keskiviikko 14. elokuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 14082019 - IX




14082019

...
  • 1 - 2

  • Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä

    Ilkka Luoma 
    2 - [2011] Meillä ihmisoikeudet ovat mainostetusti sanan- ja kokoontumisen vapautta ilmaista hyvinkin eksoottisia mielipiteitä individualismin puitteissa ja nimissä. Meillä yksilö on voimaa, vaikka yksilöllä harvoin on ilman rahaa, siis ostovoimaa, juurikaan vaikuttamismahdollisuutta. Meillä mennään raha edellä oikeuksiin - oikeudessakin. Mutta meillä on tehokas tulonjakokoneisto, joka on oireellisin ja oirehtivin saavutuksemme ihmisoikeusrintamalla. 

    Kiinalainen tapa toteuttaa reaalista ihmisoikeutta - usein kollektiivisin metodein 

    Kiinassa vallitsee kungfutselainen perushierarkia, jo tuhansia vuosia. Kungfutsen perustat ovat nyt uudelleen nousemassa valtion viralliseen ohjelmaan, syrjäyttäen lopullisesti yksinvaltaisen kommunistisen puolueen [CPC 3)] Marx-Engels teemat. Kommunistisen järjestelmän manifesteja ei ole enää ollut viimeisen 30 vuoden aikana juurikaan käytännön käytössä - vain vaikutuskanavamekanismi, joka muistuttaa enempikin keisareiden valtahierarkia-aikakausia. 

    Kiinassa ollan hitaissa muuttujissa paljon nopeampia, mutta harkitsevaisempia kuin meillä lännessä. Kiinassa on korkeilla virkamiehillä vastuuperiaate, ottaa ainakin periaatteessa vastaan "alamaisten purnauksia" määräpäivinä. Meillä valitusmenettely on hyvin byrokraattinen ja monet oikeusprosessienkin kautta tuodut epäkohdat katoavat byrokratiakohinaan ja todisteyhteiskunnan näyttöongelma-mahdottomuuksiin (arvioidaan, että meillä on vääriä oikeuden tuomioita noin 20-25 prosenttia). 

    Niin Kiinassa kuin Suomessa naiset päättävät milloin lisäännytään 

    - vain sillä erolla, että Kiinassa puolue määräsi yhden lapsen politiikan, joka on kutistanut lasten tasa-arvomahdollisuudet vieden pojat kovenevaan kilpailuun vapaista tytöistä. Lukumääräepäsuhde on konkreettinen ja näin kiinalaiset pojat jäävät osaksi ilman vaimoa, ellei sitten Venäjältä löydy apua pulaan. >3
  • 1 - 1

  • Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä

    Ilkka Luoma 
    Ihmisoikeudet ovat joustava suure, jossa valta määrittää sen tavoitteet 

    (Läntinen media käy innolla itäisten ihmisoikeuksien kimppuun - löytäen aina huomautettavaa - ollen näkemättä mitä kotopesissämme tapahtuu - amerikkalaisten hätähuuto kaduilta rahan voimasta ja sen karsinoivasta ihmisoikeusperiaatteesta - Wallstreet syndrooma) 

    [ ... perheenäiti katsoo tilinauhaa niin Suomessa kuin Kiinassa ja näkee oman euron ja yuanin olevan vain 75-85 prosenttia miesten vastaavasta. 

    Lännessä lapsien oikeuksia poljetaan vapauden ihannointina - lapset jää usein kasvattamatta. Itäinen äiti koettaa vaalia perhe- ja sukuyhteyttä, vaatien yhä parempia suorituksia lapsiltaan kovenevassa kilpailussa, paikasta auringossa - perheen kunniakin on kyseessä, silti lapsella on oikeus saada kasvatusta ... ] 

    [2011] Kiinalainen delegaatio Anhuin maakunnasta Naisten Federaation presidentin rouva Huang Hong´in johdolla tutustui kanssasisariinsa Suomen eduskunnassa syyskuussa 2011. 

    Näin Kiina aloitti valmistelut muutoksiin, joissa tutkitaan tarkoin miten sisaret lännessä ovat menestyneet lasten- ja naisten oikeuksissa sekä perheiden sisäisessä tasa-arvossa, unohtamatta työoloja naisten ja miesten välillä. 

    Kiina valmistautuu merkittävään Kansankongressin istuntoon alkavan vuoden 2012 helmikuussa - edellisessä kongressissa (vastaa suunnilleen meidän eduskuntaa) lyötiin lukkoon modernisti seuraavan suunnitelmatalouden viisivuotisjakso - ympäristö-, työ- ja kansalaishyvinvointipainotteisesti. 

    Nyt vaihtuu osa korkeimmasta johdosta, joka juuri oli siunannut tämän historiallisen Naisten federaation vierailun Suomeen ja Ruotsiin. Ensi vuonna vaihtunee Kiinan pääministeri ja delegaatio oli juuri tulevan pääministerin kotimaakunnasta. 

    Läntinen tapa hymistellä ihmisoikeuksista - usein vain sana ilman todellisuutta. 

    (Lännessä on aloitettu mm. internetin suitsiminen, jota taas Kiinassa on harjoitettu koko netin historian ajan) >2 
  • 3

  • ”Hongkong on matkalla kohti rotkoa”, johtaja Carrie Lam totesi kyynel­silmin

    Ilkka Luoma 
    Rauhalliset Kiinan keskushallinnon hyväksymät - HK' n lakiinkin perustuvat oikeudet - mielenosoituksista, jotka ovat muuttuneet pienvähemmistöjen mellakoiksi, joiden taustavoimia ei lännen mediassa haluta/ pystytä tutkimaan - ne voivat olla ulkoa johdettuja tai sisäisen oppositioliikeen tilaamia rikollis- tms. -järjestöjä. 

    Voisimme jo olla varmoja, että Kiinan keskushallinto tietää mellakoijien taustat ja niihin on olemassa toimenpidemenettelyt. Näin Peking jo varautuu puuttumiseen kovin ja laillisin ottein (kts. Portugalin hallitustoimet, kun polttoaineiden kuljettajien lakko häiritsee jo yhteiskuntarauhaa ja -toimivuutta). 

    Kiinan erikoispoliisivoimien liikkeitä kannattaa nyt seurata - ehkä jopa armeijan erikoisyksiköiden. 

    Pekingillä on valmiit suunnitelmat tällaisten laittomien mellakoitsijoiden taltuttamiseksi - ensin määrätietoisin ja rauhallisin toimin, ja jos se ei tehoa, niin keinovalikoimaa riittää palauttamaan turvallisuuden ja enemmistöhongkongilaisten vakaan arkielämän - Pekingillä on velvollisuus tehdyn erityistalousaluesopimuksen puitteissa taata Hongkongin ulko- ja turvallisuuskysymykset. 

    HK' n pekingiläisasetettu johtaja - rouva Lam tietää miten Peking asiaan suhtautuu - Kiina ei salli ulkoisten voimien sekaantua sen omiin sisäisiin asioihin - varsinkaan nyt, kun tilanne on HK' ssa kehittynyt pienvähemmistöjen riehumiseksi ja normaalin yhteiskuntarauhan rikkomiseksi. 

    Lam vetoaa nyt poikkeavalla tavalla - Pekingissä ei näin tapahtuisi, vaan siellä toimittaisiin lain suomin tehokkain menetelmin palauttaa yhteiskuntarauha maailman suurimpaan valtioon ja vaikkapa sen pääkaupunkiin. HK on Kiinalle kokeilualue, jossa testataan uusien yhteiskuntamallien kehitystä. 

    Arvaisin, että HK' ssa on nyt aikaa muutama päivä, ja jos rauha ei palaudu - ryhtyy Kiinan keskushallinto toimiin, jotka kestävät vajaan viikon ja näin todennäköisesti rauha palautuu ja normaali elämä Hongkongissa jatkuu omilla raiteillaan - yksi valtio ja kaksi järjestelmää ...
  • 4

  • HS-analyysi: Mitä tapahtuisi, jos Kiina päättäisi lähettää sota­joukkonsa Hong­kongin kaduille? Ainakin yksi kuolisi: itse kaupunki

    Ilkka Luoma 
    Kiina ei tunnetusti puutu eikä sekaannu toisten itsenäisten vieraiden sisäisiin asioihin - se on ollut kiinalainen tapa ja yhteiskuntamalli jo satojen vuosien ajan. 

    Kiina sen sijaan tarjoaa kaupallisia mahdollisuuksia - myös omaksi edukseen ... ehkä tavoitellen virallisesti win-win tilannetta. Entä Kiinan oma sisäinen yhteiskuntapolitiikka - Englantia jo varoitettiin sekaantumasta Hongkongin asioihin. 

    Kiinalla on sopimusoikeus huolehtia Hongkongin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kiina ei tule sietämään ulkoa sekaantumista sen omiin asioihin. Pekingillä on velvollisuus palauttaa rauha HK' hon. 

    Hongkong nauttii sopimusoikeutta ennalta ilmoitettuihin mielenosoituksiin, mutta ei ex tempore mellakoihin, vallankin, jos niitä tuetaan ulkoa, kuten tässä on jo mahdollisuus - tai ainakin Kiinan keskushallinto sen tietää ja toimii sen mukaisesti. Nyt mellakat häiritsevät tavallisten hongkongilaisten rauhaa ja turvallisuutta. Tämän turvan Kiina tulee palauttamaan. 

    Voisimme arvata, että nyt Peking odottaa kaksi-kolme päivää, ja jos laittomat mellakat päättyvät ja rauha palaa HK' n kaduille - asia jää siihen ja joitain muutoksia tehdään ja mellakoitsijoiden johtajat rangaistaan HK' n oikeuslaitoksessa - ehkä rouva Lam saa Pekingistä uuden paremman tehtävän ja tilalle valiintuu sopiva hongkongilainen. 

    Se on kuitenkin selvää, että Peking päättää nuo mellakat ja takaa tavallisten hongkongilaisten turvallisuuden - se kuuluu erityistalousaluesopimukseen. 

    Läntisestä mediasta maalataan, että lännestä (mikä edustaa maailmastamme noin suhdelukua 1,3/7,9) tuotetaan pakotteita, kuten US-presidentti Donald Trump nyt - tosin Trump peruu/ siirtää tullikorotuksiaan, koska hoksasi, että Kiina tuottaa suuren osan amerikkalaisten vapaaehtoisesti ostamista arjen tuotteista. 

    Kiinaa on jo vaikea uhkailla, kiristää ja pakottaa - toisin päin on vaikea sanoa, Kiina kannattaa periaatteessa vapaata kauppaa, koska se on kilpailukykyinen ja sen tavoite on saada puntit tasan lännen kanssa.
  • 5 - 2

  • Kiina lähestyy taas käännekohtaa, jossa määritellään koko maan suuntaa

    Ilkka Luoma 
    2 - Kiinan Tienanmenin päätöksiä tehnyt Deng Xiaoping [valtakausi n. 1976 - 97] musersi yöllä asevoimin mielenosoitukset palauttaen järjestystä maailman väkirikkaimpaan valtioon. 

    Järjestys ei palautunutkaan täysin, vaan armeija oli lähetettävä uudelleen kaduille Pekingiin. Kansa pysäytteli ja hidasti tankkikolonnia, kunnes lopulta keskushallinto itse teki ratkaisevan päätöksen lähettämällä kolonnan eteen symboliksi yksilön, joka "pysäytti, rauhoitti ja lopetti" koko mellakoinnin, oli koittanut uuden ajan alku. Deng ymmärsi, että yksilö nousee ja järjestelmä muuttuu. 

    Länsimaissa tämä yksilö nousi lehtien otsikoihin, hänestä tuli toivon kipinä ja arvoitus. Me emme ajatelleet, että henkilö nimettömyydessään oli valtakoneiston signaali kansalaisilleen. Se oli kunniallinen viesti kasvoja menettämättä - se oli tapahtumasarjan alku, jossa elää nyt koko maailma. 

    Kiina on noussut taloushistorian nopeimmalla vauhdilla merkittävien joukkoon jo kolmannen kerran tien johtaessa uuteen tasapainoisempaan asetteluun nykyisestä yksinapaisesta USA johteisesta maailmanjärjestyksestä. 

    Kiinan virhe oli yöllinen operaatio Tienanmenin aukiolla. Virhe korjattiin muutamien päivien päästä aamunkoittona, jossa yksilön asema tuotiin näkyville koko kansan ja länsimaalaisen median eteen - tavallinen ihminen oli pysäyttänyt dramaattisen tapahtumasarjan. 

    Myöhemmin Dengin jälkeinen Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Jian Zemin [valtakausi n.1989 - 2002] sanoi arvoituksellisesti olevansa tietämätön "yksilön" myöhemmistä vaiheista. Jian arveli tämän olevan elossa - hän jätti kertomatta sen, että "yksilö" oli Dengin suunnitelma kääntää historian lehteä. 

    Valtakoneisto oli kasvojaan menettämättä taitavalla politiikalla viestittänyt kansalle sen, mitä se halusi ja odotti - kriisi oli vältetty.
  • 6

  • Velka halpa, säästö kallis

    Ilkka Luoma 
    Tunnetusti EKP painoi katteetonta käyttörahaa jopa valtioiden ja suurimpien yksityisten yritysten velkakirjoja vastaan - näin siis työnnetään ostovoimaa euromaiden kansantalouksiin, jotta kulutus lisääntyisi. 

    EU' ssa kuin Suomessa eletään kulutustäyteistä yhteiskuntamallia - kasvuhokemineen. Kaiken pitää kasvaa ... oletko huomannut, että taloushenkilöiden ja poliitikkojen hokemasana on juuri tuo kasvu. Miten kauan voi kasvaa rajallisuudesta? Kuka kertoo? 

    Tuon katteettoman setelikonerahan tai oikeastaan bittirahan, jota jaeltiin suomalaisen Jyrki Kataisenkin toimesta erilaisiin hankkeisiin EKP-sivukonttorien kautta - hyvin suuririskisinkiin. Oli pakko saada kulutusta, ja arveltiin tällä painokonerahalla sitä saatavan. 

    Nuo tuhannet miljardit yhdessä EKP-korkopäätösten myötä alensivat korot nollaan ja miinuksellekin. Jossain poliitikkojen karsinoista kuului jopa helikopterirahan pudottamiseksi suoraan kansalaisille, jotta he voisivat ostaa, ostaa ja täyttää mielihalujaan - ongelmaksi muodostui se, että kansalaiset olisivat tuhlanneet helikopteroidun kulutushokemarahan enempikin Kiinaan, sillä Kiina valmistaa kaikkea, kaikille ja edullisimmin - jopa amerikkalaisten "Omenat" tehdään paljolti Kiinassa. 

    Nollakorko ajaa suuret talletukset maksullisiksi, ja jo suurien summien osalta maksavat jo nyt. Pankkien on saatava jostain tulonsa, kun korkokate on kadonnut taloushenkilöiden suunnittelutaulukoista. 

    Islam ilmeisesti kieltää koron oton - eräät autorahoituslaitokset ovat lanseeranneet tuotteita, joissa korko on nolla, mutta kuukausimaksu jotain muuta kuin normaalisti. 

    Kun korot ovat liki nollassa, niin seuraavaksi herää kysymys mitä merkitsee, jos velat nollataan. Kuka/ ketkä kärsivät - voittaja onkin sitten selvä. 

    Herää myös kysymys maksaako Kreikka lopulta kaikki velkansa, tai edes se - maksaako Suomi koskaan velkojaan nollaksi? Kuinka paljon EKP ja US' sta FED tulevat painamaan tätä katteetonta rahaa? Btw. Kiina on suurin kullan ostaja!
  • 5 - 1

  • Kiina lähestyy taas käännekohtaa, jossa määritellään koko maan suuntaa

    Ilkka Luoma 
    1 - [2007] Yksilösuoritus joka jäi elämään - Tienanmenin panssarivaunujen pysäyttäjä 
    Kommunismissa kohtaa kollektivismi, jossa ryhmä, aate ja valvonta yhtyvät. Kaltaisessamme markkinamekanismissa kohtaavat taas yksilö, kaltaisemme demokratia, mielipiteen vapaus ja valvonta. Kiina valitsi arvoituksellisen rikastumisen tien Tienanmenin aukion tapahtumien siivittämänä. 

    Kiina oli tullut puhemies Mao Zedong´in [valtakausi 1945 - 76] aikaisen elämän päätepisteeseen ja keskushallinto antoi kansalle merkin levottomuuksien lopettamiseksi. 

    Merkki oli yksinkertainen - kuuluisa panssarivaunujen pysäyttäjä oli yksilö, joka markkeerasi kansaa ja joka "pystyi" itse pysäyttämään vanhan järjestelmän. Panssarivaunu pysähtyi ja ei ajanut nimettömän yksilön päälle, vaan koetti ohittaa, mutta pysähtyi lopulta kokonaan. Kansalainen yksilönä oli lopettanut vanhan järjestelmän merkiksi uuden alkamisesta. 

    Kiinan keskushallinto oli tiennyt "nimettömän kansalaisyksilön" ilmestymisen tyhjästä tankkien eteen - se oli merkki tulevasta muutoksesta. Koko Kiina ymmärsi viestin ja näin sai alkunsa historian suurin muutosprosessi, joka ravistaa nyt koko maailmaa, niin taloudessa tänään kuin politiikkana huomenna. 

    Kiina on noussut 20 vuodessa uudeksi merkiksi maapallolle, mikä on elänyt kommunistisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen USA:n yksinvaltahegemonissa (Kiinan ja Neuvostoliiton [kommunismissa] / vielä nykyisen Venäjänkin ainoana yhteisenä piirteenä oli/on valtakoneiston muurien takaisuus - tosin Kiinassa keisareiden kielletty kaupunki on ollut museona, mutta Moskovassa Kreml on edelleen vallan keskittymä muuriensa takana). 

    Tienanmenin aukion tapahtumat jättivät jälkensä historiaan vuonna 1989. Kiinan keskushallinto lopetti mielenosoitukset tehtyjen virheiden jälkeen viestillä kansalaisilleen uudesta ajasta, jossa ihmiset saavat itse päätää kuinka "rikastua". >2
  • 8

  • Kiina lähestyy taas käännekohtaa, jossa määritellään koko maan suuntaa

    Ilkka Luoma 
    Tomi Vaalisto: Hongkongin perustuslaki on hyvin selkeä. Kiinan armeija voi tulla vain Hongkongiin hallituksen pyynnöstä. Hallitus ei voi tehdä tätä laillisten mielenosoitusten vuoksi. 

    BBC.n eilisessä jutussa Hong Kongin tilanteesta useimmat analyytikot arvioivat Pekingin pidättyvän sotilaallisesta väliintulosta oman etunsa vuoksi. 

    Uutiskuvat Kiinan armejasta marssimassa Hongkongiin murskaamaan demokratiaa ja laillisia protesteja olisi tuhoisaa alueen maineelle, horjuttaisi koko Kiinan taloutta ja aiheuttaisi kansainvälisiä raivoa. 

    Kiinan keskushallinto todennäköisesti lisää hongkongilaisten johtohenkilöiden painostamista laittominkin keinoin. Ikävä esimerkki on ruotsalais-hongkongilainen Gui Minhai, joka oli yksi viidestä hongkongilaisesta kirjakauppiaasta, jotka katosivat loppuvuonna 2015. Myöhemmin ilmeni, että he olivat poliisin hallussa Manner-Kiinassa. 
    Kirjakauppiaat myivät teoksia, joissa arvosteltiin Kiinan johtavaa eliittiä ja kerrottiin huhuja näiden elämästä.
    Honkongin lailliset mielenosoitukset ovat muuttuneet pienryhmien laittomiksi mellakoiksi - luotuine yhteiskuntauhkineen ja vakaan ja turvallisen elämän esteeksi. Näin HK' n hallinto pyytää kahden - kolmen päivän päästä apuun Kiinan keskuhallinnon, ellei näiden päivien sisällä mahdollisesti jopa ulkoa tuetut mellakoitsijat lopeta laittomia - osin terroritekojaan laillista yhteiskuntarauhaa kohtaan.
  • 9

  • Saksan talous yskii pahasti ja maata pyörittävä autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa – ”Nyt ollaan aidosti jo pysyväis­luonteisissa ongelmissa”

    Ilkka Luoma 
    Saksa on tarvittaessa tehokkaasti mobilisoituva valtio ja järjestysyhteiskunta. On varmaa, että saksalaisen "taloushädän" tunnistus tuo tähän Euroopan jykevimpään kansantalouteen uutta puhtia, kun määritellään poikkeussäännöt taloustilanteen korjaamiseksi. 

    Eräs merkittävä tekijä on Venäjä, joka on juuri saksalaiselle tuotannolle yksi merkittävimpiä vienti- ja yhteistyökohteita, kun tarkastellaan Saksan ja Venäjän taloussuhdetta pidemmässä aikajaksossa. 

    Saksa yksinkertaisesti tarvitsee uuden "schröderiläisen aikakauden" palauttamaan suhdetoiminnan maailman suurimpaan raaka-aine- ja energia-aittaan - Venäjään. 

    Saksalla on nyt kiire, sillä maailman suurin vientivaltio ja kansantalous (bkt - PPP/IMF) Kiina on ottamassa Venäjän "hellään huomaansa" ... tämä ei sovi EU' lle ja erityisesti ei Saksalle. 

    Saksan huominen on paremmat suhteet Venäjään, jolloin myös aukeaa uinuvat markkinapotentiaalit - onhan venäläisiä kuitenkin enemmän kuin yhdessäkään EU-valtiossa. Nordstream I ja II ovat oivia esimerkkejä Venäjän ja Saksan erityisyhteydestä! 

    Onkin odotettavissa, että Saksa irtoaa EU' n pakotteista Venäjää kohtaan ja tämä tarkoittaa ratkaisua itäisen Ukrainan suhteen, joka onkin Venäjän presidentti Vladimir Putinille "helppo case", sillä Krim on jo kiinnitetty lopullisesti Venäjään. 

    Putin osaa saksaa ja haluaa palauttaa osaltansa "schröderiläisen aikakauden", ja nyt aika on otollinen. Saksa tarvitsee Venäjän markkinat - niitä ei tule luovuttaa Kiinalle. Suhteet Kiinaan ovat myös Saksan agendalla - Saksalla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet Kiinan suuntaan, sillä Kiinassa luotetaan saksalaiseen laatuun, osaamiseen ja tarkkuuteen noudattaa sopimuksia! 

    Saksa tietää mitä merkitsee olla eripuolin rajaa - vastatusten venäläisten kanssa. Tuo kokemus on hyytävä; Saksan kolmas valtakunta hyökkäsi "yllättäen" Neuvostoliiton kimppuun 1941 - alkoi maailmanhistorian verisin erillissota - Itärintaman sota 1941-45. Jostain syystä Putinilla on lämmin asenne Saksaa kohtaan.

...

1 kommentti:

  1. .
    Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä - III

    Ilkka Luoma 14.8.2019 - 20:19

    3 - Suurin ihmisoikeuskysymys on yhteenkuuluvuden tunne

    Tunteeseen liittyvät niin perhe- kuin sukuyhteys ja ylpeys olla osallisena jossain, missä arvostetaan ja saadaan hyväksyntää omista ominaisuuksista ja tekemisistä. Arvostuksen tunne laittaa yrittämään perheensä ja sukunsa eteen.

    Meillä yksilökeskeinen ajattelumalli on kadottanut suurelta osin siteet keskinäisyyteen ja seurauksena on tuhannet sinkut, yksineläjät, lesket, eronneet, erakoituneet ja vailla ystävää olevat - niin maaseudun poikamiesten peräkammareissa kuin kaupunkien yksinäisissä kerrostaloyksiöissä.

    Tietoisku: Kiina on tänään maailman suurin kerrostalojen rakentaja.

    Mitä historiallinen naisten delegaatio Kiinasta haki meiltä Suomesta?

    [2011] Anhuin Naisten Federaation delegaatio kuunteli tarkkaavaisesti kansanedustajiamme, jotka olivat tulleet keskustelemaan naisten- ja lasten oikeuksista ja tasa-arvokysymyksistä, perhekeskeisesti. Kiinalaiset kuuntelivat ja esittivät muutamia kysymyksiä.

    Millaisen viestin he vievät mukanaan, jää meille arvoitukseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että Kiina on aloittanut tämän päivän oikeuskäsitepohdintansa. Delegaation vierailu toteutettiin suomalaisen Ympäristöteollisuus ry:n *) toimesta, Kiinasta pyydettynä.

    Ihmisoikeus on veteen piirretty viiva,

    jossa kunnioitus toisen erilaiseen ajatustapaan ja kulttuuriin pohjautuu reviiriin, missä kukin yhdenvertaisuusryhmä, kansakunta tai muu populaatio kokevat yhteistä tavoitetta ja toistensa kunnioitusta puuttumatta muiden ulkopuolisten asioihin - antaen heille tilaa kehittää oikeuksiaan omalla heille soveltuvalla ja hyväksytyllä tavalla.

    Arvostus ja kunnioitus ovat suurin tae ymmärtää jotain sellaista yhteistä, mille maapallokeskeisyys antaa rajoitteensa. Maailmamme suurin haaste ja ihmisoikeuskysymys on epätasajako, joka vallitsee kehittyneiden -, kehittyvien - ja kehitysmaiden kesken.
    .

    VastaaPoista