perjantai 23. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 23082019 - XII



23082019


...
  • 1

  • Suuri epävarmuus ravistelee osake­markkinoita: Kiina määräsi uusia tulleja yhdys­valtalaisille tuotteille ja Trump antoi erikoisen ”määräyksen”

    Ilkka Luoma 
    Trumppistinen "Uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikka jatkuu nyt Kiinan vastatoimina. Me Suomessa muistamme karvaasti mitä Venäjän vastatoimet merkitsivät meille, kun EU-määräsi jäsenmaansa pakotteisiin mukaan ... Venäjää vastaan. 

    Meillä maatalous ja Valio kärsivät satojen miljoonien tappiot menetettyinä toimituksina - no suomalaiset saivat vähän aikaa halpaa Putin-Oltermannia, kun Valio purki varastojaan ennen pilaantumista. 

    US' n maatalous tulee kärsimään, sillä Kiina saa helposti nuo us-maataloustuotteet muualtakin - Kanadasta, Australiasta ja omaa tuotantoa kehittämällä. Tässä piilee eräs paha ongelma läntisille maataloustuottajille, sillä Kiina lisää entisestään yhteistoimintaan maailman suurimman peltopinta-alapotentiaalin kanssa - Venäjän kanssa. 

    Nyt jo operoidaan kiinalaisten kanssa yhdessä Venäjän maataloutta huippukuntoon - sillä ravinteikasta peltomaapohjaa riittää. Onkin nähtävissä, että Venäjästä tullee maailmalle ravintoaitta [ ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-venajastako-maailman-ruoka-aitta/4a4029a7-096d-3193-807c-2e129878a44a - ]. Mikäli näin, on Kiina yhdessä Venäjän kanssa entistä vahvempi, ja US jää häviölle kahden maailman suurimman kanssa. 

    US-pr. Donald Trump ei ole ehkä havainnut syitä miksi US-yhtiöt menivät Kiinaan - syyt ovat kirkkaat: 1) Ahkera ja edullinen toveri 2) Maailman suurin sisämarkkinapotentiaali heti tehtaan ulko-oven takana ja 3) alussaan olemattomat ympäristölait, jotka ovat tosin tiukentuneet roimasti jo viimeisen viiden vuoden aikana - Kiinan totaalipäästöt jo vähenevät. Nuo kolme syytä tuottivat US-yhtiöille, toki myös EU- ja suomalaisyhtiöille suuret voitot, muun muassa ajassaan kännykkä Nokia ja nyt vaikkapa hissiyhtiö Kone. 

    Trumpin on vaikea tuoda US-yhtiöitä pois Kiinasta, sillä samalla ne menettävät yhdet maailman suurimmista markkinoista. Kiina ei kohta menetä enää mitään vaikka US poistuisi, sillä nykyään Kiina osaa valmistaa ja tuotekehittää lähes jo kaikkea mitä lännessä tehdään >2 


  • 2

  • Ydinvoimaa pitää puolustaa ilmaston takia

    Ilkka Luoma 
    Ydinenergiasta pakotettuun energiatasapainoon? 

    [2014] [ … Ydinvoima on energiaa maailmojen alusta. Big Bang alkuräjähdys loi täydellisyydestä pikkiriikkisen epätäydellisyyden ja synnytti vetovoimatekijöinä atomien osaset, joista syntyi ajan saatossa kevyitä atomeja – ja lopulta paljon myöhemmin supernovien myötä myös alkuainetta – uraania, jota nyt halotaan loputtomaan energian nälkäämme … ] 

    Energia puhuttaa hallituseroina, sotina ja valtapoliittisina virtauksina meillä Euroopassakin – maakaasu on luontoystävällisempää energiaa kuin kivihiili tai raakaöljy. Kaikki nuo kolme ovat hiilielämän kiertojäänteitä kovasta paineesta ja vuosimiljoonien takaa. Tankkaamme siis muinoin elänyttä elämää, niinpä hiilijae-energialla on suorat yhteydet elämään ja biomassoihin, mitä mekin ihmisinä osaltamme olemme. 

    Ihmisen energian nälkä on kasvava ilmiö – 

    hyötysuhteiden kehittymisestä ja energiaverotuksesta huolimatta. Elintasomme mitataan näyttö- ja vertailutaloutena 1] ja noihin liittyy väkevästi energeettinen osio muunneltaessa materioita meitä palveleviksi tuotteiksi, välineiksi, kulkuneuvoiksi kuin lämmöksi ja viilennykseksikin. Enemmän energiaa, enemmän materiamuutoksia ja lopulta enemmän ympäristömuutoksia 2]. 

    Miksi meidän on niin vaikeaa vähentää energiankulutustamme? 

    Miksi meidän on saatava lisää, enemmän ja useammin. Mikä on meidän energiankäyttö ihmisinä yhtä biomassakiloa kohden. Helppo veikata enemmän kuin millään muulla eliölajilla. Syömmekö muiden mahdollisuuksia – vai onko sama millaista biomassaa kuolonhetkellä biokiertoon kiertyy? 

    Mikä on meidän ihmisten välinen energiankäyttö ja materioiden muuntelu – 

    … helppo tämäkin arvata; markkinataloudet kuluttavat enemmän kuin kehitysmaiden ihmiset. Näin palaamme jälleen tuohon markkinamekanistiseen kulutushoettuun näyttö- ja vertailutalouteen. 

    Tässäkin herää kysymys ihmisoikeudellisesta kyvystä saada käyttöönsä kansoittain suhteellisesti maapallomme energia- ja raaka-ainevaroja.
  • 3

  • Maata pitkin Espanjaan – Onko lentämisen välttäminen oikeasti ekologista, vaivan arvoista ja kallista?

    Ilkka Luoma 
    Maata pitkin matkailu edellyttää aivan uutta asennetta. Nyt lennätään nopeasti kohdepaikkaan - useimmiten yhteen - maataan rannalla viikko - kaksi tai pyöritään "berliinissä" kolme päivää - samoja katujen tallaten. Ennen ja tänään oli ja on kiire, kiire - niin kiire ettei ehdi nähdä oikeasti mitään - vain vaimon tai miehen / lasten punaiset niskat, kun makoilu ulottui aamusta iltaan kaakeloidulla uima-altaalla. 

    Kiinaankin voi mennä junalla - kohta luotijunalla, kun maatakin pitkin pitää päästä nopeasti - mihin meillä on muuten kiire - kokemaanko? 

    Maata pitkin voi kokea koko ajan - maisema vaihtuu, asema vaihtuu - kaupunki vaihtuu. Kolmen viikon matkasta ollaankin kohteessa vain kaksi päivää - maaten vaikka rannalla. Loppuosa menee niihin noin viiteen - kuuteen maahan, varsinkin EU-Euroopassa, joka schengeninä antaa helppoa kulkua maasta toiseen. 

    Jokainen etappi on laulun arvoinen ja nähdään sekä koetaan uutta - joka päivä. 

    Toki asennemuutosta tarvitaan myös matkavarustukseen - tulee mieleen entisajan Inter-Rail, jossa yksi henkilö tuli toimeen 30 päivää rinkalla, matkustajakodeilla - ja junan penkeillä - no ei aivan näin, varsinkin, jos mukuloita mukana. Ehkä makuuvaunu, hotelli ja pienet edulliset paikalliset ravintolat. Mutta erityisesti näköaloja ihmisiin, tapoihin, kulttuureihin ja vain vähän rannalla makuuta - melanoomakaan ei pääse niin helposti yllättämään. Matkailu avartaa -sanotaan. 

    Voisi arvata, että erityisesti EU-valtiot alkavat kehittämään raidematkailua, toivottavasti sähköjunat kulkevat ydinvoimasähköllä - mitään emme saavuta ympäristöllisesti, jos sähkö tuotetaan hiilellä, kuten Saksassa vielä paljon! 

    Voimme odottaa nettiin uusia maamatkailun suunnitteluohjelmia, jotka osaavat tekoälyn voimalla laskea hetkessä erilaisia vaihtoehtoja - junineen, laivoineen, busseineen - hintoineen, ravintoloineen, kohtaamisineen ja muine nähtävyyksineen, jotta suunnittelu olisi helppoa - ja samalla näkyisi koko ajan hinta mitä se koko perheelle kustantaa!
  • 4

  • Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    Ilkka Luoma 
    Ihmisten ympäristökehityksen aikaansaannoksia missä tahansa maassa voidaan pitää niin suomalaisten kuin vaikkapa ghanalaisten ja varmasti biosfäärin asiana. 

    Ympäristötekijät, -ongelmat ja lähestyvä -katastrofi eivät tunne valtiorajoja. Saasteet "lentävät" itsessään ilmakehässä ja ihmisten mukana kulkeutuu reviireiltä toisille mitä erilaisimpia mikrobeja, bakteereita, muita vieraslajeja kuin ympäristöongelmajätöksiä - jopa kaupallisena toimena. 

    Ihmisen velvollisuus viherryttää uudelleen maapalloamme, ei ole enää toive, vaan pakko, jos haluamme lapsillemme ja heidän lapsilleen elinkelpoisen maaperän sellaisella ilmakehällä, joka osaa yhteispelin ja -kierron synnyttämään biologista vuosikasvua elättämään itseasiassa koko biosfääri. Ihmisinä olemme häviävän pieni osa luontoa, mutta haittaavalta jäljeltämme superlatiiviluokkaa. 

    Amazonin happituotto on vertaansa vailla - Siperian ohella. Amazonilla palaa, ihmisen toimesta, jotta maatalous saa peltopinta-alaa, soijan ja pihvilihan kasvattamiseen. Siperiassa palaa - kuivuuden ja erittäin mahdollisesti ilmastonmuutoksen vuoksi. Pahoin seurauksin. 

    Amazon nielee hiilidioksidia, mutta tuottaa siitä happea, jota ilman elomme päättyy muutamassa minuutissa. 

    Voisimme näyttää brasilialaisille esimerkkiä pienentämällä henkilökohtaista ympäristöjalanjälkeämme - lähemmäksi brasilialaisten jälkeä. 

    Söisimme vähemmän pihvilihaa, ja ostasimme vain kotimaista ja lisäisimme omaehtoisen ravintokasvatuksen määrää. 

    Brasilian pinta-ala riittää varmasti omilleen ja uudeksi tulonlähteeksi heille voisi siunaantua hiilinielu - imurointina ja happituotanto koko maapallolle ... ehkä happituotannosta saamme uuden hiilinielutuotannon kaltaisen liiketoimen? 

    Milloin alkaa todellinen reviiriensota, koska kaikille ei ole siunaantunut sellaista hyvää, mitä eräille? Vai onko niin, että ihmisen pitääkin evoluution näkökulmasta elää vain siellä, missä se on kelvollisinta ja "helpointa" ... ehkä tuossa on se kaikkien elolliskysymysten äiti?
  • 5

  • Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

    Ilkka Luoma 
    Ihmisten pelko taseomaisuutensa puolesta on lähes pohjaton. Arvopapereita ei voi syödä, niistä ei saa ravintoa. Samoin kultaakaan ei voi syödä, siinä on vieläkin vähemmän ravintoa. 

    Kulta on harvinaista, siksi sitä himoitaan - on siis luottamus, että tuolla jemmassa olevalla kullalla saa sitten äärimmäisessä hädässä ruokaa, vettä ja kelvollisen asumis- ja elämisympäristön. Näinkö? 

    Ei, sillä janoon kuoleva kuivan Saharan kulkija ei selviä - vaikka hänelle olisi kuinka paljon kultakoruja tahansa - vain vesi pelastaisi yksinäisen ja kullasta ei ihmetempuilla vedeksi muututa. 

    Entä käytäntö, kun ihminen haluaa hamuta omaisuutta, kerryttää sitä ja tehdä vähemmän ja antaa arvopapereiden tuottaa - kultahan ei tuota jatkuvaa tulovirtaa (so. lopulta ravintovirtaa elonkiertoomme). Kulta voisi tuottaa tulovirtaa, jos osaisi ostaa ja myydä jatkuvalla syötöllä. 

    Ihminen on turvallisuushakuinen. Nykyään ja eilenkin tuohon uskomattomaan kultaan luotetaan. 

    Sanotaan, että kaikesta louhitusta ja löydetystä kullasta on tiedetysti yhä olemassa 90 prosenttia - eli hävikki on hämmästyttävän pieni. Herää toki kysymys kuinka paljon tuota kultaa on vielä löytymättä. 

    Elekroniikka tarvitsee kultaa, se on erinomainen sähkönjohde. Ihminenkin tarvitsee joihinkin sairauksiin kultaruiskeita - kuulemma Kela maksaa osan? Kultaa hamutaan myös koruiksi. Kulta on osa näyttö- ja vertailutaloutta. 

    Yllättävää on se, että Kiina ja Venäjä ovat olleet suurimpia kullan ostajia, vuodesta toiseen. Joskus raha oli kytketty kultaan eli yhdellä vaikkapa US-dollarilla olisi saanut lunastettua x-määrän kultaa FED' ltä eli Yhdysvaltain keskuspankilta. Ei enää - dollarin kultasidos purettiin jo presidentti Rickhard Nixonin aikana. 

    Nyt puhutaan, että Kiina ja Venäjä puuhaavat salassa yhteistä valuuttaa maailmankauppaa varten ja että se olisi sidottu ainakin osaksi kultaan! Mene ja tiedä, muta arvattavasti siitä tulisi luotetuin valuutta. 

    Voisi kuitenkin todeta, ettei kuolevan käärinliinoissa ole taskuja.
  • 6

  • Komission Katainen: EU ei ainakaan vielä ole ottamassa käyttöön pakotteita Brasiliaa vastaan metsäpalojen takia

    Ilkka Luoma 
    Maapallo on tunnetusti kaltaisellemme elämälle (biovesihiilielämä + pikkiriikkinen määrä erilaisia alkuaineita) ainutlaatuinen paikka. Bioelämä on systemaattinen ja synkroninen biomassojen liitto, johon kytkeytyy kierrot ja elämän monimuotoisuus. 

    Elämme siis yhteisellä pallolla, jossa lopullista hallintoa ylläpitää - evoluutio. Btw. Onko evoluutio ohjelma? 

    Amazon on merkittävä hiili-happikierron kohde ja lähde - kuten myös Siperia. Amazonilla ja Siperiassa palaa - metsää palaa. Siperiassa luonnostaan ja Amazonilla ihmisen toimesta - tavoitteena laajempi peltoala, jotta valtio saa vientituloja maataloustuotteista - soijaa Kiinaan ja pihvilihaa Mäkkäreille. 

    Brasilian pr. Jail Bolsonaro voisi toki kysyä ranskalaisilta, ehkä kaikilta kehittyneiltä valtioilta - "Mikä on teidän ympäristöjalanjälkenne per capita?" Kysymys olisi kiusallinen, ja vieläkin enemmän, jos Bolsonaro edelleen kysyisi: "Entä teidän kumulatiivinen jalanjälkenne - vaikkapa viimeiseltä 150 vuodelta?". 

    Mutta! Amazon on todellakin osa sellaista biosfääriä ja biomassakeskittymää, jonka vaikute on suuri, niin suuri, että ympäristöajattelu ei tunne valtiorajoja. Tähän voisimme esittää yhteisen kysymyksen meille ihmisille: "Mikä on meidän kokonaisbiomassa koko elollisesta luonnosta, joka synkronoi ja keskinäisvaikuttaa lajeista toiseen?" 

    Ihmiskunnan yhteisbiomassa on noin muurahaispopulaatioiden kokoinen. On helppo arvata, että murkkujen ympäristöjalanjälki on huomattavasti pienempi kuin meidän ihmisten. Lisäksi muurahaiset synkronoituvat ja keskinäisvaikuttavat kestävällä tavalla - tavalla, jossa evoluution ohjelmatahti pysyy kellotaajuudellaan systeemitason johtajana. 

    Amazon on ehkä monimuotoisin biosfäärikeskittymä maapallollamme. Sen keskinäisyys - varsinkin ilman ihmistä - on ilmiömäinen; olihan sillä aikaa kehittyä evoluution ohjelmatahdissa tuhansia vuosia - ilman häiritseviä tekijöitä, vain tekijöitä, joiden vaikute oli evoluutiolle ehkä ennakoitavissa - hitaan kehityskellotaajuutensa myötä.
  • 7 - 2

  • Sitran uuden yliasia­miehen valinta on loppu­suoralla: Ennakko­suosikit ovat ex-pääministeri Jyrki Katainen ja professori Markku Wilenius

    Ilkka Luoma 
    2 - Jos katsomme Jyrkin todellisia saavutuksia - ja nyt ohi CV' n ja komean urapolun - voimme nähdä valtiovarainministeryyden, jossa Jyrkin tunnetuin huudahdus oli "tuulen tuomista rahoista, joita ei ole" - Jyrkin vvm-aikana alkoi Suomen valtion velkaantuminen. 

    Vvm-aikanaan Jyrki ei ehkä kuunnellut tuolloisen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen varoitusta - taivaanrannassa häämöttävästä US-asuntolainakriisista - Jyrki totesi tuolloin yli 10 vuotta sitten - sen ohittavan Suomen - ei ohittanut vaan iski myrskyn voimalla! 

    Näemme myös yhden huonoimmaksi arvioidusta hallituksesta - sixpack' nä, jolla oli varmaan ideaalinen tavoite, mutta joka kaatui siten, että peränpitäjänä Jyrki "pakeni" Kokoomuksen - ehkä Alex Stubbille nimikoidulle mandaattipaikalle EU-Brysseliin - tämän kansa ainakin muistaa. 

    Jos katsomme Jyrkin saavutuksia todellisuudesta - ollessaan mandaattipaikallaan EU-komissiossa, oli hänenellä hieno titteli, mutta käytäntö oli ilmeisimmin paljolti EKP' n setelikonerahan jakoa valtioille ja ehkä jopa arvopapereita vastaan eli katteettoman rahan levitystä tietoisesti riskillisiin kohteisiin - tavoitteana saada lisää kulutusta ja rahanliikettä, joka olisi tuonut oikeita työpaikkoja ja oikeaa ulkomankauppaa EU-jäsenmaille. Näistä voisi saada jonkinasteisen dokumentin todellisuudesta. 

    Muutoin toivotan Jyrkille menestystä tulevaan, sillä Jyrkillä on yksi erinomainen puoli - hän osasi tunnustaa tehneensä myös virheitä - tämä on usein harvinaista ammattipoliitikoille, joilla ei usein ole normaalia työkokemusta arkisesta elämästä. Voimme sanoa, että Jyrki tunnusti teflonpukuunsa tarttuneen myös kikkaroita. E
  • 7 - 1

  • Sitran uuden yliasia­miehen valinta on loppu­suoralla: Ennakko­suosikit ovat ex-pääministeri Jyrki Katainen ja professori Markku Wilenius

    Ilkka Luoma 
    Paperilla tuo CV ja urapolku näyttää Jyrki Kataisen osalta komealta - aina nuorisopolitiikan kokousvaltuutuksista aina EU-komission yhdeksi useammasta varapuheenjohtajasta. 

    Katainen iästään huolimatta on kahlannut puoluejohtajan, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston johtajuudesta aina poliittisen testamenttinsa päättökirjoitukseen saakka - tehden sanojensa mukaan tilaa vaimonsa poliittiselle karriäärille. Hyvä näin ja kunnioitus ja arvostus peperilliseen urapolkuun ... 

    Btw. Ehkä Jyrki oli myös väsynyt politiikan sulle-mulle kenttään? Ehkä Jyrki myös ajatteli, että Suomen paluun osalta - kansa saattaa muistaa, eli poliittinen valiintumisura on päättymässä, joka tapauksessa? 

    Nyt kun valitaan Sitran yliasiamiestä, olisi kiinnitettävä huomiota todelliseen osaamiseen, saavutuksiin kansakuntamme eduksi ja ominaisuuksiin mitä EU-tasolla voidaan saaavuttaa. Puhumattakaan ammattimaisuudesta luoda Suomesta kiinostavaa ja uteliaisuutta kaupallisuuten herättävää kuvaa maailman suurimpiin eli Kiinaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin- unohtamata kehitysmaiden tarpeita, kun ratkaisevat omia kasvavia ympäristöongelmiaan. 

    Sitra on myös ajatushautomo, erikoisin valtuuksin ja rahavaroin. Suomen itsenäisyyden juhlavuodenrahasto - Sitra) voisi hallintoneuvostona päättää sellaisen osaamiskeskittymän valintaan, joka ymmärtää innovaatiot, keksintöjen merkityksen, reaalipolitiikan, kaupalliset kyvyt liiketoiminnan todellisena ymmärtämisenä sekä kyvyn neuvotella vieraiden kulttuurien kesken - sekaantumatta niiden omiin sisäisiin asioihin. 

    Me tarvitsemme vientiä ja emme ole bulkin tuottajia - vaan erikoisuuksien, joilla toivottavasti on runsaasti ympäristöllistä hyötynäkökulmaa meille ja muille. 

    Miten muuten aikanaan entinen PM myöskin - Keskustan Esko Aho pärjäsi Sitran yliasiamiehenä? >2 
  • 9

  • Brasilian metsätuhot ovat myös Suomen asia

    Ilkka Luoma 
    Ihmisten ympäristökehityksen aikaansaannoksia missä tahansa maassa voidaan pitää niin suomalaisten kuin vaikkapa ghanalaisten ja varmasti biosfäärin asiana. 

    Ympäristötekijät, -ongelmat ja lähestyvä -katastrofi eivät tunne valtiorajoja. Saasteet "lentävät" itsessään ilmakehässä ja ihmisten mukana kulkeutuu reviireiltä toisille mitä erilaisimpia mikrobeja, bakteereita, muita vieraslajeja kuin ympäristöongelmajätöksiä - jopa kaupallisena toimena. 

    Ihmisen velvollisuus viherryttää uudelleen maapalloamme, ei ole enää toive, vaan pakko, jos haluamme lapsillemme ja heidän lapsilleen elinkelpoisen maaperän sellaisella ilmakehällä, joka osaa yhteispelin ja -kierron synnyttämään biologista vuosikasvua elättämään itseasiassa koko biosfääri. Ihmisinä olemme häviävän pieni osa luontoa, mutta haittaavalta jäljeltämme superlatiiviluokkaa. 

    Amazonin happituotto on vertaansa vailla - Siperian ohella. Amazonilla palaa, ihmisen toimesta, jotta maatalous saa peltopinta-alaa, soijan ja pihvilihan kasvattamiseen. Siperiassa palaa - kuivuuden ja erittäin mahdollisesti ilmastonmuutoksen vuoksi. Pahoin seurauksin. 

    Amazon nielee hiilidioksidia, mutta tuottaa siitä happea, jota ilman elomme päättyy muutamassa minuutissa. 

    Voisimme näyttää brasilialaisille esimerkkiä pienentämällä henkilökohtaista ympäristöjalanjälkeämme - lähemmäksi brasilialaisten jälkeä. 

    Söisimme vähemmän pihvilihaa, ja ostasimme vain kotimaista ja lisäisimme omaehtoisen ravintokasvatuksen määrää. 

    Brasilian pinta-ala riittää varmasti omilleen ja uudeksi tulonlähteeksi heille voisi siunaantua hiilinielu - imurointina ja happituotanto koko maapallolle ... ehkä happituotannosta saamme uuden hiilinielutuotannon kaltaisen liiketoimen? 

    Milloin alkaa todellinen reviiriensota, koska kaikille ei ole siunaantunut sellaista hyvää, mitä eräille? Vai onko niin, että ihmisen pitääkin evoluution näkökulmasta elää vain siellä, missä se on kelvollisinta ja "helpointa" ... ehkä tuossa on se kaikkien elolliskysymysten äiti?
  • 10

  • Ranskan Macron syyttää Brasilian Bolsonaroa valehtelusta ja aikoo vastustaa Mercosur-kauppa­sopimusta

    Ilkka Luoma 
    Maapallo on tunnetusti kaltaisellemme elämälle (biovesihiilielämä + pikkiriikkinen määrä erilaisia alkuaineita) ainutlaatuinen paikka. Bioelämä on systemaattinen ja synkroninen biomassojen liitto, johon kytkeytyy kierrot ja elämän monimuotoisuus. 

    Elämme siis yhteisellä pallolla, jossa lopullista hallintoa ylläpitää - evoluutio. Btw. Onko evoluutio ohjelma? 

    Amazon on merkittävä hiili-happikierron kohde ja lähde - kuten myös Siperia. Amazonilla ja Siperiassa palaa - metsää palaa. Siperiassa luonnostaan ja Amazonilla ihmisen toimesta - tavoitteena laajempi peltoala, jotta valtio saa vientituloja maataloustuotteista - soijaa Kiinaan ja pihvilihaa Mäkkäreille. 

    Brasilian pr. Jail Bolsonaro voisi toki kysyä ranskalaisilta, ehkä kaikilta kehittyneiltä valtioilta - "Mikä on teidän ympäristöjalanjälkenne per capita?" Kysymys olisi kiusallinen, ja vieläkin enemmän, jos Bolsonaro edelleen kysyisi: "Entä teidän kumulatiivinen jalanjälkenne - vaikkapa viimeiseltä 150 vuodelta?". 

    Mutta! Amazon on todellakin osa sellaista biosfääriä ja biomassakeskittymää, jonka vaikute on suuri, niin suuri, että ympäristöajattelu ei tunne valtiorajoja. Tähän voisimme esittää yhteisen kysymyksen meille ihmisille: "Mikä on meidän kokonaisbiomassa koko elollisesta luonnosta, joka synkronoi ja keskinäisvaikuttaa lajeista toiseen?" 

    Ihmiskunnan yhteisbiomassa on noin muurahaispopulaatioiden kokoinen. On helppo arvata, että murkkujen ympäristöjalanjälki on huomattavasti pienempi kuin meidän ihmisten. Lisäksi muurahaiset synkronoituvat ja keskinäisvaikuttavat kestävällä tavalla - tavalla, jossa evoluution ohjelmatahti pysyy kellotaajuudellaan systeemitason johtajana. 

    Amazon on ehkä monimuotoisin biosfäärikeskittymä maapallollamme. Sen keskinäisyys - varsinkin ilman ihmistä - on ilmiömäinen; olihan sillä aikaa kehittyä evoluution ohjelmatahdissa tuhansia vuosia - ilman häiritseviä tekijöitä, vain tekijöitä, joiden vaikute oli evoluutiolle ehkä ennakoitavissa - hitaan kehityskellotaajuutensa myötä.
  • 11 - 2

  • Ministeriö haluaa oikeuden koko­päiväiseen hoitoon kaikille lapsille ensi syksynä – Kunnissa suunnitellaan jo uusien päivä­kotien rakentamista

    Ilkka Luoma 
    2 - Sosiaalisuuteen kuuluvat myös kanssakäyminen ikälajitovereiden kanssa. On tunnettua, että sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta rakentuu yhteiskunnan hoitomalleissa - lapset ikäänkuin synkronoituvat tosiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Tiimihenkisyys, samakantaisuus ja sama-ajattelevuus kasvavat kiistatta ryhmätoiminnoissa ja lasten yhteiskuntapäivähoito on sitä. 

    Elämme yksilöllisessä omakeskeisyysmaailmassa tavoitellen yhä enemmän "hyvää, parempaa ja tuottoisampaa", välittämättä juurikaan ympäristöseuraamuksista, niin luontona kuin sosiaalisina suhteina, siksi kovaa on vedenjakajahallituksenkin kannustama markkinatalouden henki. Individualismi kasvaa minäkeskeisyydessä ja tätä suuntausta saattaa voimistaa yksilöllinen ja perhekeskeinen kasvatusmetodi, jossa kohtaanto muiden ikäleikkitovereiden kanssa on vähäisempää. 

    Kaukoidän maissa lasten vanhempien vanhemmilla ja isoäideillä ja -isillä on suuri merkitys perhe- ja sukuarvojen vaalijana. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa - näin se on ja sukuyhteys takaa parhaan perhe- ja sukukeskeisyyden, jossa myös talouden suosituimmuutta valvotaan sukujen sisälle. 

    Koko muu eläinkunta hoitaa, kasvattaa ja erityisesti valmentaa pentunsa, lapsensa ja jälkeläisensä kokopäivätoimisesti vain määräajan ja tämän jälkeen "perimänhedelmillä" pitää olla riittävä itsenäisyys jatkaa suurinta luonnon järjestämää näytelmää - suvunjatkantaa. Eläinvanhemmat pyrkivät aina antamaan parhaan valmennuksen perillisilleen, koska luonnossa vallitsee selkeä valiintumisen ja menestymisen tie - heikoille ei ole sijaa, vaan vahvempi jatkaa ja kyvyttömämpi menehtyy. 

    Pitääkö länsimaalaisessa sosiaalidemokratiassa järjestää "vähäosaisille" ilmainen päivähoito? Mihin suunnataan lastenkasvatuksen painopiste, onko se yhteiskuntajärjestetty yleinen valmennus ymmärtää ja tulla toimeen sosiaalisessa ja yhteenkuuluvuuteen tähtäävässä yhteiskuntamallissa vai onko se yksilökeskeistä kasvatusmetodia tukeva perhe- ja sukukeskeisyys?
  • 11 - 1

  • Ministeriö haluaa oikeuden koko­päiväiseen hoitoon kaikille lapsille ensi syksynä – Kunnissa suunnitellaan jo uusien päivä­kotien rakentamista

    Ilkka Luoma 
    Yhteiskunta on avoin ja sosiaalisesti yhteenkuuluva, ... parhaimmillaan. Yhteiskunnassa voidaan esittää malleja kollektivismista individualismiin. Lapset voidaan hoitaa kotona oman isän ja äidin toimesta, jotka ovat lähtökohdiltaan aina huolehtivaisimmat hoitajat ja kasvattajat. Lapset voidaan laittaa myös päivähoitoon kokemaan ja oppimaan sosiaalisuutta ja yhteistoimintaa muiden kanssa. 

    Kansakuntaa puhuttaa lasten päivähoidon ns. 0-maksuluokka. Pitääkö tätä elementtiä olla käytössä vai ei. Komplisoituva ja aikatauluissa kiireeseen kehittyvä sykintä ja pätkätöiden yhteiskunta vaatii toimijoiltaan hektisyyttä eli valmiuksia osallistumiseen hetkellä millä hyvänsä. Lapsetkin tässä kiireessä pitäisi tähän maailmaan saattaa jatkamaan ikääntyvien ikäluokkien myöhempää huolehdintaa vähintäänkin tulontasauksen, kulutuksen ja työvoimasaannon vuoksi. 

    Historiallisesti lapset on hoidettu kotona. Maksuttomuus on sosiaalisen ajattelun hedelmä, jossa ajateltiin, että vanhemmilla pitää olla vapautumisen mahdollisuuksia lasten hoidosta - syntyi päivähoitosysteemi, myös ympärivuorokautiseksi, koska vuorotyöt eräin paikkakunnin olivat/ ovat yleinen ilmiö. Päivähoito on erinomainen esimerkki tulontasauksesta, kun jotkut perheet tulo- ja sosiaalisin perustein saavat sen ilmaiseksi. 

    Laajetessaan kaikki systeemit tuottavat lieveilmiöitä ja vaikeuksia. Osa vanhemmista haluaa viedä lapsensa hoitoon, vaikka molemmat ovat työttöminä. Täytyyhän olla jatkuva mahdollisuus hakea työtä tai kuten Työvoimatoimiston pitäisi edellyttää, olla aina valmiudessa ottaa tarjottu työ vastaan. Osa vanhemmista käyttää vapaa-aikansa lasten kasvatuksen osalta seurusteluun ikätovereiden kanssa kartuttamalla valtion alkoholiverokassaa. Lapsi huutaa kotona, jopa nälkiintyneenä. Tapauksilla on aina puolensa ja ääri-ilmiöt eivät ole harvinaisia. 

    Elämme sosiaalisessa yhteiskunnassa, jossa ainakin periaatteellisena puolena on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläinen osallistumisoikeus >2
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti