Kiinassa on 1394 miljoonaa asukasta, ja HK on sen erityistalousalue - "Yksi valtio ja kaksi järjestelmää" -systeeminä. Kiinan keskushallinto Pekingistä sietää lailliset mielenosoitukset - ilman väkivaltaa ja mellakointia. Peking on koko Kiinan takuu ja tae, jotta maailman suurin valtio pysyy järjestyksessä.
HK' n alun mielenilmaukset olivat rauhallisia ja luvan perästä mielenosoituksia, jotka toivat selvän lopputulokset - epäselväksi arveltu lakiluonnos peruutettiin määräämättömäksi ajaksi. Asia oli näin saatettu pois päiväjärjestyksestä hongongilaisia kuunnellen.
Nyt HK' ssa riehuvat mellakat, muutamien tuhansien aktiivisella otteella - Peking tietää jo, että mellakoita tuetaan ulkoa - esimerkiksi Englannista käsin, joka oli kolonialistina Hongkongin isäntämaa joitain satoja vuosia - sitä ennen kiinalaisuus on toiminut alueella tuhansia vuosia. Historiaa lukeneet muistavat englantilaisten Oopium -sodat, ja niiden tavoitteet sekä seuraukset.
On aivan varmaa, että Pekingistä Kiinan keskushallinto puuttuu riittävän lujalla kädellä sellaisiin mellakoihin, jotka ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja -järjestykselle.
Viranomaiset siirtyvät seuraavaksi vaiheeseen kaksi, jossa laittomiin mellakoitsijoihin suhtaudutaan kovemmalla otteella, sillä erityisaluesopimuksen mukaan Peking kantaa lopulta ulko- ja turvallisuuspoliittisen vastuun HK' n alueesta ja sen ihmisistä.
Varoitus on annettu. Suurin osa hongkongilaisista on rauhan kannattajia ja tietävät, että nykyinen nouseva talouden pohja rakentuu koko Kiinasta ja Kiinassa. HK tulee olemaan yhä enemmän osa kiinalaista maailman suurinta taloutta (bkt - PPP/IMF).
Ihmetystä herättää se kuinka paljon Suomessakin valta- ja laatumedia hienostuneesti käyttää palstametreittäin tilaa HK' n mellakoihin. Samoin mellakat ja mielenosoitukset Moskovasta saavat poikkeavan paljon palstatilaa verrattuna vaikkapa läntisten maiden vastaaviin mellakoihin ja mielenosoituksiin. Mistäköhän tämä johtuisi?
Kiinassa on 1394 miljoonaa asukasta, ja HK on sen erityistalousalue - "Yksi valtio ja kaksi järjestelmää" -systeeminä. Kiinan keskushallinto Pekingistä sietää lailliset mielenosoitukset - ilman väkivaltaa ja mellakointia. Peking on koko Kiinan takuu ja tae, jotta maailman suurin valtio pysyy järjestyksessä.
HK' n alun mielenilmaukset olivat rauhallisia ja luvan perästä mielenosoituksia, jotka toivat selvän lopputulokset - epäselväksi arveltu lakiluonnos peruutettiin määräämättömäksi ajaksi. Asia oli näin saatettu pois päiväjärjestyksestä hongongilaisia kuunnellen.
Nyt HK' ssa riehuvat mellakat, muutamien tuhansien aktiivisella otteella - Peking tietää jo, että mellakoita tuetaan ulkoa - esimerkiksi Englannista käsin, joka oli kolonialistina Hongkongin isäntämaa joitain satoja vuosia - sitä ennen kiinalaisuus on toiminut alueella tuhansia vuosia. Historiaa lukeneet muistavat englantilaisten Oopium -sodat, ja niiden tavoitteet sekä seuraukset.
On aivan varmaa, että Pekingistä Kiinan keskushallinto puuttuu riittävän lujalla kädellä sellaisiin mellakoihin, jotka ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja -järjestykselle.
Viranomaiset siirtyvät seuraavaksi vaiheeseen kaksi, jossa laittomiin mellakoitsijoihin suhtaudutaan kovemmalla otteella, sillä erityisaluesopimuksen mukaan Peking kantaa lopulta ulko- ja turvallisuuspoliittisen vastuun HK' n alueesta ja sen ihmisistä.
Varoitus on annettu. Suurin osa hongkongilaisista on rauhan kannattajia ja tietävät, että nykyinen nouseva talouden pohja rakentuu koko Kiinasta ja Kiinassa. HK tulee olemaan yhä enemmän osa kiinalaista maailman suurinta taloutta (bkt - PPP/IMF).
Ihmetystä herättää se kuinka paljon Suomessakin valta- ja laatumedia hienostuneesti käyttää palstametreittäin tilaa HK' n mellakoihin. Samoin mellakat ja mielenosoitukset Moskovasta saavat poikkeavan paljon palstatilaa verrattuna vaikkapa läntisten maiden vastaaviin mellakoihin ja mielenosoituksiin. Mistä tämä johtuu?
Toveritkin ymmärtävät, että jos heidän työaikaansa lisätään ilman lisäpalkkaa - tuottaa se kilpailukykyä; suurempana tuotantomääränä samalla työkustannuksella.
Jos lisäämme työaikaa vuodessa 48 tunnilla, niin tarkoittaako se 12 000 - 24 000 uutta työpaikkaa? No, jos hallitus haluaa toteuttaa nuo lupaansa noin 60 000 työpaikkaa, niin toverin selkänahasta repäistynä se tarkoittaisi yhdelle lisää työtä vuositasolla noin 160 tuntia, ja sehän tekee noin 20 täyttä työpäivää. Näinkö excelistit kalkyloivat - unohtaen arkirealiteetit?
Miten normaalisti täystyöllistetyn työvuosi voisi lisääntyä 20 täydellä työpäivällä - vieläpä ilman lisäpalkkaa? No, lomapäiviä lienee keskimäärin työllisellä noin 30 - opettajilla toki enemmän.
Jos excelöimme lisää - niin loma-aikamme tippuisi noin 10 päivään vuodessa. Huomaamme, että monissa kaukoidän maissa tuo onkin se "normaali loma-aika vuodessa". Päätämme tähän excelöinnin.
Tuo edellä oleva siis toverin selkänahasta otettuna. Entä muut keinot millä voidaan työllisyyttä lisätä tänä automaation, tekoälyn ja robotiikan aikakautena, kun kulutustakaan ei ympäristösyiden ja varantorajallisuuden vuoksi voisi lisätä. Päinvastoin - kulutusta pitäisi ainakin läntisissä kehittyneissä maissa vähentää.
Nythän hoetaan kasvua. Kaiken pitää kasvaa - työajankin, ilman palkkalisää. Uskon tämän innostavan työnantajaa, ja kuponginleikkaajaa.
Entä muut keinot työllistää ihmisiä, kun ympäristöongelmat painavat tosissaan päälle. Olisiko työmobilisaatio asiaa ja millainen mobilisaatio?
Ikuisuuskysymykseksi jää se kuinka paljon voimme ottaa toiselta - antamatta itse mitään. Ihmisen elämään vaikuttavat ulkoiset tekijät ovat nyt sitä luokkaa, että työmobilisaatio tarkoittaa luopumista, siis työtehtävien antoa heille, joilla sitä ei ole - vähentämällä muilta, ja alentamalla palkkoja.
Töitä varmasti riittää ympäristöstä - niin paljon, että täystyöllisyys on saavutettavissa. Näin toimien voisimme pelastaa meitä elättävän biosfäärin ja biodiversiteetin.
Ihmiskunta tarvitsee lisämuistikseen kirjallisen tavan tallentamaan tietoa, muistelmia, runoja, musiikkia ja muita informaation muotoja, jotta ne säilyisivät polvelta toiselle ja myös, jotta muutkin tallennetun tiedon ulkopuolella olevat voivat lukea ja omaksua romaanit, tietokirjat, sävelet kuin muistelmat ja muut tallennetun tiedon genret.
Silti lukeminen kehittää ja avartaa sitä vain omaa perimätietoa kuin suoraan opittua - lukemalla ikään kuin saamme jatkeen ymmärtää muitakin, jos satuimme lukemamme hyväksymään ja siitä pitämään. Usein kirja jää kesken, koska se ei sopinut lukijan elämänkatsomukseen ja toiset jopa ohittavat kirjan tai muun teoksen jo pelkän nimen perusteella - perehtymättä sisältöön, sen jääden siten tuntemattomaksi, vaikka olisi voinutkin olla erinomainen lisä lukijansa tietämys- ja omaksumismaailmaan!
Eläinkunta ei tarvitse kirjoja, no eiväthän ne osaa lukea - eivätkä tarvitsekaan, sillä evoluutio järjesti niille samanlaisen tiedontallennuksen kuin meille - aivot, jonne sopii aina kunkin eläinlajin tarvitsema määrä tietoa. Eläin saa oleellisia tiedon rakenteita perintönä, ja loppu saadaankin intensiivikursseilla omilta/omalta vanhemmalta - usein synnyttäjältä. Muuta tietoa ei tule, kuin vain kokemuksen myötä. Tämä kokemus on eläimien kirjasto, jota luetaan sitten aina ennen käyttötilannetta. Eläimen "luenta" on reaaliaikaista elämää - tarpeen mukaisesti.
Miksi ihminen tallettaa tietoa - esimerkiksi kirjoihin, joita sitten lukea? Siksi, että ihmiset ovat uteliaita, haluavat tietää mitä toinen ajattelee ja millaisia kokemuksia jossain muualla ollaan koettu.
Tyydytämme uteliaisuuttamme ja samalla avarramme näkemyksiämme. Emme elä näin ollen luolan perällä. "Lukeminen kannattaa aina" -sanoo tunnettu ajattelija Jörn Donner, tahallisine ristiriitaisuuksineen.
Meille ihmisille ei riitä oma elon karsina, vaikka olemme reviirimme puolustajia - meidän lukumaailmakin on useimmille rajautunutta.
1
Kiina jyrähti Hongkongin tilanteeseen sekaantuneelle Britannialle
HK' n alun mielenilmaukset olivat rauhallisia ja luvan perästä mielenosoituksia, jotka toivat selvän lopputulokset - epäselväksi arveltu lakiluonnos peruutettiin määräämättömäksi ajaksi. Asia oli näin saatettu pois päiväjärjestyksestä hongongilaisia kuunnellen.
Nyt HK' ssa riehuvat mellakat, muutamien tuhansien aktiivisella otteella - Peking tietää jo, että mellakoita tuetaan ulkoa - esimerkiksi Englannista käsin, joka oli kolonialistina Hongkongin isäntämaa joitain satoja vuosia - sitä ennen kiinalaisuus on toiminut alueella tuhansia vuosia. Historiaa lukeneet muistavat englantilaisten Oopium -sodat, ja niiden tavoitteet sekä seuraukset.
On aivan varmaa, että Pekingistä Kiinan keskushallinto puuttuu riittävän lujalla kädellä sellaisiin mellakoihin, jotka ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja -järjestykselle.
Viranomaiset siirtyvät seuraavaksi vaiheeseen kaksi, jossa laittomiin mellakoitsijoihin suhtaudutaan kovemmalla otteella, sillä erityisaluesopimuksen mukaan Peking kantaa lopulta ulko- ja turvallisuuspoliittisen vastuun HK' n alueesta ja sen ihmisistä.
Varoitus on annettu. Suurin osa hongkongilaisista on rauhan kannattajia ja tietävät, että nykyinen nouseva talouden pohja rakentuu koko Kiinasta ja Kiinassa. HK tulee olemaan yhä enemmän osa kiinalaista maailman suurinta taloutta (bkt - PPP/IMF).
Ihmetystä herättää se kuinka paljon Suomessakin valta- ja laatumedia hienostuneesti käyttää palstametreittäin tilaa HK' n mellakoihin. Samoin mellakat ja mielenosoitukset Moskovasta saavat poikkeavan paljon palstatilaa verrattuna vaikkapa läntisten maiden vastaaviin mellakoihin ja mielenosoituksiin. Mistäköhän tämä johtuisi?
2
Kiina rinnasti Hongkongin mielenosoitukset terrorismiin, lennot jouduttiin perumaan
HK' n alun mielenilmaukset olivat rauhallisia ja luvan perästä mielenosoituksia, jotka toivat selvän lopputulokset - epäselväksi arveltu lakiluonnos peruutettiin määräämättömäksi ajaksi. Asia oli näin saatettu pois päiväjärjestyksestä hongongilaisia kuunnellen.
Nyt HK' ssa riehuvat mellakat, muutamien tuhansien aktiivisella otteella - Peking tietää jo, että mellakoita tuetaan ulkoa - esimerkiksi Englannista käsin, joka oli kolonialistina Hongkongin isäntämaa joitain satoja vuosia - sitä ennen kiinalaisuus on toiminut alueella tuhansia vuosia. Historiaa lukeneet muistavat englantilaisten Oopium -sodat, ja niiden tavoitteet sekä seuraukset.
On aivan varmaa, että Pekingistä Kiinan keskushallinto puuttuu riittävän lujalla kädellä sellaisiin mellakoihin, jotka ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja -järjestykselle.
Viranomaiset siirtyvät seuraavaksi vaiheeseen kaksi, jossa laittomiin mellakoitsijoihin suhtaudutaan kovemmalla otteella, sillä erityisaluesopimuksen mukaan Peking kantaa lopulta ulko- ja turvallisuuspoliittisen vastuun HK' n alueesta ja sen ihmisistä.
Varoitus on annettu. Suurin osa hongkongilaisista on rauhan kannattajia ja tietävät, että nykyinen nouseva talouden pohja rakentuu koko Kiinasta ja Kiinassa. HK tulee olemaan yhä enemmän osa kiinalaista maailman suurinta taloutta (bkt - PPP/IMF).
Ihmetystä herättää se kuinka paljon Suomessakin valta- ja laatumedia hienostuneesti käyttää palstametreittäin tilaa HK' n mellakoihin. Samoin mellakat ja mielenosoitukset Moskovasta saavat poikkeavan paljon palstatilaa verrattuna vaikkapa läntisten maiden vastaaviin mellakoihin ja mielenosoituksiin. Mistä tämä johtuu?
3
Etlan uusi tutkimus: Kiky voi lisätä työllisyyttä kymmenillätuhansilla – SAK: ”Suomen kasvu ei voi olla ilmaisen työn varassa”
Jos lisäämme työaikaa vuodessa 48 tunnilla, niin tarkoittaako se 12 000 - 24 000 uutta työpaikkaa? No, jos hallitus haluaa toteuttaa nuo lupaansa noin 60 000 työpaikkaa, niin toverin selkänahasta repäistynä se tarkoittaisi yhdelle lisää työtä vuositasolla noin 160 tuntia, ja sehän tekee noin 20 täyttä työpäivää. Näinkö excelistit kalkyloivat - unohtaen arkirealiteetit?
Miten normaalisti täystyöllistetyn työvuosi voisi lisääntyä 20 täydellä työpäivällä - vieläpä ilman lisäpalkkaa? No, lomapäiviä lienee keskimäärin työllisellä noin 30 - opettajilla toki enemmän.
Jos excelöimme lisää - niin loma-aikamme tippuisi noin 10 päivään vuodessa. Huomaamme, että monissa kaukoidän maissa tuo onkin se "normaali loma-aika vuodessa". Päätämme tähän excelöinnin.
Tuo edellä oleva siis toverin selkänahasta otettuna. Entä muut keinot millä voidaan työllisyyttä lisätä tänä automaation, tekoälyn ja robotiikan aikakautena, kun kulutustakaan ei ympäristösyiden ja varantorajallisuuden vuoksi voisi lisätä. Päinvastoin - kulutusta pitäisi ainakin läntisissä kehittyneissä maissa vähentää.
Nythän hoetaan kasvua. Kaiken pitää kasvaa - työajankin, ilman palkkalisää. Uskon tämän innostavan työnantajaa, ja kuponginleikkaajaa.
Entä muut keinot työllistää ihmisiä, kun ympäristöongelmat painavat tosissaan päälle. Olisiko työmobilisaatio asiaa ja millainen mobilisaatio?
Ikuisuuskysymykseksi jää se kuinka paljon voimme ottaa toiselta - antamatta itse mitään. Ihmisen elämään vaikuttavat ulkoiset tekijät ovat nyt sitä luokkaa, että työmobilisaatio tarkoittaa luopumista, siis työtehtävien antoa heille, joilla sitä ei ole - vähentämällä muilta, ja alentamalla palkkoja.
Töitä varmasti riittää ympäristöstä - niin paljon, että täystyöllisyys on saavutettavissa. Näin toimien voisimme pelastaa meitä elättävän biosfäärin ja biodiversiteetin.
4
Kirjallisuus erottaa ihmisen muista eläimistä, ja tämän takia se on myös lajimme menestyksen salaisuus
Silti lukeminen kehittää ja avartaa sitä vain omaa perimätietoa kuin suoraan opittua - lukemalla ikään kuin saamme jatkeen ymmärtää muitakin, jos satuimme lukemamme hyväksymään ja siitä pitämään. Usein kirja jää kesken, koska se ei sopinut lukijan elämänkatsomukseen ja toiset jopa ohittavat kirjan tai muun teoksen jo pelkän nimen perusteella - perehtymättä sisältöön, sen jääden siten tuntemattomaksi, vaikka olisi voinutkin olla erinomainen lisä lukijansa tietämys- ja omaksumismaailmaan!
Eläinkunta ei tarvitse kirjoja, no eiväthän ne osaa lukea - eivätkä tarvitsekaan, sillä evoluutio järjesti niille samanlaisen tiedontallennuksen kuin meille - aivot, jonne sopii aina kunkin eläinlajin tarvitsema määrä tietoa. Eläin saa oleellisia tiedon rakenteita perintönä, ja loppu saadaankin intensiivikursseilla omilta/omalta vanhemmalta - usein synnyttäjältä. Muuta tietoa ei tule, kuin vain kokemuksen myötä. Tämä kokemus on eläimien kirjasto, jota luetaan sitten aina ennen käyttötilannetta. Eläimen "luenta" on reaaliaikaista elämää - tarpeen mukaisesti.
Miksi ihminen tallettaa tietoa - esimerkiksi kirjoihin, joita sitten lukea? Siksi, että ihmiset ovat uteliaita, haluavat tietää mitä toinen ajattelee ja millaisia kokemuksia jossain muualla ollaan koettu.
Tyydytämme uteliaisuuttamme ja samalla avarramme näkemyksiämme. Emme elä näin ollen luolan perällä. "Lukeminen kannattaa aina" -sanoo tunnettu ajattelija Jörn Donner, tahallisine ristiriitaisuuksineen.
Meille ihmisille ei riitä oma elon karsina, vaikka olemme reviirimme puolustajia - meidän lukumaailmakin on useimmille rajautunutta.
Monipuolinen lukeminen avaa uusia ovia.