maanantai 26. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 26082019 - VIII



26082019

...
  • 1 - 2

  • Osakkeet alkoivat kallistua Trumpin ilmoitettua Kiinan halusta jatkaa kauppa­neuvotteluja – HS seuraa pörssipäivää hetki hetkeltä

    Ilkka Luoma 
    2 - Kiinassa on nyt alkanut uusi jättireformi - se on ytimekkäästi: "Vihertyvä Kiina" 
    ... 
    Nyt US' sta trumppistinen "uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikan ... The Greatest America -filosofialla, haluaa saavuttaa uudelleen maapallollisella vähemmistöllä kaupallisen hegemonioitsijan aseman uudelleen. 

    Kiina oli kasvanut liian suureksi - US-pr. Donald Trumpin mielestä. Siis pakotteet, protektionismi ja kiristävä tullipolitiikka käyntiin - jopa omien yhtiöiden kotiuttamisen pakottaminen, juuri Kiinasta. 

    Nyt US kiristää ruuvia entisestään trumppistisena uusnormaalina ja vapaan kaupan "suurlähettiläänä" syyttäen Kiinaa lännen kehityshedelmien varastamisesta, valtiotuista ja vääristä kilpailukeinoista - mitään todellisia todisteita ei kylläkään ole vielä esitetty. 

    Pörssikurssien kehitys on ollut maailmalla "keinotekoisen" ylösnousevaa, jo 10 vuoden ajan. 
    Kursseissa on ilmaa ja onkin aika puhaltaa turhat höttöhöyryt pois - ikään kuin tervehdyttää kurssitaso normaalille tasolleen. Tätä edesauttaa Kiinan valuutan alaskirjautuminen, jolla samalla kompensoituu hienostuneella tavalla tuo trumppistisesti yksipuolinen tullipakottelun vaikute. 

    US syyttää Kiinaa valuuttansa manipuloinnista  --- Sehän on meillekin tuttua D-vitamiinia eli devalvoitumista. Nyt voisi olla kohta aika ostaa Kiinan juaneja, sillä on varmaa, että Kiinan valuutan pitkän tarkastelujakson kurssikäyrä palaa normaaliksi, eli vahvistuu. Osta kohta halpaa juania, ja myöhemmin saat niillä enemmän euroja ja US-dollareita. 

  • US tullee häviämään oman kauppataistelunsa, jonka se myös itse aloitti. Kiina on tosiaan jo suurin ja saattaa ajauttaa tarkoituksella itsensä läheiseen liittoon maailman suurimman raaka-ainelähteen - Venäjän kanssa - ehkä myös sotilaallisesti. 
    Lännenmiehen hegemonia on jo illassaan ja nyt eletään kiinalaisten vuosisataa. Meiltä Suomesta tämä olisi hyvä oivaltaan viimeistään nyt! Me Suomessa elämme idän ja lännen vedenjakajalla. E
  • 1 - 1

  • Osakkeet alkoivat kallistua Trumpin ilmoitettua Kiinan halusta jatkaa kauppa­neuvotteluja – HS seuraa pörssipäivää hetki hetkeltä

    Ilkka Luoma 
    1 - Syyn ja seurauksen laki puree tässä kauppatapahtumaketjussa - nokituksia ja vastatoimia ja kaiken tämän aktivoi paljolti Yhdysvallat. 

    Kun katsomme syitä vähän historiallisemminkin, on katsottava, mitä Kiinan aikaisempi voimamies Deng Xiaoping tarkoitti kehotteella kansalaisilleen: "Menkää ja rikastukaa" - tuohan oli tuttua jo läntisissä kulutus- ja teollisuusmaissa -alkaen jo 150 vuoden takaa. 

    Kaikki kasvoi, tuotanto, kulutus, päästöt ja ympäristön hengästyminen - jälkemme on valitettavasti kumulatiivinen monin osin, esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta viipymät ilmakehässä ovat pitkiä - siis jälkeä jäljen päälle. 
    Kiina on absoluuttisesti maailman suurin päästölähde, mutta per capita se ei "pärjää" lännen kasvuhokemavaltioille - emme myöskään voi unohtaa kumulatiivisuutta. Kiinassa ympäristöjäljen voimakas kehitys alkoi 30 vuotta sitten - lännessä taas 150 vuotta sitten. 

    Jos kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset henkilötasolla - tarvitsisimme kaksi maapalloa. 

    Kiina aloitti maailmanhistorian suurimman talousreformin 40 vuotta sitten ja kasvoi maailman suurimmaksi, siltikin kiinalaisten kulutusjäljen tahrauma ympäristöön on per capita laskennalla vain osa läntisen kaverinsa vastaavasta jalanjäljestä! 

    Kiina edustaa maailmastamme 1,4/7,9 osuutta. Tämä tarkoittaa suurinta yksittäistä valtiota ottamassa maapallollisista varannoista suurinta osuutta, jos katsomme tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta täydellisellä ymmärryksellä. 
    Kun Kiina kasvoi, imuroi se maailmalta tuotantolaitoksia hyvin ahkeran ja edullisen toverin, maailman suurimman sisämarkkinapotentiaalin ja alussaan olemattomien ympäristölakien kiihdyttämänä. Läntiset yhtiöt himoitsivat suurempia voittoja ja näin Kiina niitä tarjoili 40-vuotta kestäneen "menkää ja rikastukaa" -reformin aikana. 

    Kiinasta oli näin syntynyt maailman liukuhihnatehdas ja suurin vientivaltio. Kiinalaiset tuotteet valtasivat markkinoita kaikkialta. Kiinalaiset ottavat suhteellisen osansa >2
  • 3 - 1

  • Osakkeet alkoivat kallistua Trumpin ilmoitettua Kiinan halusta jatkaa kauppa­neuvotteluja – HS seuraa pörssipäivää hetki hetkeltä

    Ilkka Luoma 
    1 - Syyn ja seurauksen laki puree tässä kauppatapahtumaketjussa - nokituksia ja vastatoimia ja kaiken tämän aktivoi paljolti Yhdysvallat. 

    Kun katsomme syitä vähän historiallisemminkin, on katsottava, mitä Kiinan aikaisempi voimamies Deng Xiaoping tarkoitti kehotteella kansalaisilleen: "Menkää ja rikastukaa" - tuohan oli tuttua jo läntisissä kulutus- ja teollisuusmaissa -alkaen jo 150 vuoden takaa. 

    Kaikki kasvoi, tuotanto, kulutus, päästöt ja ympäristön hengästyminen - jälkemme on valitettavasti kumulatiivinen monin osin, esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta viipymät ilmakehässä ovat pitkiä - siis jälkeä jäljen päälle. 
    Kiina on absoluuttisesti maailman suurin päästölähde, mutta per capita se ei "pärjää" lännen kasvuhokemavaltioille - emme myöskään voi unohtaa kumulatiivisuutta. Kiinassa ympäristöjäljen voimakas kehitys alkoi 30 vuotta sitten - lännessä taas 150 vuotta sitten. 

    Jos kiinalaiset ja intialaiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset henkilötasolla - tarvitsisimme kaksi maapalloa. 

    Kiina aloitti maailmanhistorian suurimman talousreformin 40 vuotta sitten ja kasvoi maailman suurimmaksi, siltikin kiinalaisten kulutusjäljen tahrauma ympäristöön on per capita laskennalla vain osa läntisen kaverinsa vastaavasta jalanjäljestä! 

    Kiina edustaa maailmastamme 1,4/7,9 osuutta. Tämä tarkoittaa suurinta yksittäistä valtiota ottamassa maapallollisista varannoista suurinta osuutta, jos katsomme tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta täydellisellä ymmärryksellä. 
    Kun Kiina kasvoi, imuroi se maailmalta tuotantolaitoksia hyvin ahkeran ja edullisen toverin, maailman suurimman sisämarkkinapotentiaalin ja alussaan olemattomien ympäristölakien kiihdyttämänä. Läntiset yhtiöt himoitsivat suurempia voittoja ja näin Kiina niitä tarjoili 40-vuotta kestäneen "menkää ja rikastukaa" -reformin aikana. 

    Kiinasta oli näin syntynyt maailman liukuhihnatehdas ja suurin vientivaltio. Kiinalaiset tuotteet valtasivat markkinoita kaikkialta. Kiinalaiset ottavat suhteellisen osansa >2
  • 4 - 2

  • Israel iski väitetysti kolmeen maahan: Se myöntää ilmaiskun Syyriassa mutta ei lennokkeja Libanonissa ja Irakissa

    Ilkka Luoma 
    2 - Entä Israelin de facto ydinaseet? Ovatko ne laillisia, ja mitkä valtiot aikanaan mahdollistivat noiden ydinaseiden olemassolon nykyisessä Israelissa? Ovat nuo Israelin atomiaseet alueellisen suursodan estin? Onko niin, että US-väitteiden takana Iranin mahdollisuudesta tehdä oma ydinase, onkin Israelista ujutettu provosoiva väite US-pr. Donald Trumpille? Onhan niin, että Trumpin vävypoika Jared Kushner on neuvontantajana Trumpin Israel-politiikalle. 

    Ylittikö Israel nyt jotain tällä hyökkäyksellään, mikä lietsoo entisestään alueen vastakkainasetteluja - lähinnä Iran- Saudi-Arabia "rintamalla", jossa US on liittoutunut vahvasti saudien puolelle ja nimennyt Iranin vallankumouskaartin terroristijärjestöksi. 

    Tässä olisi muistettava mitä Syyriassa tapahtui jo 2013 alkaen, kun US CIA aloiti laittomien syyrialaiskapinoitsijoiden aseistamisen - salaisena operaationa - ilman mitään kansainvälisen yhteisön mandaattia - kuten USAF pommitukset jo 2014. Iran on kutsuttuna Syyriassa sen laillisen hallinnon toimesta, kuten venäläisetkin vuodesta 2015. 

    Ovatko nämä Israelin yksipuolishyökkäykset hätävarjelun liioittelua, ja miksi muu maailma ei ryhdy toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi - niin miksi ei ryhdy? 

    Olisiko niin, että Israelilla on joitain erioikeuksia muihin nähden - sen synkän historian vuoksi. Ketkä lopulta tukevat tätä Israelin jopa aggressiivista puolustautumista? E
  • 4 - 1

  • Israel iski väitetysti kolmeen maahan: Se myöntää ilmaiskun Syyriassa mutta ei lennokkeja Libanonissa ja Irakissa

    Ilkka Luoma 
    Oleellinen kysymys: "Millä mandaatilla ja/tai oikeudella Israel katsoo itselleen ennakoivan hyökkäysiskun toteuttamisen työkalukseen toiseen itsenäiseen valtioon?" Tämä on valtiollisten väkivaltakysymysten äiti, sillä jos tuo "oikeudenkäyttö" leviää myös muihin valtioihin, on seurauksena varmasti joukko paikallisia sotia, joiden pohjalta maailmanpalo tulee mahdolliseksi. 

    Syyria ei ole operoinut mitään hyökkäysiskuja Israeliin - ainakaan mitään uskottavia näyttöjä ei olla esitetty. 

    Tosin vuonna 1967 Syyria oli osa sotanäyttämöä Israelin suuntaan sotana, jonka Israel [LINK ~ ¨https://www.tiede.fi/keskustelu/7703/ketju/eiko_israel_nae_rauhanmahdollisuutta_aitansa_takaa?page=1092&changed=1566752150 - 21843 lukijakommenttia ] aloitti vahvasti provosoituna - tuolloin israelilaishyökkäystä pidettiin itsesuojelupohjaisena eli syntyikö jo tuolta ajalta Israelille de facto oikeus tämän päivän yksipuolisiin taisteluiskuihin - väittihän Israel, että Iran suunnittelee hyökkäyksiä Israeliin juuri Syyrian kautta. 

  • Syyrian Golanin kukkulat eivät ole kansainvälisen mandaatin hyväksynnällä Israelin, vaan tuo Golan - Syyrian alueena - on israelilaismiehitetty. Golanilla ei ole edes yritetty järjestää kansanäänestystä, tai sitten syyrilaiset karkotettiin tai pakenivat jo 1967 israelilaishyökkäyksen alta (?) 

    Lähi-itä on ruutitynnyri. Alueella on historiansa, eikä mitään "luvattua maata" ole olemassa, silti Israelilla on oikeutensa. Alueella ratkeaa rauha nopeasti, kun Israel vetäytyy rajoilleen ennen aloittamaansa sotaa 1967. Näin myös YK määrittää tilanteen, mutta Israel ei näytä YK' sta paljoakaan piittaavan. 

    Mutta eikö Israel näe rauhanmahdollisuutta muurinsa takaa, jonne se yhä pakotetummin linnoittautuu. 

    Alue on täynnä ongelmia - Gaza, Länsiranta (entistä Jordanian aluetta, joka mandatoitiin palestiinalaisille) - jaettu monille pyhä Jerusalem, jota Israel yksipuolisin teoin pitää "omanaan" - konfliktin siemenet itävät, mutta mikä olisi ratkaisu? 

    Entä muiden ulkopuolisten puuttumattomuus, ja annettaisiin alueen valtioiden itse ratkaista ongelmansa - ja USA' kin vetäytyisi massiivisen tuen antajan roolista - Israelin takaa>2 


  • 6

  • Keski-Euroopan teollisuusjättien suojeleminen EU-rahoilla on ongelmallinen idea

    Ilkka Luoma 
    Eräs käytännön suuren EU-jäsenvaltion valtiotuki vei meiltä suuren risteilijäkaupan - ehkä kaksikin. Tosin saimme joitain alihankintoja tältä monikansalliselta suuryritykseltä, kun Ranskassa oleva etelä-korealainen telakka kuittasi Suomen Turun nenän edestä nuo tilaukset. 

    Ranskan valtion tuki vähemmistöomistamalleen telakalle oli ratkaiseva syy, miksi Suomen Turun saman pääomistajan telakka ei saanut tilausta. Suomen valtio ei ilmeisesti halunnut tukea omaa työllisyyttään? Ehkä tähän ei ollut tarjolla EU-rahaa, tai oli, mutta se suuntautui Ranskaan? 

    Miksi tällainen esimerkki, kun kyseessä HS-jutun myötä oli "EU-rahoilla", siksi, että viime vuosina tuota EU-EKP katteetonta setelikonerahaa on jaettu valtioille, jopa suuryrityksille (?) - ostamalla noiden esimerkiksi jvk-papereita. Lunastaakohan kukaan koskaan noita EKP' n taseeseen parkkeerattuja "arvopapereita"? 

    Emme tiedä mitä rahaa Ranskan valtio käytti, kun pumppasi omaan maahansa merkittävän laivatilauksen - etelä-korealaispääomisteiselle telakalleen - kyseessä oli varmasti työllisyyskysymys, sillä telakat ovat alihankintaketjuineen suuria työllistäjiä. 

    Lännestä syytetään Kiinaa, kun se tukee ja "tukee" omia yrityksiään - se on kuulemma virhe ja epäreilua. 

    Oliko tuo Ranskan pumppaus omalle vähemmistöomisteiselle telakalleen epäreilua Suomea Turkua kohtaan? 

    Telakoiden suurin omistaja korealaisten taholta valitsi tekopaikan tuon valtiotuen takia - ehkä hymyillen ja valitellen Turun suuntaan. 

    No, saksalainen Mayers osti itselleen kultakimpaleen - suomalaisten nenän edestä - puhutaan, että nykyinen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori oli TEM-ministerinä kätilöimässä yrityskauppaa - niin tai näin, nyt se työllistää, mutta saksalaisten omistuksessa.
  • 7 - 2

  • Euroopan ”viime vuosi­kymmenien suurin työaika­kokeilu” jäi torsoksi – Mitä tapahtui Ranskan 35 tunnin työviikolle?

    Ilkka Luoma 
    2 - Itse työprosessien suunnittelu on jatkuvassa kehityksessä ja sieltä on puristettavissa lisätehoa. Herää vain kysymys kuinka kauan pitää puristella ja miksi – lopulta. Kiire lakkaa viimeistään kuuden kannossa viimeiseen yksiöaravaan – hautausmaalle. 

    Me tuhlaamme työaikaa – olemmeko aikavarkaita? 

    Jokainen voi rehellisesti itselleen laskea päivittäisen todellisen tehotyöajan. Vai merkitseekö se sitä, että ”kun on sopeuduttu johonkin” - ei sitä muuttaa voi. Kuuluvatko työajalliset luppotauot pelin henkeen? 

    Pitääkö työnantajan maksaa tyhjäkäynnistä? Onko tyhjäkäynti sosiaalista seurustelua, joka parantaa työilmapiiriä, jolla on taas kiistaton yhteys työn tuottavuuteen ja työssä viihtyvyyteen! 

    Mitä siis työaika merkitsee? 

    Se merkitsee päivittäistä työaikaa, se merkistee viikottaista 4] – ja vuosittaista sekä ennen kaikkea elinaikaista työaikaa – tehollisena. Mikä on se määrä työtä, että voi kunniallisin mielin lähteä eläkkeelle ja minkä kokoisella eläkkeellä – viittaus vuorineuvoksien uutisoituihin Portugaliin eläkepakomuuttoihin? 
    … 

    Naiset tunnetusti synnyttävät ja hoitavat paljolti lasten kasvatuksen, 

    ... tosin tähän on miehet integroitumassa jo sangen mukavasti. Naisten elinikäinen työaika vähenee äitiysloma- ja hoitovapaavuosien myötä – tuosta muuten johtuvat osin myös palkka-erot, kokonaisajatteluna. Pitäisikö tämä synnyttäminen jotenkin kompensoida työaika- ja palkkausasioissa? Eikö naisen euro voi olla sama kuin miehellä – tekeehän nainen sen evoluution merkittävimmän työn – synnyttää ja usein kasvattaa. 

    4] Viikottainen työaika – EK väittää … ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+kritisoi+ekn+vaitetta+tyoajan+lisaamisesta+maara+ei+korvaa+laatua++sen+nakee+maan+kohdalla/a2317416

    Entä se työaika? 

    Mikä on riittävästi ja mikä taas ei riitä? Helppoa kuin heinän teko. Silloin työaika on kohdallaan, kun työntekijä viihtyy, on oppivainen ja haluaa omaksua uutta sekä kantaa vastuuta työpaikassa vähintään omastansa – 
  • 7 - 1

  • Euroopan ”viime vuosi­kymmenien suurin työaika­kokeilu” jäi torsoksi – Mitä tapahtui Ranskan 35 tunnin työviikolle?

    Ilkka Luoma 
    Työaika - Work Time 

    Valtapoliitikot, media ja toverit kuin työnantajatkin vääntävät kättä työajasta, joka on kuulemma meillä Euroopan lyhyintä 1] – tai toverit kertovat, ettei pidä paikkaansa, kun katsotaan viikottaista työaikaa – ja väittely jatkuu ... 

    [ … kansalainen Erkki/Liisa häärii toimistossa littunäyttönsä edessä, on jo iltamyöhä, mutta iltapäivän kokousmuistio pitää saada jakoon – ennen aamu kahdeksaa; työstä ei makseta ylityökorvausta eli se ei kirjaudu mihinkään. Kansalainen Liisa/Erkki istuu kahvilla työtoverinsa huoneessa ja käyvät läpi edellisen ”iltalomansa” saavutuksia – aika kuluu, palkka juoksee ja työt eivät etene ja kohta yt-riipii ja ”ulkoistaa” vapaaksi työvoimaksi … ] 

    Työ on aikaa, josta maksetaan palkkaa ja jota vasten annetaan oma aika työnantajan käyttöön. Me myymme siis itseämme – palkka ja/tai palkkio muodostuu sadoille tuhansille satojen erilaisten työehto- ja työsopimusten puitteissa. Näitä sopimuksia sorvataan koneistoissa, joissa on satoja virkakauluslaisia, kukin ajaen edunvalvontansa ytimiä, eli jäsenistönsä etuja ja oikeutta omaan byrokratiatehtävään. 

    Todellisuudessa työ on ajankäyttöä 
    [ … 'toiselle minuutti on toisen viisiminuuttinen' … - olemme erilaisia, ja jälkemme vaihtelee … ] 

    Ajankäyttö on taas tehokasta tai tehotonta, ellei sitten jotain siltä väliltä. Meillä on keskimäärin 7,5 tunnin päivittäinen työssäoloaika. Tuosta ajasta tehdään sitten sitä kuuluisaa tehokasta ja tuottavaa työtä, jota määritellään kymmenin eri kriteerein. Nyt emme ole enää tehokkaita, näin kerrotaan 3] 

    Yksi työn kriteeri on tehollinen aika, jonka todellisuudessa teet; 

    ... päivittäisiin rutiineihin menee osa ajasta, osa menee juoruiluun, odottamiseen ja käskyjen selvittämiseen, jotta syntyisi yhteinen ymmärrys mitä tehdään. Osa menee tehottomaan työnohjaukseen – siis työnohjauksen puuttumiseen. Me emme aina ole osaavia työnohjaajia – työnjohtajuudesta puhumattakaan. 

    1] Euroopan lyhin työviikko! [?] ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1438657437505 -

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti