Otsikkoon nähden lännessäkin kutsutaan kovan linjan mielenosoittajia - mellakoitsijoiksi, ja tuo malli särekä, tuhota ja aikaansaada yleistä turvattomuutta on jo laissa kiellettyä ja tämän osalta Kiinan keskushallinto tulee puuttumaan lyhyen ajan kuluessa tilanteeseen - elleivät laittomat mellakat lopu.
Kun lailliset melenosoitukset ja yhteiskuntarauhaa rikkomattomat mielenilmaukset muuttuvat laittomiksi mellakoiksi - Kiinan keskushallinto odottaa rauhoittumista vain muutamia päiviä ja sen jälkeen järjestys ja enemmistö-hongkongilaisten rauha tehdä häiriytymättömästi työtään, palautetaan määrätietoisesti - sellaisin ottein, josta alkaa HK' lle uusi aika ---
Kiina alueen suvereenina kokonaistoimijana ei voi katsoa lepsusti rauhaa rikkovaa ja mahdollisesti ulkoa tuettua mellakointia, joka särkee yleistä yhteiskuntarauhaa.
Mellakoiden takana on tässä demokraattisesti ajateltuna pienvähemmistö - korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia reilusta seitsemästä miljoonasta.
Peking tulee käyttämään muutamien päivien kuluessa sellaista järjestyksen palautusta, joka avaa uuden aikakauden - kuten aikanaan Tienanmenin aukiolla, jonne Keskushallinto marssitti yksinäisen individualistin merkiksi pysättämään raskas kollektiivinen koneisto - merkki otettiin alussaan hiljaisesti vastaan ja myöhemmin maailman suurin väestö ymmärsi, miksi järjestys palautui hienostuneella tavalla - yksi mies pysäytti raskaan panssarivaunun, joka ensin koetti kiertää - mutta järkähtämätön yksilö siirtyi metrin - kaksi ja lopulta panssarivaunu pysähtyi kokonaan - siihen päättyi levottomuudet ja rauha oli näin palautettu ---
Valistuneesti on arvattavissa, että nyt käytetään samankaltaista ja yllättävää menetelmää tuottaa sanaton viesti hongkongilaisille, ettei Keskushallintoa kannata vastustaa, sillä se on jo tehnyt Kiinasta maailman suurimman - monilla ja monilla mittareilla; keisareiden aikanainen suuruus on palautettu ja HK' ssakin jätetään unholaan lopullisesti englantilainen kolonialismi ja sen aikaansaama henkinen alemmuudentila - Opium sotineen.
Kiina ja HK ovat yhä enemmän yhtä ja vuosi 2049 koko kiinalaisuus on sulautunut yhden valtion ja yhden järjestelmän piiriin ...
Jatkuvasti kehittyvien ja nopeutuvien suurtietokoneiden teho kasvaa suoraan sähkönkulutuksen suhteessa - kunnes bitti saadaan liikkumaan valon, ei sähkövirran avulla. Tuolloin sähkönkulutus noiden suurkoneiden osalta romahtaa - samoin jäähdytysongelmat. Nythän jo osa tuosta sähköenergian käytöstä siirtyy lämmöksi ja kaukolämpöverkkoihin tuomaan lämpöä kiinteistöihin ja asumuksiin.
Mihin me lopulta tarvitsemme teko- ja keinoälyä? Eikö oma bittigeneraattori - aivot - riitä tuottamaan sitä iloa, surua ja tyytyväisyyttä mitä annostellen meille sattumankin oikusta jaellaan.
Ei näytä aivot riittävän, kun tuotantoa, kulutusta ja lopulta ympäristöjälkeämme pitää kasvattaa.
Elämme kasvuhokeman vallassa - lisää kulutusta, enemmän ja nopeammassa tahdissa. Näinkö?
Teko- eli keinoäly on torso omaan hyvin hienostuneeseen kompuutteriimme nähden. Onhan evoluutiolla ollut muutama sata miljoonaa vuotta aikaa sitä kehittää "herneen kokoisesta" - nykyiseen "kurpitsaan" - pari kiloiseen.
Ihminen on nykyisen kaltaisessa hahmossa, osaamisessa luonnon kanssa ja ilman sitä ollut täällä maan päällä vaikkapa 250.000 vuotta - siitä olemme käyttäneet teko- eli keinoälyä noin 10-20 vuotta - ei siis paljon.
Kysymys kuuluukin miksi meidän tulee käyttää nopeuttavaa, kiihkeyttävää ja lopulta kasvussaan ympäristöään tuhoavaa kiihdytintä - tekoälynä, joka on vain keinotekoista, eikä sillä ole yhteyttä evoluutioon, joka meidät lopulta ohjelmaoppaana kehitti ja synnytti sukupolvi sukupolven perästä - pitäen samalla sitä itseään, siis evoluutiota hengissä.
3 - Läntinen kulutusorientoitunut kasvuhokemallinen talous on hengästyttänyt juuri kumulatiivisesti ympäristömme, joka meidät kaikki lopulta elättää - hengenahdistuksen partaalle. Loputonta kasvua ei ole - raja tulee vastaan ja se on nyt käsillä.
Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen.
Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka.
Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä.
Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan. E
2 - Saksa on nyt EU' n talousveturi, joka näyttäisi tuotokseltaan ja teholtaan nyt piiputtavan. Kiina mainitaan yhdeksi syyksi. Kiina kasvoi myös vientivaltiona ohi Saksan.
Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta. ...
Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät.
Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa.
DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita? ...
Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella.
Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3
1 - HS avasi odotetun kirjoituksen ja oikeastaan kokonaisen yhteiskunta-ajattelun - materiaalisesta kasvuhokemasta aikaansaadun näyttö- ja vertailutaloudellisen elämän kulutushypestä ideologiseen henkisen aatteen ja sen myötä aineettoman hyvän tunteen maailmoihin.
Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita.
Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle.
Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole.
Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan.
"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta).
Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >2
2 - Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.
Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella. Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina.
Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.
Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa, kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan.
Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden. Tämän viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.
Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle.
Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle.
Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat. ...
Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät.
Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen. ...
Miksi ihminen pelaa?
Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi.
Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi.
Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi >2
Kiina Pekingistä ei tehnyt itselleen ongelmaa - se on vain tässä läntinen medianäkemys. Pikemminkin sanoisin, että HK teki itselleen ongelman - kuitenkin vähemmistöisen sellaisen. Varsinkin mielenosoitusten äityessä mellakoiksi - oli se ongelma Hongkongille - ei Kiinalle tai oikeastaan sen keskushallinnolle.
Kiinan keskushallinto on varautunut toimenpiteisiin, joilla palautetaan rauha, järjestys ja HK' n enemmistön tarve ja halu sellaiseen elämään, jossa turvallisuus on taattu.
Kiinan keskushallinnolla on velvollisuus tehdyn sopimuksen puitteissa ylläpitää turvallisuutta ja hoitaa ulkopolitiikka. Nyt jo Peking on huomauttanut ulkoisille valtioille, jotta pysyvät poissa Kiinan sisäisistä asioista.
HS-jutussa on eräs hieno piirre, nyt ensimmäistä kertaa täällä valtamediassa tuodaan esille HK' n historiaa Opiumsotineen - on ollut kommentoijien keskuudessa epätietoisuutta noiden sotien merkitsevyydestä HK' n menetykseen brittien kolonnialistiselle hallinnolle. Samoin tässä olisi hyvä perehtyä miksi nuo Opiumsodat 1 ja 2 käytiin.
Voimme olla varmoja, että Kiinan keskushallinto palauttaa järjestyksen ja rauhan Hongkongiin, jotta sen kokoonsa nähden merkittävän suuri kaupallinen toiminta ei häiriinny - se on tärkeää itse hongkongilaisille ja myös Manner-Kiinalle.
Vihjeeksi voimme löytää Tienanmenin aukion mellakat, jotka keskushallinto hoiti mallikkaasti alun liiallisen väkivallan jälkeen - tuntemattomuudesta astui hallintokoneistosta järjestelty individualismi kansallisen järjestyskoneiston kollektiivisuuden eteen - pysäyttäen sen -
Deng Xiaoping ymmärsi uuden ajan koittaneen Tienanmenilla - oli alkanut kuuluisa Deng' in: "Menkää ja rikastukaa" suurreformi, joka päättyi äskettäin 40 vuoden jälkeen - tavoite oli saavutettu: Kiina on nostettu maailman suurimmaksi. Mitähän Deng lopulta tarkoitti tuolla "rikastumisella"? Nyt on HK' n vuoro.
1
Hongkongin kovan linjan mielenosoittajat viskoivat katukiviä ja sytyttivät tulipaloja, poliisi vastasi kyynelkaasulla ja merkkivärillä
2
Hongkongin kovan linjan mielenosoittajat viskoivat katukiviä ja sytyttivät tulipaloja, poliisi vastasi kyynelkaasulla ja merkkivärillä
Kiina alueen suvereenina kokonaistoimijana ei voi katsoa lepsusti rauhaa rikkovaa ja mahdollisesti ulkoa tuettua mellakointia, joka särkee yleistä yhteiskuntarauhaa.
Mellakoiden takana on tässä demokraattisesti ajateltuna pienvähemmistö - korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia reilusta seitsemästä miljoonasta.
Peking tulee käyttämään muutamien päivien kuluessa sellaista järjestyksen palautusta, joka avaa uuden aikakauden - kuten aikanaan Tienanmenin aukiolla, jonne Keskushallinto marssitti yksinäisen individualistin merkiksi pysättämään raskas kollektiivinen koneisto - merkki otettiin alussaan hiljaisesti vastaan ja myöhemmin maailman suurin väestö ymmärsi, miksi järjestys palautui hienostuneella tavalla - yksi mies pysäytti raskaan panssarivaunun, joka ensin koetti kiertää - mutta järkähtämätön yksilö siirtyi metrin - kaksi ja lopulta panssarivaunu pysähtyi kokonaan - siihen päättyi levottomuudet ja rauha oli näin palautettu ---
Valistuneesti on arvattavissa, että nyt käytetään samankaltaista ja yllättävää menetelmää tuottaa sanaton viesti hongkongilaisille, ettei Keskushallintoa kannata vastustaa, sillä se on jo tehnyt Kiinasta maailman suurimman - monilla ja monilla mittareilla; keisareiden aikanainen suuruus on palautettu ja HK' ssakin jätetään unholaan lopullisesti englantilainen kolonialismi ja sen aikaansaama henkinen alemmuudentila - Opium sotineen.
Kiina ja HK ovat yhä enemmän yhtä ja vuosi 2049 koko kiinalaisuus on sulautunut yhden valtion ja yhden järjestelmän piiriin ...
3
Sähkönkulutus on tekoälyn kompastuskivi
Mihin me lopulta tarvitsemme teko- ja keinoälyä? Eikö oma bittigeneraattori - aivot - riitä tuottamaan sitä iloa, surua ja tyytyväisyyttä mitä annostellen meille sattumankin oikusta jaellaan.
Ei näytä aivot riittävän, kun tuotantoa, kulutusta ja lopulta ympäristöjälkeämme pitää kasvattaa.
Elämme kasvuhokeman vallassa - lisää kulutusta, enemmän ja nopeammassa tahdissa. Näinkö?
Teko- eli keinoäly on torso omaan hyvin hienostuneeseen kompuutteriimme nähden. Onhan evoluutiolla ollut muutama sata miljoonaa vuotta aikaa sitä kehittää "herneen kokoisesta" - nykyiseen "kurpitsaan" - pari kiloiseen.
Ihminen on nykyisen kaltaisessa hahmossa, osaamisessa luonnon kanssa ja ilman sitä ollut täällä maan päällä vaikkapa 250.000 vuotta - siitä olemme käyttäneet teko- eli keinoälyä noin 10-20 vuotta - ei siis paljon.
Kysymys kuuluukin miksi meidän tulee käyttää nopeuttavaa, kiihkeyttävää ja lopulta kasvussaan ympäristöään tuhoavaa kiihdytintä - tekoälynä, joka on vain keinotekoista, eikä sillä ole yhteyttä evoluutioon, joka meidät lopulta ohjelmaoppaana kehitti ja synnytti sukupolvi sukupolven perästä - pitäen samalla sitä itseään, siis evoluutiota hengissä.
4 - 3
Terveisiä DDR:stä
Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen.
Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka.
Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä.
Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan. E
4 - 2
Terveisiä DDR:stä
Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta.
...
Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät.
Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa.
DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita?
...
Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella.
Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3
4 - 1
Terveisiä DDR:stä
Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita.
Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle.
Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole.
Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan.
"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta).
Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >2
7 - 2
Uutissuomalainen: Valtaosa suomalaisista siirtäisi peliautomaatit erillisiin tiloihin
Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella. Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina.
Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.
Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa, kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan.
Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden. Tämän viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.
7 - 1
Uutissuomalainen: Valtaosa suomalaisista siirtäisi peliautomaatit erillisiin tiloihin
Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle.
Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle.
Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
...
Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät.
Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.
...
Miksi ihminen pelaa?
Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi.
Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi.
Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi >2
9
Kiina teki Hongkongista ongelman itselleen
Kiinan keskushallinto on varautunut toimenpiteisiin, joilla palautetaan rauha, järjestys ja HK' n enemmistön tarve ja halu sellaiseen elämään, jossa turvallisuus on taattu.
Kiinan keskushallinnolla on velvollisuus tehdyn sopimuksen puitteissa ylläpitää turvallisuutta ja hoitaa ulkopolitiikka. Nyt jo Peking on huomauttanut ulkoisille valtioille, jotta pysyvät poissa Kiinan sisäisistä asioista.
HS-jutussa on eräs hieno piirre, nyt ensimmäistä kertaa täällä valtamediassa tuodaan esille HK' n historiaa Opiumsotineen - on ollut kommentoijien keskuudessa epätietoisuutta noiden sotien merkitsevyydestä HK' n menetykseen brittien kolonnialistiselle hallinnolle. Samoin tässä olisi hyvä perehtyä miksi nuo Opiumsodat 1 ja 2 käytiin.
Voimme olla varmoja, että Kiinan keskushallinto palauttaa järjestyksen ja rauhan Hongkongiin, jotta sen kokoonsa nähden merkittävän suuri kaupallinen toiminta ei häiriinny - se on tärkeää itse hongkongilaisille ja myös Manner-Kiinalle.
Vihjeeksi voimme löytää Tienanmenin aukion mellakat, jotka keskushallinto hoiti mallikkaasti alun liiallisen väkivallan jälkeen - tuntemattomuudesta astui hallintokoneistosta järjestelty individualismi kansallisen järjestyskoneiston kollektiivisuuden eteen - pysäyttäen sen -
Deng Xiaoping ymmärsi uuden ajan koittaneen Tienanmenilla - oli alkanut kuuluisa Deng' in: "Menkää ja rikastukaa" suurreformi, joka päättyi äskettäin 40 vuoden jälkeen - tavoite oli saavutettu: Kiina on nostettu maailman suurimmaksi. Mitähän Deng lopulta tarkoitti tuolla "rikastumisella"?
Nyt on HK' n vuoro.