pitää kasvaa ... " 

    Ei ole pakko kasvaa, jos Suomi haluaa olla kuin Itä-Euroopan maat. 

    Kasvu luo hyvinvointia, lasku pahoinvointia.
    Kuinka kauan arvelet kasvuhokeman kantavan meitä elättävää ympäristöä?
  • 6 - 2

  • Luonto säästyy, jos ei lennä vaan pelaa – Peli voi antaa vahvan tunteen toisessa paikassa olemisesta

    Ilkka Luoma 
    2 - Dynexco olisi tarjonnut reaaliaikaista pankkien välistä siirtoa ja txt - kännykkämaksamista jo vuonna 2001. 

    Internet oli löytänyt itsensä läpi vallankumouksellisella osoitteistolla ja niiden linkityksillä – tämä jos mikä räjäytti informaatiologistisen ajattelun, vaikka edelleen insinöörit puhuivat informaatioteknologioista – tarkoittaen reitittimiä ja kännyköitä kuin tietokoneita. Elettiin tekniikka edellä. 

    Taivaanrannassa siinsi jo koneiden välinen kommunikaatio, koska ahneet kännykkäliittymämyyjät oivalsivat, ettei Suomi pysähdy 5,2 miljoonaan GSM-liittymään, vaan lopulta informaatiotuottajien kuin – vastaanottajien määrät voisivat olla kymmenkertaiset, ellei jopa satakertaiset! Oli hoksattu tekniikoiden puhuvan keskenään. 

    Nyt ei puhuta, ei edes GSM tekniikoista, vaan reitittämisestä, pilvipalvelimista tietovarastoina sekä informaatiotuotannosta, aina autoista jääkaappeihin – puhumattakaan tuotantokoneistosta, jossa myös jo 1990 – luvulla JOT – eli juuri oikea-aikainen toimitus oli menestys, sillä se tehosti sarjatuotantoa, ja Saabin etupenkkikin tuli Uudenkaupungin tehtaan liukuhihnalle vasta kun etuovi aukesi asennusta varten. 

    Nyt 2010 – luvulla puhutaan esineiden internetistä 

    Tämä huippuoivallus perustuu jo vanhaan ajatteluun EDI – EDI yhteydestä jossa tietokoneet olisivat voineet lähetellä laskuja toinen toisilleen – ihmisen siihen väliin puuttumatta, ehkä vain paratiisisaarisiirtoina. 

    Business on aina tuottanut sivuvirtoja rikastuttamaan laajaa rahankäyttöä ja – siirtelyä, toisten eduksi ja muiden harmiksi. Yleensä nuo aggressiiviset ostovoiman siirtelijät ovat myös erinomaisia kulutus- eli arvonlisäveronmaksajia, joka halutaan usein näissä veroparatiisikeskusteluissa unohtaa. 

    Internet ja reitittämisen filosofia räjäytti lian pois – pinnan alle, ja vasta nyt huomattiin, että tulontasauskoneisto yskii, kun poliitikkosuunnitellut verot jäivät kertymättä yhteiskuntien verolaareihin. Samalla huomattiin liikkumisemme jo uhaksi koko biosfäärille!>3
  • 6 - 1

  • Luonto säästyy, jos ei lennä vaan pelaa – Peli voi antaa vahvan tunteen toisessa paikassa olemisesta

    Ilkka Luoma 
    Läsnäolon filosofialla on pitkät perinteet - mitä merkitsisi läheistyminen ja kokeminen paikaltaan - virtuaalisesti? 

    ”Ihminen siirtelee itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen” 

    Tänään tiedemiehet, ennakoijat ja insinöörit ovat innoissaan esineiden internetistä * – siis kommunikaatiosta esineiden välillä. Hyvä niin, sillä tällä jo 1990 – luvun toimintamalli-idealla saatetaan saavuttaa runsasta aika-, materiaali- ja energiasäästöä. Lopultahan me olemme lämmittämässä Telluksemme lämpöhalvaukseen. 

    […kansalainen Erkki pohtii viikonlopun autojonossa maaseudulle farmariautojen suurta määrää sekä yhä lisääntyvää peräkärryjen ilmaantumista autojen perään – on tapahtunut massiivinen siirtymäriitti kaupungeista maalle ja takaisin. Tavara kulkee myös edestakaisin – mökille ja kotiin ja toisin päin … 

    … kansalainen Liisa onkin jo pohtinut elämän ydintehtäväksi lisääntyä siirtelemään itseään ja tavaroitaan edestakaisin, kunnes siirtelyä jatkaa jälkikasvu. Väliin tungetaan materialistien huutona kasvuhoenta, kun kaiken pitää lisääntyä ja kasvaa. Liisa mietti kuitenkin minimalismin vastaiskua?…] 

    1990 – luvulla, kekseliäisyyden auvoisella vuosikymmenellä hoksattiin sähköinen/ elektroninen logistiikka. Ensin puhuttiin teknologialogistiikoista, koska insinööri oli saanut määrittää jo informaatiotakin siirtelevän EDI – OVT |1 periaatteen. Filosofin herättämä insinööri oivalsi informaatiologistiikan, koska lopultahan ei ole mitään muuta kuin tiedon kulkua, ja siinä sivussa Gaiaa lämmittävää materiaalien ja energian kulkua, vaiheesta toiseen. 

    Ensin 996 - ulkomaanpuheen juhlaa 

    Yhdysvaltalaisten omistamassa ulkomaanpuheluita tarjonneessa Suomen yhtiössä nähtiin ulkomaanpuheluiden lähentävän ja tuovan kustannussäästöjä – oli näin saavutettavissa kiinteämpää yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä. Elettiin kuitenkin vielä puheen aikaa. 

    Nokkelimmat pohdiskelivat tuolloin tekstiviestien keskinäistä kommunikaatiota laitteilta toisille. Toisaalla syntyi myös pioneerina Dynexco Oy ... >2 
  • 8

  • Lapsena Antti Rönkä haettiin kotoa hakattavaksi, nyt hän muistuttaa, että koulukiusaamisen jäljet seuraavat monia aikuisia

    Ilkka Luoma 
    Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi ja lopulta nimettömäksi somekiusaajaksi - pienen sielun pätemistä erilaisten kustannuksella 

    [2006] Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan. 

    Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja? 

    Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat? 

    Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta. Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen. 

    Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu >2
  • 9

  • Kiinan presidentti Xi katsoo lähihistoriasta oppeja, miten Hongkongissa pitäisi toimia

    Ilkka Luoma 
    Erityisalue Hongkongin lain mahdollistamat rauhalliset ja ennalta ilmoitetut mielenosoitukset ovat sallittuja ja tässä HK-tapauksessa ne myös tuottivat tuloksen - lakiluonnos lykättiin (ehkä myös poistettiin) ja näin hongkongilaisia kuunneltiin. Se ei kuitenkaan riittänyt - nyt mielenosoitukset ovat muuttuneet pienvähemmistöisiksi mellakoiksi, jopa ulkoa tuetuiksi (Englanti?). 

    Mellakat ilman lupaa ja sisältäen jo väkivaltaa, joka uhkaa tavallisia enemmistöhongkongilaisia. Tätä Kiina eikä sen Keskushallinto hyväksy. 

    Onkin varmaa, että tapahtuu viranomaistoimia, jotka takaavat rauhan ja turvallisuuden hongkongilaisille ja laittomiin mellakoihin osallistujat saavat rangaistuksensa. 

    Nyt seurannee pari-kolme päivää, jolloin Peking seuraa tilannetta ja antaa mellakoitsijoiden vetäytyä ja jos näin ei tapahdu - ryhtyvät erikoisjoukot palauttamaan lakia ja järjestystä. 

    Noin 1400-miljoonaista kansaa ei johdeta kuten muutaman miljoonan valtiota - enontekiöläiset eivät tule neuvomaan Helsinkiä, kuinka kaupunkia johdetaan. 

    Toisaalta Kiina ei halua vieraiden sekaantuvan heidän sisäisiin asioihin - Kiinakaan ei niin tee. Lännenmies, joka usein haluaa sekaantua muiden vieraisiin asioihin - ei edusta maapallollamme enemmistöä - vaan väestöosasuhdetta noin 1,3/7,9. 

    Voisimme katsoa eri keinoja pakottaa tilanne vakaalle pohjalle - vaikkapa EU-valtio Portugalista, jossa lakkoilevia polttoaineautojen kuljettajia uhkaa jopa kahden vuoden vankeus [ ~ https://yle.fi/uutiset/3-10919502 - ]. Ehkä Kiina seuraa tässäkin kiinnostuneena EU-kehitystä? 

    Se on kuitenkin varmaa, että Peking palauttaa järjestyksen ja yhteiskuntarauhan erityistalousalueelleen. 

    Olisikin viisasta, jos emme puutu muiden vieraiden sisäisiin asioihin. Medialta odottaisin molemminpuolista informaatiota - eikä vain lännettyneen kaavan mukaista yksipuolista lännenmielistä jopa manipuloivaa informaatiovirtaa - hyvin tiiviisti toistettuna!
  • 10

  • Olli Rehn väläyttää ”suurta rahapoliittista sinkoa” syksylle: ”Isompi, tehokkaampi vaikutus”

    Ilkka Luoma 
    Tunnetusti EKP painoi katteetonta käyttörahaa jopa valtioiden ja suurimpien yksityisten yritysten velkakirjoja vastaan - näin siis työnnetään ostovoimaa euromaiden kansantalouksiin, jotta kulutus lisääntyisi. 

    EU' ssa kuin Suomessa eletään kulutustäyteistä yhteiskuntamallia - kasvuhokemineen. Kaiken pitää kasvaa ... oletko huomannut, että taloushenkilöiden ja poliitikkojen hokemasana on juuri tuo kasvu. Miten kauan voi kasvaa rajallisuudesta? Kuka kertoo? 

    Tuon katteettoman setelikonerahan tai oikeastaan bittirahan, jota jaeltiin suomalaisen Jyrki Kataisenkin toimesta erilaisiin hankkeisiin EKP-sivukonttorien kautta - hyvin suuririskisinkiin. Oli pakko saada kulutusta, ja arveltiin tällä painokonerahalla sitä saatavan. 

    Nuo tuhannet miljardit yhdessä EKP-korkopäätösten myötä alensivat korot nollaan ja miinuksellekin. Jossain poliitikkojen karsinoista kuului jopa helikopterirahan pudottamiseksi suoraan kansalaisille, jotta he voisivat ostaa, ostaa ja täyttää mielihalujaan - ongelmaksi muodostui se, että kansalaiset olisivat tuhlanneet helikopteroidun kulutushokemarahan enempikin Kiinaan, sillä Kiina valmistaa kaikkea, kaikille ja edullisimmin - jopa amerikkalaisten "Omenat" tehdään paljolti Kiinassa. 

    Nollakorko ajaa suuret talletukset maksullisiksi, ja jo suurien summien osalta maksavat jo nyt. Pankkien on saatava jostain tulonsa, kun korkokate on kadonnut taloushenkilöiden suunnittelutaulukoista. 

    Islam ilmeisesti kieltää koron oton - eräät autorahoituslaitokset ovat lanseeranneet tuotteita, joissa korko on nolla, mutta kuukausimaksu jotain muuta kuin normaalisti. 

    Kun korot ovat liki nollassa, niin seuraavaksi herää kysymys mitä merkitsee, jos velat nollataan. Kuka/ ketkä kärsivät - voittaja onkin sitten selvä. 

    Herää myös kysymys maksaako Kreikka lopulta kaikki velkansa, tai edes se - maksaako Suomi koskaan velkojaan nollaksi? Kuinka paljon EKP ja US' sta FED tulevat painamaan tätä katteetonta rahaa? Btw. Kiina on suurin kullan ostaja!
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti